Browsing by Subject "tunnistaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Ervasti, Marianna (Helsingfors universitet, 2015)
    The purpose of the study was to research class teachers' perspectives on mathematical difficulties, identification of difficulties and how teachers justify support that they use. Earlier research has shown that about half of the pupils, who have mathematical difficulties, don't get at all or enough remedial education or part-time special education. In other words there is need to explain, why pupils don't get the support that they need. The theoretical framework of the study consists of definition of mathematical difficulties from cognitive, affective and environmental perspectives. Additionally I have dealt with identification and assessment of mathematical difficulties at a general level and also at the school context. Research data consist of five theme interviews, which were made to class teachers in metropolitan area in Finland. Class teachers were from three different schools and everyone had at least four years' experience in teaching. Theme interviews were made in December 2014. Research was qualitative case study. Transcribed interviews were analyzed by using content analysis. Research result was that class teachers' definition of mathematical difficulties was focused on cognitive weaknesses. The other result was that teachers used widely observation and somewhat exams in identifying mathematical difficulties. Cooperation in identification didn't stand out compared to observation and exams. The challenge in identification for example was, that teachers felt like they couldn't identify difficulties early enough or they didn't had the knowledge to assess, what causes mathematical difficulties. It seemed that the teacher's action was the main component in identifying difficulties. Third result was that some teachers primarily supported pupils in the classroom than offered them remedial education or part-time special education. Also the schools resources were a challenge for the remedial support or part-time special education. However it seemed that pupils were getting support even if they didn't get support as a remedial support or as a part-time special education. The results of the study raise a concern over, what kind of mathematical difficulties are noticed and supported in schools. Perhaps schools should notice better also the affective part of the mathematical difficulties and also emphasize cooperation in identification of difficulties and in planning the support.
  • Mattila, Tuomas (2004)
    Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1997 erityisen JOPO-hankkeen johtamis- ja asiantuntijapotentiaalin tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena oli kiinnittää huomiota suunnitelmalliseen kehittämiseen johtamis- ja asiantuntijatehtäviin ja yleensä potentiaaliajatteluun valtionhallinnossa. Tavoitteena oli myös edistää naisten mahdollisuuksia lisätä pätevyyttään johtamis- ja asiantuntijatehtäviin kehittämisen yhteydessä. Erityisesti tavoitteena oli kehittää yksittäisten virastojen kokemusten pohjalta menettelytapoja ja keinovalikoimaa johtamis- ja asiantuntijapotentiaalista huolehtimiseksi ja soveltamiseksi laajemminkin valtionhallinnossa. Hanke liittyy laajempaan suomalaisen julkisen hallinnon reformiin, jossa on pyrkimystä siirtyä perinteisestä hierarkkisesta byrokratiasta kohti joustavampaa ja humanistisempaa organisaatiota. Perinteinen jäykkä julkinen organisaatio ei kykene vastaamaan entistä nopeammin muuttuvan ympäristön asettamiin haasteisiin. Julkisten organisaatioiden onkin mukauduttava erilaisiin haasteisiin, jotka kohdistuvat myös niiden henkilöstöpolitiikkaan. Mikäli julkiset organisaatiot eivät kykene olemaan kilpailukykyisiä yksityisen sektorin kanssa henkilöstöpolitiikassa, tulee tästä aiheutumaan vakavia ongelmia tulevaisuudessa. Pro gradu-tutkielmassa tullaan tarkastelemaan JOPO-hanketta osana suomalaisen julkisen hallinnon reformia, sekä sen vaikuttavuutta kohdeorganisaatioissa ja kohdehenkilöstössä. Miten siis hallinnon reformin arvot, suuntaukset ja painotukset näkyvät yksittäisessä hankkeessa, sekä sitä, miten tämä hanke on oman tavoitteen asettelunsa suhteen onnistunut vaikuttamaan kohdeorganisaatioihinsa sekä niiden henkilöstöön. Tutkielmaa varten on tehty haastatteluja seitsemässä kohdeorganisaatiossa, noin kolme kappaletta kussakin. Haastatteluaineistoa heijastetaan humanistista organisaatiota käsittelevään McGregorin teoriaan. Lopuksi potentiaalihanketta tarkastellaan laajemmassa kontekstissa, eli julkisen hallinnon reformiin liittyvien muiden ohjelmien joukossa.
