Browsing by Subject "tulokaslajit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Nummi, Petri; Väänänen, Veli-Matti; Pekkarinen, Antti-Juhani; Eronen, Visa; Mikkola-Roos, Markku; Nurmi, Jarkko; Rautiainen, Antti; Rusanen, Pekka (Baltic Forestry, 2019)
    Baltic Forestry, 25(2), 228-237
    Alien predators are known to potentially strongly affect their prey populations. We studied the impact of raccoon dogs (Nyctereutes procyonoides) on waterbird breeding success in eight semi-urban wetlands in Finland. We manipulated raccoon dog density in two wetlands by removing individuals (2002 protection year, 2003 and 2004 removal years). We additionally performed nest predation experiments. We monitored raccoon dog density, estimated hunting bag size and observed waterbird breeding success. Our hypothesis predicts that the omnivorous raccoon dog plays a role in waterbird breeding success by depredating nests. Our experiments shown that the raccoon dog hunting bag in eutrophic wetlands may be large, as we removed 8.6–20.0 animals per km2. Both our nest predation experiment and field data indicated that raccoon dogs affect the breeding success of waterbirds. We found a significant relationship between raccoon dog density index and predation rate of the artificial nests, but not between red fox (Vulpes vulpes) density and predation on artificial nests. We did not find an association between raccoon dog abundance and the breeding success of mallards (Anas platyrhynchos) and great crested grebes (Podiceps cristatus). However, our study shows that birds species with different breeding strategies – e.g. great crested grebe, mute swan (Cygnus olor), mallard, Eurasian wigeon (Mareca penelope), coot (Fulica atra), lapwing (Vanellus vanellus) and marsh harrier (Circus aeruginosus) – when considered together showed higher breeding success both in 2003 and 2004 when compared to breeding success before removal. There was, however, variation in how strongly the species responded to raccoon dog removal. Our results indicate that the removal of alien raccoon dogs can be an important tool in wetland management.
  • Nummi, Petri (Ministry of the Environment, 2001)
    The Finnish Environment 466
  • Pieterse, Arnold; Rytkönen, Mari; Hellsten, Seppo (Finnish Environment Institute, 2009)
    Reports of the Finnish Environment Institute 15/2009
  • Gonzalez-Moreno, Pablo; Lazzaro, Lorenzo; Vila, Montserrat; Preda, Cristina; Adriaens, Tim; Bacher, Sven; Brundu, Giuseppe; Copp, Gordon H.; Essl, Franz; García-Berthou, Emili; Katsanevakis, Stelios; Loennechen Moen, Toril; Lucy, Frances E.; Nentwig, Wolfgang; Roy, Helen E.; Srėbalienė, Greta; Talgø, Venche; Vanderhoeven, Sonia; Andjelković, Ana; Arbačiauskas, Kęstutis; Auger-Rozenberg, Marie-Anne; Bae, Mi-Jung; Bariche, Michel; Boets, Pieter; Boieiro, Mário; Borges, Paulo Alexandre; Canning-Clode, João; Cardigos, Federico; Chartosia, Niki; Cottier-Cook, Elizabeth Joanne; Crocetta, Fabio; D'hondt, Bram; Foggi, Bruno; Follak, Swen; Gallardo, Belinda; Gammelmo, Øivind; Giakoumi, Sylvaine; Giuliani, Claudia; Fried, Guillaume; Jelaska, Lucija Šerić; Jeschke, Jonathan M.; Jover, Miquel; Juárez-Escario, Alejandro; Kalogirou, Stefanos; Kočić, Aleksandra; Kytinou, Eleni; Laverty, Ciaran; Lozano, Vanessa; Maceda-Veiga, Alberto; Marchante, Elizabete; Marchante, Hélia; Martinou, Angeliki F.; Meyer, Sandro; Minchin, Dan; Montero-Castaño, Ana; Morais, Maria Cristina; Morales-Rodriguez, Carmen; Muhthassim, Naida; Nagy, Zoltán Á.; Ogris, Nikica; Onen, Huseyin; Pergl, Jan; Puntila, Riikka; Rabitsch, Wolfgang; Ramburn, Triya Tessa; Rego, Carla; Reichenbach, Fabian; Romeralo, Carmen; Saul, Wolf-Christian; Schrader, Gritta; Sheehan, Rory; Simonović, Predrag; Skolka, Marius; Soares, António Onofre; Sundheim, Leif; Tarkan, Ali Serhan; Tomov, Rumen; Tricarico, Elena; Tsiamis, Konstantinos; Uludağ, Ahmet; Valkenburg, Johan van; Verreycken, Hugo; Vettraino, Anna Maria; Vilar, Lluís; Wiig, Øystein; Witzell, Johanna; Zanetta, Andrea; Kenis, Marc (Pensoft, 2019)
    NeoBiota 44: 1-25
    Standardized tools are needed to identify and prioritize the most harmful non-native species (NNS). A plethora of assessment protocols have been developed to evaluate the current and potential impacts of non-native species, but consistency among them has received limited attention. To estimate the consistency across impact assessment protocols, 89 specialists in biological invasions used 11 protocols to screen 57 NNS (2614 assessments). We tested if the consistency in the impact scoring across assessors, quantified as the coefficient of variation (CV), was dependent on the characteristics of the protocol, the taxonomic group and the expertise of the assessor. Mean CV across assessors was 40%, with a maximum of 223%. CV was lower for protocols with a low number of score levels, which demanded high levels of expertise, and when the assessors had greater expertise on the assessed species. The similarity among protocols with respect to the final scores was higher when the protocols considered the same impact types. We conclude that all protocols led to considerable inconsistency among assessors. In order to improve consistency, we highlight the importance of selecting assessors with high expertise, providing clear guidelines and adequate training but also deriving final decisions collaboratively by consensus.
