Browsing by Subject "tunnistaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Ervasti, Marianna (Helsingfors universitet, 2015)
    The purpose of the study was to research class teachers' perspectives on mathematical difficulties, identification of difficulties and how teachers justify support that they use. Earlier research has shown that about half of the pupils, who have mathematical difficulties, don't get at all or enough remedial education or part-time special education. In other words there is need to explain, why pupils don't get the support that they need. The theoretical framework of the study consists of definition of mathematical difficulties from cognitive, affective and environmental perspectives. Additionally I have dealt with identification and assessment of mathematical difficulties at a general level and also at the school context. Research data consist of five theme interviews, which were made to class teachers in metropolitan area in Finland. Class teachers were from three different schools and everyone had at least four years' experience in teaching. Theme interviews were made in December 2014. Research was qualitative case study. Transcribed interviews were analyzed by using content analysis. Research result was that class teachers' definition of mathematical difficulties was focused on cognitive weaknesses. The other result was that teachers used widely observation and somewhat exams in identifying mathematical difficulties. Cooperation in identification didn't stand out compared to observation and exams. The challenge in identification for example was, that teachers felt like they couldn't identify difficulties early enough or they didn't had the knowledge to assess, what causes mathematical difficulties. It seemed that the teacher's action was the main component in identifying difficulties. Third result was that some teachers primarily supported pupils in the classroom than offered them remedial education or part-time special education. Also the schools resources were a challenge for the remedial support or part-time special education. However it seemed that pupils were getting support even if they didn't get support as a remedial support or as a part-time special education. The results of the study raise a concern over, what kind of mathematical difficulties are noticed and supported in schools. Perhaps schools should notice better also the affective part of the mathematical difficulties and also emphasize cooperation in identification of difficulties and in planning the support.
  • Mattila, Tuomas (2004)
    Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1997 erityisen JOPO-hankkeen johtamis- ja asiantuntijapotentiaalin tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena oli kiinnittää huomiota suunnitelmalliseen kehittämiseen johtamis- ja asiantuntijatehtäviin ja yleensä potentiaaliajatteluun valtionhallinnossa. Tavoitteena oli myös edistää naisten mahdollisuuksia lisätä pätevyyttään johtamis- ja asiantuntijatehtäviin kehittämisen yhteydessä. Erityisesti tavoitteena oli kehittää yksittäisten virastojen kokemusten pohjalta menettelytapoja ja keinovalikoimaa johtamis- ja asiantuntijapotentiaalista huolehtimiseksi ja soveltamiseksi laajemminkin valtionhallinnossa. Hanke liittyy laajempaan suomalaisen julkisen hallinnon reformiin, jossa on pyrkimystä siirtyä perinteisestä hierarkkisesta byrokratiasta kohti joustavampaa ja humanistisempaa organisaatiota. Perinteinen jäykkä julkinen organisaatio ei kykene vastaamaan entistä nopeammin muuttuvan ympäristön asettamiin haasteisiin. Julkisten organisaatioiden onkin mukauduttava erilaisiin haasteisiin, jotka kohdistuvat myös niiden henkilöstöpolitiikkaan. Mikäli julkiset organisaatiot eivät kykene olemaan kilpailukykyisiä yksityisen sektorin kanssa henkilöstöpolitiikassa, tulee tästä aiheutumaan vakavia ongelmia tulevaisuudessa. Pro gradu-tutkielmassa tullaan tarkastelemaan JOPO-hanketta osana suomalaisen julkisen hallinnon reformia, sekä sen vaikuttavuutta kohdeorganisaatioissa ja kohdehenkilöstössä. Miten siis hallinnon reformin arvot, suuntaukset ja painotukset näkyvät yksittäisessä hankkeessa, sekä sitä, miten tämä hanke on oman tavoitteen asettelunsa suhteen onnistunut vaikuttamaan kohdeorganisaatioihinsa sekä niiden henkilöstöön. Tutkielmaa varten on tehty haastatteluja seitsemässä kohdeorganisaatiossa, noin kolme kappaletta kussakin. Haastatteluaineistoa heijastetaan humanistista organisaatiota käsittelevään McGregorin teoriaan. Lopuksi potentiaalihanketta tarkastellaan laajemmassa kontekstissa, eli julkisen hallinnon reformiin liittyvien muiden ohjelmien joukossa.
