Browsing by Subject "triglyseridit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Salo, P (Kela, 1999)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 49
    Imeväisiässä rintaruokintaa saaneilla lapsilla paitsi tyydyttyneiden rasvahappojen myös keskushermoston kehitykselle tärkeiden pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen osuus seerumissa oli suurempi kuin niillä lapsilla, jotka olivat saaneet äidinmaidon korviketta. Lasten ruokavaliossa monityydyttymättömien rasvahappojen ja erityisesti linolihapon määrä kuvastui selvästi seerumin rasvojen rasvahappokoostumuksiin yli 4 vuoden seuranta-aikana. Raportti englanniksi. Suomenkielinen yhteenveto s. 112-117.
  • Tonteri, Elina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kohonnut veren triglyseridipitoisuus on keskeisessä osassa monissa kansantaudeissa, kuten metabolisessa oireyhtymässä, tyypin II diabeteksessa ja obesiteetissa. Hypertriglyseridemian on osoitettu olevan itsenäinen riskitekijä ateroskleroottiselle valtimotaudille ja sen komplikaatioille. Hypertriglyseridemiassa verenkierrossa on kohonnut pitoisuus triglyseridirikkaita lipoproteiineja (TGRL), kuten VLDL:a ja kylomikroneja, joiden pilkkoutuessa muodostuu kolesterolipitoisia lipoproteiinien jäännepartikkeleita. Nämä pienet partikkelit pääsevät LDL:n tavoin kertymään verisuonen seinämään, ja siten TGRL osallistuvat ateroskleroottisen plakin muodostumiseen. Hypertriglyseridemia edistää ateroskleroosia myös epäsuorasti vaikuttamalla lipoproteiinien aineenvaihduntaan sekä tulehdussolujen toimintaan elimistössä. Uusia triglyseridipitoisuutta laskevia ja tulehdusta hillitseviä lääkeaineita tutkitaan aktiivisesti sydän- ja verisuonitautien riskin pienentämiseksi. Verisuonen seinämässä TGRL:n jäännepartikkelit ovat alttiita erilaisille modifikaatioille, kuten hapettumiselle ja lipolyysille. Lipolyysissä TGRL:sta vapautuvien rasvahappojen on havaittu olevan tulehdusta edistäviä, ja hypertriglyseridemia on yhteydessä myös koko elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa modifioitujen lipoproteiinien on havaittu lisäävän makrofagien sytokiinieritystä ja vaahtosolujen muodostumista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin muokkaamattoman, hapetetun ja lipolysoidun VLDL:n vaikutusta THP-1-soluista erilaistettujen makrofagien interleukiini 1β:n (IL-1β) eritykseen. Näistä ainoastaan fosfolipaasi A2:n (PLA2) avulla modifioitu VLDL lisäsi IL-1β:n eritystä merkitsevästi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lipopolysakkaridin käyttö makrofagien aktivointiin lisäsi THP-1-peräisten makrofagien solukuolemaa. TGRL-partikkeleista vapautuvat PLA2-lipolyysin reaktiotuotteet saattavat edistää paikallista tulehdusta ateroskleroottisen plakin ympäristössä, sillä verisuonen seinämässä tiedetään esiintyvän PLA2-perheen entsyymejä. Lisää tutkimusta tarvitaan PLA2:n vapauttamista lipideistä ja niiden tulehdusta edistävistä vaikutuksista.