  • Nisula, Kirsi (University of Helsinki, 2000)
  • Kourantidou, Melina; Verbrugge, Laura N.H.; Haubrock, Phillip J.; Cuthbert, Ross N.; Angulo, Elena; Ahonen, Inkeri; Cleary, Michelle; Falk-Andersson, Jannike; Granhag, Lena; Gíslason, Sindri; Kaiser, Brooks; Kosenius, Anna-Kaisa; Lange, Henrik; Lehtiniemi, Maiju; Magnussen, Kristin; Navrud, Ståle; Nummi, Petri; Oficialdegui, Francisco J.; Ramula, Satu; Ryttäri, Terhi; von Schmalensee, Menja; Stefansson, Robert A.; Diagne, Christophe; Courchamp, Franck (Elsevier BV, 2022)
    Journal of Environmental Management
    A collective understanding of economic impacts and in particular of monetary costs of biological invasions is lacking for the Nordic region. This paper synthesizes findings from the literature on costs of invasions in the Nordic countries together with expert elicitation. The analysis of cost data has been made possible through the InvaCost database, a globally open repository of monetary costs that allows for the use of temporal, spatial, and taxonomic descriptors facilitating a better understanding of how costs are distributed. The total reported costs of invasive species across the Nordic countries were estimated at $8.35 billion (in 2017 US$ values) with damage costs significantly outweighing management costs. Norway incurred the highest costs ($3.23 billion), followed by Denmark ($2.20 billion), Sweden ($1.45 billion), Finland ($1.11 billion) and Iceland ($25.45 million). Costs from invasions in the Nordics appear to be largely underestimated. We conclude by highlighting such knowledge gaps, including gaps in policies and regulation stemming from expert judgment as well as avenues for an improved understanding of invasion costs and needs for future research.
  • Niemi, Milla; Eronen, Visa; Koivisto, Ari; Koskinen, Pirjo; Nummi, Petri; Väänänen, Veli-Matti (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 29/2007
    Valkoposkihanhesta on tullut vajaassa parissa kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudun nurmikoita ja rantoja näkyvästi hallitseva laji. Ilmiö ei ole irrallaan samanlaisesta kehityksestä koko Itämeren piirissä. Valkoposkihanhi on asettunut jäädäkseen alueen linnustoon. Tämän julkaisun tarkoitus on koota yhteen Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tekemän ja ohjaaman valkoposkihanhen seurannan tulokset ja kokemukset erilaisista menetelmistä niiden aiheuttamien haittojen torjunnassa. Tarkoitus on ollut hakea lintudirektiivin tarkoittamaa muuta tyydyttävää ratkaisua sen sijaan, että ongelmia ratkaistaisiin poikkeamalla valkoposkihanhea koskevista rauhoitussäännöksistä. Ennaltaehkäisyn keinoja tulisikin ottaa käyttöön ja kehittää niitä edelleen.
  • Ljungberg, Reetta; Pikkarainen, Anna; Lehtiniemi, Maiju; Urho, Lauri (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 10/2011
    Julkaisussa kuvataan merialueemme keskeiset biologiset seurannat sekä niiden tuottama tieto Suomessa tavattujen meriympäristön vieraslajien levinneisyydestä ja runsaudesta. Kolmasosaa tunnetuista vieraslajeistamme ei ole tavattu seurannoissa koskaan, ja vain parin vieraslajin esiintymisestä saadaan nykyseurannoilla suhteellisen hyvä käsitys. Heikoimmin vieraslajiryhmistä tulivat esille kalat, matalien pohjien selkärangattomat ja kovien pohjien kiinni-istuvat pohjaeläimet. Kasviplankton- ja pohjaeläinseurannat ovat alueellisesti melko kattavia rannikollamme. Eläinplankton-, kala- ja makrofyyttiyhteisöjen (vesikasvit ja makrolevät) osalta seuranta on alueellisesti rajoittunut lähinnä eteläiselle merialueelle. Suuri osa vieraslajihavainnoista on peräisin seurantojen ulkopuolisista hankkeista ja kertaluontoisista tutkimuksista. Myös rannikon velvoitetarkkailut tuottavat havaintoja vieraslajeista. Vieraslajien nykyistä parempi havaitseminen vaatii osin pyyntimenetelmien kehittämistä ja osin näytteenottoverkon täydentämistä. Lisäksi viranomaisten ylläpitämien seurantojen tulosten tallentamisessa ja aineistojen saavutettavuudessa on parantamisen varaa. Tietoa vieraslajeista ja niiden tunnistamisesta tulisi toimittaa potentiaalisille vieraslajihavaintojen tuottajille, kuten kalastajille, konsulteille ja näytteiden määrittäjille, ja havaintojen ilmoittamismahdollisuuksia kehittää.