  • Ärje, Johanna; Melvad, Claus; Jeppesen, Mads Rosenhoj; Madsen, Sigurd Agerskov; Raitoharju, Jenni; Rasmussen, Maria Strandgård; Iosifidis, Alexandros; Tirronen, Ville; Gabbouj, Moncef; Meissner, Kristian; Hoye, Toke Thomas (British Ecological Society, 2020)
    Methods in Ecology and Evolution 11 8 (2020)
    1. Understanding how biological communities respond to environmental changes is a key challenge in ecology and ecosystem management. The apparent decline of insect populations necessitates more biomonitoring but the time-consuming sorting and expert-based identification of taxa pose strong limitations on how many insect samples can be processed. In turn, this affects the scale of efforts to map and monitor invertebrate diversity altogether. Given recent advances in computer vision, we propose to enhance the standard human expert-based identification approach involving manual sorting and identification with an automatic image-based technology. 2. We describe a robot-enabled image-based identification machine, which can automate the process of invertebrate sample sorting, specimen identification and biomass estimation. We use the imaging device to generate a comprehensive image database of terrestrial arthropod species which is then used to test classification accuracy, that is, how well the species identity of a specimen can be predicted from images taken by the machine. We also test sensitivity of the classification accuracy to the camera settings (aperture and exposure time) to move forward with the best possible image quality. We use state-of-the-art Resnet-50 and InceptionV3 convolutional neural networks for the classification task. 3. The results for the initial dataset are very promising as we achieved an average classification accuracy of 0.980. While classification accuracy is high for most species, it is lower for species represented by less than 50 specimens. We found significant positive relationships between mean area of specimens derived from images and their dry weight for three species of Diptera. 4. The system is general and can easily be used for other groups of invertebrates as well. As such, our results pave the way for generating more data on spatial and temporal variation in invertebrate abundance, diversity and biomass.
  • Pitkänen, Timo P.; Sirro, Laura; Häme, Lauri; Häme, Tuomas; Törmä, Markus; Kangas, Annika (ScienceDirect, 2020)
    International Journal of Applied Earth Observation and Geoinformation 86 (2020)
    The majority of the boreal forests in Finland are regularly thinned or clear-cut, and these actions are regulated by the Forest Act. To generate a near-real time tool for monitoring management actions, an automatic change detection modelling chain was developed using Sentinel-2 satellite images. In this paper, we focus mainly on the error evaluation of this automatized workflow to understand and mitigate incorrect change detections. Validation material related to clear-cut, thinned and unchanged areas was collected by visual evaluation of VHR images, which provided a feasible and relatively accurate way of evaluating forest characteristics without a need for prohibitively expensive fieldwork. This validation data was then compared to model predictions classified in similar change categories. The results indicate that clear-cuts can be distinguished very reliably, but thinned stands exhibit more variation. For thinned stands, coverage of broadleaved trees and detections from certain single dates were found to correlate with the success of the modelling results. In our understanding, this relates mainly to image quality regarding haziness and translucent clouds. However, if the growing season is short and cloudiness frequent, there is a clear trade-off between the availability of good-quality images and their preferred annual span. Gaining optimal results therefore depends both on the targeted change types, and the requirements of the mapping frequency.
  • Päivärinta, Katariina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Hajuammattilaisuudella, hajuharjoittelulla ja muulla systemaattisella hajuille altistumisella on merkittävää vaikutusta hajuaistin toimintaan. Muutokset näkyvät esimerkiksi hajuaistin herkkyydessä sekä kyvyissä havainnoida, tunnistaa ja erottaa hajuja toisistaan. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää eroavatko aistinvaraisen arvioinnin ammattilaiset ja elintarviketieteiden opiskelijat toisistaan hajujen tunnistamisen, kokemisen ja ruokamieltymyksien suhteen. Tutkimuksen hypoteesien mukaan ammattilaiset olisivat parempia tunnistamaan hajuja, kuvailisivat niitä useammilla sanoilla ja arvioisivat ne keskimäärin tutummiksi sekä heillä olisi vähemmän ruokainhokkeja. Lisätavoitteena tutkimuksessa oli myös tarkastella mahdollisia hajunäytteiden välisiä eroja. Tutkimuksen merkityksenä oli olla osa aistinvaraista perustutkimusta ja tuottaa uutta tietoa vähän tutkitun hajuammattilaisten alatyypin, elintarvikkeiden aistinvaraisen arvioinnin ammattilaisten, hajuaistikyvyistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 85 koehenkilöä, joista aistinvaraisen arvioinnin ammattilaisia oli 23 kpl, elintarviketieteiden opiskelijoita 56 kpl ja muiden alojen opiskelijoita tai työntekijöitä 6 kpl. Tutkimus koostui kolmesta osasta, jotka olivat hajujen tunnistustesti, hajunäytteiden arviointitehtävä sekä verkkokysely. Hajujen tunnistustestissä koehenkilöiden hajuaisti testattiin 32 hajun Sniffin’ Sticks-tunnistustestillä. Hajunäytteiden arviointitehtävässä näytteitä oli 6 kpl (β-jononi, tyrni, L-karvoni, valkosipuli, D-karvoni, balsamico) ja niistä tutkittiin koettua miellyttävyyttä, voimakkuutta, tuttuutta ja laatua. Verkkokyselyllä kartoitettiin koehenkilöiden ruoka-asenteita ja suhtautumisia erilaisiin ruokalajeihin ja ainesosiin. Tutkimuksessa havaittiin ammattilaisten olevan parempia tunnistamaan hajuja ja kuvailevan niitä useammilla sanoilla kuin opiskelijat. Ammattilaiset eivät kuitenkaan arvioineet hajuja keskimääräisesti tutummiksi eikä heillä ollut tilastollisesti merkitsevästi vähemmän ruokainhokkeja. Hajunäytteiden keskinäisessä vertailussa havaittiin eroja hajujen välillä. Miellyttävimmäksi arvioitu β-jononi oli myös hajuista vähiten tuttu ja voimakas. Voimakkaimmaksi ja epämiellyttävimmäksi arvioitiin balsamico, kun taas tutuin haju oli valkosipuli.
  • Rankinen, Katri; Enrique, José; Bernal, Cano; Holmberg, Maria; Vuorio, Kristiina; Granlund, Kirsti (Elsevier, 2019)
    Science of The Total Environment 658 (2019), 1278-1292
    In Finland, a recent ecological classification of surface waters showed that the rivers and coastal waters need attention to improve their ecological state. We combined eco-hydrological and empirical models to study chlorophyll-a concentration as an indicator of eutrophication in a small agricultural river. We used a modified story-and-simulation method to build three storylines for possible changes in future land use due to climate change and political change. The main objective in the first storyline is to stimulate economic activity but also to promote the sustainable and efficient use of resources. The second storyline is based on the high awareness but poor regulation of environmental protection, and the third is to survive as individual countries instead of being part of a unified Europe. We assumed trade of agricultural products to increase to countries outside Europe. We found that chlorophyll-a concentration in the river depended on total phosphorus concentration. In addition, there was a positive synergistic interaction between total phosphorus and water temperature. In future storylines, chlorophyll-a concentration increased due to land use and climate change. Climate change mainly had an indirect influence via increasing nutrient losses from intensified agriculture. We found that well-designed agri-environmental measures had the potential to decrease nutrient loading from fields, as long as the predicted increase in temperature remained under 2 °C. However, we were not able to achieve the nutrient reduction stated in current water protection targets. In addition, the ecological status of the river deteriorated. The influence of temperature on chlorophyll-a growth indicates that novel measures for shading rivers to decrease water temperature may be needed in the future.
  • Nyberg, Elina; Kontio, Panu; Vierikko, Kati; Räikkönen, Natalia; Holma, Anne; Koivula, Hanna; Ryttäri, Terhi; Shorokova, Ekaterina; Velmala, Sannakajsa (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2021
    Vieraslaji on haitallinen, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Haitallisista vieraslajeista osa on säädetty kansallisesti ja osa koko EU:n tasolla haitallisiksi. Haitalliseksi määriteltyjen vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Nykyisin haitallisten vieraslajien torjuntaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja käytetään resursseja. Tärkeä osa torjuntatyötä on lisätä vieraslajien ja niiden aiheuttamien haittojen tuntemusta sekä tietoa oikeaoppisista torjuntamenetelmistä. DIAS-hankkeessa (Osaamisen ja aineistojen vaihdon yhteistyöverkosto), jonka toteuttajina olivat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Karjalan tutkimuskeskus (KarRC RAS) tarkasteltiin vieraslajiasioita Suomessa sekä Venäjän Karjalassa. DIAS-yhteistyöhankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa haitallisten vieraslajien aiheuttamista uhkista luonnon monimuotoisuudelle ja mm. virkistyskäytölle tai kotitalousviljelylle. Lisäksi tavoitteena oli jakaa hyviä kokemuksia erilaisista leviämistä ehkäisevistä toimenpiteistä ja hyviksi koetuista torjuntakeinoista niin järjestöille, tutkijoille, viranomaisille kuin kansalaisille. Luomalla uusia tiedonvaihtomenetelmiä sekä perustamalla ja yhdistämällä lajistoaineiston hallintaan ja avoimen datan jakamiseen hyödynnettäviä yhteisiä digitaalisia ICT-alustoja, voidaan maiden välistä viranomaisyhteistyötä parantaa. Hankkeessa toteutettiin internetpohjaiset Webropol-kyselyt kansalaisille Suomessa sekä Karjalan tasavallassa Venäjällä kesän ja syksyn 2020 aikana. Kyselyillä pyrittiin kartoittamaan, miten hyvin ihmiset tuntevat vieraslajit, vieraslajien levinneisyyttä sekä vieraslajien torjuntaa. Kyselyt sisälsivät samoja kysymyksiä / teemoja, mutta niitä oli sovitettu molempien maiden olosuhteisiin. Tässä raportissa esittelemme Suomen ja Karjalan tasavallan kyselyjen tulokset sekä vastaajien esille nostamia keinoja vieraslajien torjunnan edistämiseksi. Suomessa kyselyyn vastasi yhteensä 475 henkilöä. Vastaajien ikä painottui ikäryhmiin 40-49- sekä 50-64 -vuotiaat. Alueellisesti eniten vastauksia saatiin Etelä- ja Keski-Suomesta (asuinpaikka ja mökkipaikkakunta huomioitu). Karjalan tasavallan kyselyyn vastasi yhteensä 84 henkilöä, joista suurin osa asui tai vieraili säännöllisesti Petroskoin alueella. Eniten vastauksia saatiin 30-39 -vuotiailta henkilöiltä. Kyselyihin vastanneet olivat kohtalaisen tietoisia vieraslajeista. Eniten tietoa vieraslajeista oli saatu internetin välityksellä (vieraslajiportaalit) sekä paikallisesta mediasta. Myös sosiaalinen media ja tuttavapiiri nousivat esiin tärkeinä tiedonvälityskanavina. Suomessa vastaajat tunsivat parhaiten maaekosysteemien kasvivieraslajit ja toiseksi parhaiten selkärankaiset. Vesiekosysteemien vieraslajit olivat hieman vieraampia, samoin kuin metsien ja peltojen tuholaiset. Monet vastaajista olivat osallistuneet vieraslajien torjuntaan, useimmiten omassa lähiympäristössään, mutta melko usein myös talkoissa. Ideoita vieraslajitoiminnan kehittämiseksi saatiin kyselyissä paljon. Vastaajat toivoivat esimerkiksi viestinnän parantamista, ohjausta, paikallishallinnon roolin selkiytystä tai resursseja sekä muutoksia lainsäädäntöön. Myös torjunnan pitkäjänteisyyden tukeminen sekä vieraslajihavaintojen ilmoittamisjärjestelmien kehittäminen mainittiin. Suomessa pohdittiin erilaisia tapoja motivoida ihmisiä mukaan toimintaan ja kehitettiin järjestelmien toimivuutta, Karjalan tasavallassa taas toivottiin parempaa viestintää siitä, mihin havaintoja voi ilmoittaa. Suomessa toteutetun kyselyn perusteella muodostettiin toimenpidesuosituksia vieraslajien torjuntaan. Toimenpide-ehdotukset jaoteltiin eri teemoihin, kuten resurssit, koulutus, viestintä, sääntelyn kehittäminen, yhden luukun periaate (ilmoittamis- ja hallinnointijärjestelmät), motivointi sekä tapahtumat.
  • Nenonen, Marjaleena (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus A2
  • Pihlapuro, Aki (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, pystytäänkö koneoppimisen avulla luomaan ennustetyökalu, joka auttaa tunnistamaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tekijöitä ja joka pystyy luotettavasti arvioimaan seksuaalisen hyväksikäytön todennäköisyyttä. Suoriutumiseltaan kyvykästä tilastollista työkalua voidaan käyttää seksuaalisen hyväksikäytön selvitystyössä ja koulutuksessa. Menetelmät: Tilastollisen työkalun luomisessa käytettiin vuonna 2013 kerättyä Lapsiuhritutkimuksen aineistoa. Aineisto sisälsi 10665 10-17- vuotiaan lapsen ja nuoren vastaukset 52 eri kysymyksestä. Tilastollisena menetelmänä käytettiin luokittelu- ja regressiopuuta (CART) ennustetyökalun rakentamisessa. Tilastollisen työkalun suoriutumista arvioitiin sensitiivisyyden, spesifisyyden, AUC:n ja Brierin pisteiden avulla. Tulokset: Lasten seksuaalisen hyväksikäytön todennäköisyyttä ennustavia päätöspuita onnistuttiin luomaan useissa eri aineiston osajoukoissa. Seksuaalisen hyväksikäytön luokitteluun tunnistettiin ydinkysymyksiä, jotka liittyivät lapsen lähiympäristöön, fyysisen kypsymisen vaikutuksiin, aikaisempiin uhrikokemuksiin sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen oireiluun. Tilastollisen ennustetyökalun suoriutuminen todettiin olevan arvausta parempi, mutta luokittelijana epätarkka. Johtopäätökset: Tutkimuksen avulla löydettiin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä ydinkysymyksiä, jotka tukivat aiempien tutkimusten löydöksiä. Tilastollisen ennustetyökalun suoriutuminen todettiin olevan riittämättömällä tasolla siihen nähden, että työkalu olisi valmis otettavaksi käyttöön sellaisenaan. Jatkotutkimusta tarvitaan niin vaihtoehtoisten tilastollisten menetelmien soveltuvuudesta kuin erilaisten aineistojen käytöstä.
  • Visuri, Mirkka; Nystrand, Miriam; Auri, Jaakko; Österholm, Peter; Nilivaara, Ritva; Boman, Anton; Räisänen, Jukka; Mattbäck, Stefan; Korhonen, Anne; Ihme, Raimo (Suomen ympäristökeskus, 2021)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2021
    Tunnistus-hankkeessa kehitettiin aiempaa nopeampia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen ja happamista sulfaattimaista aiheutuvien riskien arviointiin. Hankkeen tavoitteena oli: 1) kehittää maasto- ja laboratorio-olosuhteissa luotettavasti toimivia happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmiä 2) kehittää menetelmä maaperän hapontuottopotentiaalin arvioimiseen ja 3) viedä happamiin sulfaattimaihin liittyvää tutkimustietoa käytännön toimijoille. Voimakkaalla ja nopealla vetyperoksidihapetuksella pystyttiin tunnistamaan happamat sulfaattimaat sekä arvioimaan niiden hapontuottopotentiaalia maasto- ja kenttälaboratorio-olosuhteissa noin kahden tunnin kuluessa. Vetyperoksidihapetuksen jälkeinen pH ja sulfaattipitoisuus (pHFOX ja SFOX) yhdessä ovat riittävän luotettavia happaman sulfaattimaan tunnistamiseen. pHFOX ei sovellu näytteille, joissa on korkea orgaanisen aineksen pitoisuus (LOI > 20 %). Nopeat menetelmät vaativat jonkin verran investointeja laitteistoihin mutta ovat laajasti käyttökelpoisia eri toimijoille. Perinteiseen inkubaatioon kuluu aikaa 9–19 viikkoa, mutta inkubaatiota pystyttiin tehostamaan laboratoriossa ilman kemikaaleja jopa vain 2–3 viikon mittaiseksi. Inkubaatio ja tehostettu inkubaatio ovat tunnistamismenetelmistä luotettavimmat, mutta tulosten saaminen kestää useita viikkoja. Hapontuottopotentiaalin määrittämiseen eli riskinarviointiin voidaan siirtyä, kun maamateriaali on ensin tunnistettu happamaksi sulfaattimaamateriaaliksi. Hapontuottopotentiaalia voidaan arvioida vetyperoksidihapetukseen perustuvan rikkipitoisuuden (SFOX) määrittämisellä, ja riskinarvio on mahdollista tehdä maastossa parin tunnin kuluessa. Hapontuottopotentiaalia ja siihen liittyvää happamuusriskin arviointia varten hankkeessa tutkittiin useita muita hapontuottoa arvioivia menetelmiä, jotka perustuvat rikkipitoisuuteen, rikkispesiaatioon, 19 viikon inkubaatioasiditeettiin (TIA) sekä vetyperoksidihapetetun näytteen asiditeettiin (TPA). Näiden menetelmien soveltaminen vaatii jonkin verran enemmän aikaa sekä erikoisosaamista. Hankkeessa tuotettiin happamien sulfaattimaiden tunnistamiselle ja riskinarvioinnille uusia kriteerejä. Kehitetyille nopeille kenttämenetelmille annettiin uusia raja-arvoja happaman sulfaattimaamateriaalin tunnistamiselle. Termi pseudo hapan sulfaattimaamateriaali otettiin uudelleen käyttöön. Maalajin merkittävä vaikutus tunnistamiseen ja riskinarviointiin huomioitiin antamalla omat kriteerit mineraalimaille, liejulle ja turpeelle. Riskinarvioinnin pohjaksi annettiin maalajikohtaiset suositukset toimenpiderajoista.
  • Chumachenko, Kateryna; Männistö, Anssi; Iosifidis, Alexandros; Raitoharju, Jenni (IEEE, 2020)
    IEEE Access 8 (2020)
    In this paper, we demonstrate the benefits of using state-of-the-art machine learning methods in the analysis of historical photo archives. Specifically, we analyze prominent Finnish World War II photographers, who have captured high numbers of photographs in the publicly available Finnish Wartime Photograph Archive, which contains 160,000 photographs from Finnish Winter, Continuation, and Lapland Wars captures in 1939-1945. We were able to find some special characteristics for different photographers in terms of their typical photo content and framing (e.g., close-ups vs. overall shots, number of people). Furthermore, we managed to train a neural network that can successfully recognize the photographer from some of the photos, which shows that such photos are indeed characteristic for certain photographers. We further analyzed the similarities and differences between the photographers using the features extracted from the photographer classifier network. We make our annotations and analysis pipeline publicly available, in an effort to introduce this new research problem to the machine learning and computer vision communities and facilitate future research in historical and societal studies over the photo archives.
  • Pasternack, I; Autti-Rämö, I; Hinkka, K; Pappila, J (Kela, 2015)
    Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 91
    Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta on kyseenalaistettu ja keskeinen kritiikki liittyy kuntoutuksen kohdentumiseen. Tässä katsauksessa haetaan ja pohditaan niitä riski- ja ennustekijöitä, joiden avulla kohdennusta voisi kehittää. Raportti on osa Kelan työhönkuntoutuksen laajempaa kehitystyötä. Työkyvyn heikkenemistä ennakoivat korkeampi ikä, naissukupuoli, vähäinen koulutus ja pienet tulot, sairaudet ja oireilu sekä tunnetut elämäntapariskit. Työn riskitekijöistä esiin nousivat muun muassa vuorotyö, ruumiillinen työ, osa-aikaisuus ja aikaisemmat työttömyysjaksot. Puuttuvat työn hallinnan ja oikeudenmukaisuuden kokemukset sekä aikaisemmat sairauspoissaolot ennakoivat nekin työkyvyttömyyttä, samoin kuormittavat elämäntilanteet, tyytymättömyys ja vihamielisyys. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat maantieteellisesti suuren riskin alueita. Kuntoutusinterventioista näyttivät parhaiten hyötyvän henkilöt, joilla oli joku perussairaus ja mielialaoireita ja jotka tiedostivat terveysongelmansa. Ikä, sukupuoli tai elintavat eivät olleet määrääviä tekijöitä. Kuntoutusinterventioihin osallistuivat useammin naiset ja tupakoimattomat sekä ne, joilla oli vähemmän osallistumisen esteitä. Katsauksessa esitellään lyhyesti työkyvyn heikkenemisen riskin tunnistamiseen käytettyjä kyselyjä tai testejä. Työn fyysisen kuormittavuuden sekä käyttäytymisen ja persoonallisuustekijöiden mittareita on selvästi vähemmän kuin työn psykososiaalisen kuormittavuuden, työtyytyväisyyden sekä kestävyys- ja lihaskunnon mittareita. Raportin lopussa pohditaan, tulisiko ammatillisen varhaiskuntoutuksen osallistujavalinnassa priorisoida riskialueita ja -toimialoja tai työttömiä ja epätyypillisen työn tekijöitä. Mahdolliset kuntoutujat ryhmitellään riskitason, motivaation ja kuntoutuksen esteiden perusteella. Ihannekuntoutujien lisäksi tunnistetaan muita tärkeitä ryhmiä, joiden saaminen kuntoutukseen edellyttäisi henkilökohtaista tukea tai perusteellisia muutoksia kuntoutuksen valinnassa.
  • Tolonen, Janne; Leka, Jarkko; Yli-Heikkilä, Katariina; Hämäläinen, Liisa; Halonen, Lea (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2019
    Pienvedet – eli purot, norot, lähteet, lähteiköt, fladat ja kluuvijärvet - ovat tärkeä osa luonnon vesitaloutta ja monimuotoisuutta. Vuonna 2011 uudistettu vesilaki korostaa pienvesien suojelun tarvetta. Sekä luonnontilaisten että luonnontilaisen kaltaisten pienvesiluontotyyppien tilan heikentäminen on kiellettyä. Pienvesiin kohdistuu monenlaisia maankäyttöpaineita, joista yleisimpiä ovat maa- ja metsätalous sekä rakentaminen. Pienvesien herkän luonteen vuoksi pienetkin muutokset lähiympäristössä voivat heikentää niiden tilaa. Vesilain lisäksi pienvesiä turvaavat useat muut eri lait, joista tärkeimpiä ovat metsälaki, ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Lainsäädäntö suojaa pienvesimuodostumien lisäksi myös niiden lähiympäristöä. Lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja toimeenpanon puutteet ovat osaltaan hankaloittaneet pienvesien suojelua ja huomioimista. Yhdeksi pienvesien suojelun haasteeksi on osoittautunut luonnontilaisen kaltaisten pienvesien tunnistaminen ja huomioiminen. Luonnontilaltaan voimakkaastikin muuttuneet pienvedet voivat ajan saatossa palautua luonnontilaisen kaltaiseksi, jolloin niitä koskee lainsuoja samalla tavalla kuin alkuperältään luonnontilaisia pienvesiä. Pienvedet ovat vahvasti kytkeytyneitä lähiympäristöönsä, ja ne tulisikin huomioida kokonaisuutena, johon kuuluu vesimuodostuman lisäksi sen välitön lähiympäristö. Pienveden luonnontilaisuutta tai luonnontilaisuuden kaltaisuutta arvioitaessa on oleellista tunnistaa pienveden ominaispiirteet. Kunkin pienvesityypin ominaispiirteet muodostuvat muun muassa maa- ja kallioperästä, vesimuodostuman rakenteesta, lajistosta ja lähiympäristön vaikutuksesta. Tämän oppaan tarkoituksena on selventää pienvesiä koskevan lainsäädännön tulkitsemista. Opas on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa. Oppaassa esitellään keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja annetaan ohjeita pienvesien tunnistamiseen. Oppaaseen on koottu yleisimpiä pienvesiin kohdistuvia toimenpiteitä ja tarkasteltu niiden luvanvaraisuutta. Lisäksi oppaaseen on sisällytetty suosituksia pienvesien paremmaksi huomioimiseksi maankäytössä.
  • Meissner, Kristian; Nygård, Henrik; Björklöf, Katarina; Jaale, Marko; Hasari, Miikka; Laitila, Lauri; Rissanen, Jouko; Leivuori, Mirja (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 2/2017
    The Finnish Environment Institute (SYKE) conducted a benthic macroinvertebrate taxa identification proficiency test in which 22 participants took part. In the lake littoral subtest, one participant out of seven scored lower than 95% correct and three out of seven achieved perfect results in this test. Half of the ten participants in the lake profundal subtest achieved a score higher than 95%, with four participants scoring a perfect result. In the lotic subtest, two participants out of ten scored 100% and half of the participants scored more than 95% correct. In the Baltic test the average result was 94% correctly identified taxa. Even if the general performance of the participants were good, the results clearly demonstrates the need for recurring taxonomic identification tests for lotic, lentic profundal, littoral and Baltic coastal macroinvertebrates as well as regularly arranged taxonomic workshops. Warm thanks to all the participants!
  • Vuorio, Kristiina; Lepistö, Liisa; Mäkinen, Irma; Niemelä, Maija; Hällfors, Seija; Jokipii, Reija; Huttunen, Maija (Finnish Environment Institute, 2007)
    Reports of the Finnish Environment Institute 25/2007
  • Lahikainen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari ; 2011 (9)
  • Paloheimo, Reetta (Helsingin yliopisto, 2021)
    The current research has proven that recognition of prior learning in Vocational Education and Training (VET) is based on lifelong learning. Also, that recognition of prior learning means making competence visible and giving formal status for evaluated competence. According to earlier studies, implementations of recognition of prior learning have been for example interviews, tests, personal learning plans and documents. It has also found that these implementations have an influence for example on documentation, showing proficiency or evaluation of own competence. In addition, it has been shown there are also some benefits of recognition of prior learning, such as students’ increasing motivation and productivity of VET organizations, and on the other hand some challenges like lack of resources and national insufficient instructions. The aim of this study was to increase understanding about implementations of recognition of prior learning and also the motivations behind these implementations. The study examines what kind of implementations of recognition of prior learning exist in VET. Furthermore, the study looks into reasons, benefits and improvement expressed for the implementations. The qualitative study involved persons who have participated in the recognition of prior learning in VET: four of these were part of personnel, and two of these students. The data was collected through semi-structured theme interviews. The interviewees were gathered through the contacts of Finnish National Agency of Education. The interviews were conducted as individual interviews with remote access. The data was transcribed and analyzed by using content analysis. More specific analysis was applied by Mayring’s model of inductive category development and reflectively discussed with theorical bases. This study showed that recognition of prior learning is a uniform process. Prior learning was recognized through discussions, interviews, sorting out, documentation, diplomas and other documents, tests and proof in sectors of vocational education and yet centralizing work to specific persons. The reasons expressed for implementations were portability and usability of competence data, organizing, examination of timeliness of competence, mandatory by law, organization financing, answering to students’ personal needs and personal studying paths or common teaching frame. Improvement suggested for implementations of prior learning recognition were functionality of systems, trust in competence in working life, having academic curriculums, recognition of informal learning, time and human resources, increasing the information of studying and making work easier. The last three of these were mentioned also as benefits. The results verified general meanings and challenges in recognition of prior learning.
  • Grant, Danielle M.; Brodnicke, Ole Bjørn; Evankow, Ann M.; Ferreira, André O.; Fontes, João T.; Hansen, Aslak Kappel; Jensen, Mads Reinholdt; Kalaycı, Tuğba Ergül; Leeper, Alexandra; Patil, Shalaka Kiran; Prati, Sebastian; Reunamo, Anna; Roberts, Aradhana J.; Shigdel, Rajesh; Tyukosova, Valentina; Bendiksby, Mika; Blaalid, Rakel; Costa, Filipe O.; Hollingsworth, Peter M.; Stur, Elisabeth; Ekrem, Torbjørn (MDPI, 2021)
    Diversity 2021, 13(7), 313
    Over the last two decades, the use of DNA barcodes has transformed our ability to identify and assess life on our planet. Both strengths and weaknesses of the method have been exemplified through thousands of peer-reviewed scientific articles. Given the novel sequencing approaches, currently capable of generating millions of reads at low cost, we reflect on the questions: What will the future bring for DNA barcoding? Will identification of species using short, standardized fragments of DNA stand the test of time? We present reflected opinions of early career biodiversity researchers in the form of a SWOT analysis and discuss answers to these questions.
  • Raiskila, Siiri (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksessani tarkastelen eläytyvää lukemista A. S. Byattin romaanissa Possession. A Romance (1990). Eläytyvä tai kokemuksellinen lukutapa muodostaa vastakohdan kriittiselle tai analyyttiselle lukemiselle, jossa lukija tarkastelee tekstiä etäältä siihen uppoutumisen sijaan. Tutkin sitä, miten Possessionissa kuvataan näiden lukutapojen eroja ja vaikutuksia lukijoihinsa, kirjallisuudentutkijoihin. Tutkin myös sitä, miten erilaiset tavat lukea lomittuvat ja sekoittuvat: eläytyminen ei sulje pois reflektointia, eikä analyyttinen ote tarkoita sitä, etteikö lukijan henkilökohtainen lukukokemus vaikuttaisi tulkintoihin. Samalla tarkastelen teoksen tutkijahahmoja lukijoina, heidän henkilökohtaisia tulkintojaan ja motiiveitaan ja suhdettaan akateemiseen miljööseen. Tarkastelen kokemuksellista lukemista myös suhteessa käsityksiin kirjallisuuden terapeuttisuudesta. Kirjallisuusterapian teoria korostaa analyyttisen otteen sijaan eläytyvää lukemista ja sen terapeuttisia vaikutuksia. Tällaiset käsitykset kirjallisuuden funktioista ja merkityksestä poikkeavat kirjallisuudentutkimuksen totunnaisesta ihanteesta, jossa tutkija tarkastelee kohdettaan etäältä ja analyyttisesti. Käsitykset kirjallisuuden ja lukemisen terapeuttisuudesta liittyvät laajempaan terapeuttiseen diskurssiin, jota myös kuvaan työssäni. Kuvatessani korostuneen teoreettisen maailmankuvan vaikutuksia Possessionin tutkijahahmoihin hyödynnän Rita Felskin teoksessaan Uses of Literature (2008) ja Christina Vischer Brunsin teoksessaan Why Literature? The Value of Literary Reading and What It Means for Teaching (2011) esittelemiä näkemyksiä henkilökohtaisen lukukokemuksen merkityksestä. Lukiessa heräävien emootioiden suhdetta lukukokemukseen ja teoksesta tehtäviin tulkintoihin tarkastelen Jenefer Robinsonin teoksessaan Deeper Than Reason. Emotion and its Role in Literature, Music, and Art (2005) kuvaaman emotionaalista lukemista koskevan teorian valossa. Hyödynnän myös Marie-Laure Ryanin teoksessaan Narrative as Virtual Reality. Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media (2001) käyttämää immersion käsitettä. Kirjallisuusterapian teoriaa käsittelevän kirjallisuuden avulla paneudun käsityksiin henkilökohtaisten lukukokemusten merkityksestä yksilön itsetuntemuksen kannalta. Kirjallisuuden terapeuttisuuden yhteydessä hyödynnän erityisesti Felskin teoksessaan Uses of Literature käyttämää tunnistamisen käsitettä. Eva Illouzin teoksessaan Saving the Modern Soul. Therapy, Emotions, and the Culture of Self-help (2008) esittelemien käsitysten avulla tarkastelen Possessionia osana laajempaa terapeuttista diskurssia. Osoitan kokemuksellisen lukemisen merkityksen niin Possessionin päähenkilöiden tutkimistaan teksteistä tekemien johtopäätösten suhteen kuin heidän itsetuntemuksensakin kannalta. Suhteutan teoksen kuvauksen akateemisesta maailmasta ja kirjallisuudentutkimusta hallitsevasta teoreettisuuden ideaalista osaksi kirjallisuuden arvoa ja sosiaalista merkitystä koskevaa keskustelua. Liitän nämä kuvaukset ja niiden analyysin osaksi laajempaa terapeuttista diskurssia ja osoitan lukemisen ja tutkimuksen perimmäisen yhteyden teoksen henkilöhahmojen käsityksiin siitä, keitä he ovat ja millainen on heidän suhteensa akateemiseen yhteisöön.