  • Päivärinta, Katariina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Hajuammattilaisuudella, hajuharjoittelulla ja muulla systemaattisella hajuille altistumisella on merkittävää vaikutusta hajuaistin toimintaan. Muutokset näkyvät esimerkiksi hajuaistin herkkyydessä sekä kyvyissä havainnoida, tunnistaa ja erottaa hajuja toisistaan. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää eroavatko aistinvaraisen arvioinnin ammattilaiset ja elintarviketieteiden opiskelijat toisistaan hajujen tunnistamisen, kokemisen ja ruokamieltymyksien suhteen. Tutkimuksen hypoteesien mukaan ammattilaiset olisivat parempia tunnistamaan hajuja, kuvailisivat niitä useammilla sanoilla ja arvioisivat ne keskimäärin tutummiksi sekä heillä olisi vähemmän ruokainhokkeja. Lisätavoitteena tutkimuksessa oli myös tarkastella mahdollisia hajunäytteiden välisiä eroja. Tutkimuksen merkityksenä oli olla osa aistinvaraista perustutkimusta ja tuottaa uutta tietoa vähän tutkitun hajuammattilaisten alatyypin, elintarvikkeiden aistinvaraisen arvioinnin ammattilaisten, hajuaistikyvyistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 85 koehenkilöä, joista aistinvaraisen arvioinnin ammattilaisia oli 23 kpl, elintarviketieteiden opiskelijoita 56 kpl ja muiden alojen opiskelijoita tai työntekijöitä 6 kpl. Tutkimus koostui kolmesta osasta, jotka olivat hajujen tunnistustesti, hajunäytteiden arviointitehtävä sekä verkkokysely. Hajujen tunnistustestissä koehenkilöiden hajuaisti testattiin 32 hajun Sniffin’ Sticks-tunnistustestillä. Hajunäytteiden arviointitehtävässä näytteitä oli 6 kpl (β-jononi, tyrni, L-karvoni, valkosipuli, D-karvoni, balsamico) ja niistä tutkittiin koettua miellyttävyyttä, voimakkuutta, tuttuutta ja laatua. Verkkokyselyllä kartoitettiin koehenkilöiden ruoka-asenteita ja suhtautumisia erilaisiin ruokalajeihin ja ainesosiin. Tutkimuksessa havaittiin ammattilaisten olevan parempia tunnistamaan hajuja ja kuvailevan niitä useammilla sanoilla kuin opiskelijat. Ammattilaiset eivät kuitenkaan arvioineet hajuja keskimääräisesti tutummiksi eikä heillä ollut tilastollisesti merkitsevästi vähemmän ruokainhokkeja. Hajunäytteiden keskinäisessä vertailussa havaittiin eroja hajujen välillä. Miellyttävimmäksi arvioitu β-jononi oli myös hajuista vähiten tuttu ja voimakas. Voimakkaimmaksi ja epämiellyttävimmäksi arvioitiin balsamico, kun taas tutuin haju oli valkosipuli.
  • Nenonen, Marjaleena (Vesihallitus, 1971)
    Vesihallitus. Tiedotus A2
  • Pihlapuro, Aki (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, pystytäänkö koneoppimisen avulla luomaan ennustetyökalu, joka auttaa tunnistamaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tekijöitä ja joka pystyy luotettavasti arvioimaan seksuaalisen hyväksikäytön todennäköisyyttä. Suoriutumiseltaan kyvykästä tilastollista työkalua voidaan käyttää seksuaalisen hyväksikäytön selvitystyössä ja koulutuksessa. Menetelmät: Tilastollisen työkalun luomisessa käytettiin vuonna 2013 kerättyä Lapsiuhritutkimuksen aineistoa. Aineisto sisälsi 10665 10-17- vuotiaan lapsen ja nuoren vastaukset 52 eri kysymyksestä. Tilastollisena menetelmänä käytettiin luokittelu- ja regressiopuuta (CART) ennustetyökalun rakentamisessa. Tilastollisen työkalun suoriutumista arvioitiin sensitiivisyyden, spesifisyyden, AUC:n ja Brierin pisteiden avulla. Tulokset: Lasten seksuaalisen hyväksikäytön todennäköisyyttä ennustavia päätöspuita onnistuttiin luomaan useissa eri aineiston osajoukoissa. Seksuaalisen hyväksikäytön luokitteluun tunnistettiin ydinkysymyksiä, jotka liittyivät lapsen lähiympäristöön, fyysisen kypsymisen vaikutuksiin, aikaisempiin uhrikokemuksiin sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen oireiluun. Tilastollisen ennustetyökalun suoriutuminen todettiin olevan arvausta parempi, mutta luokittelijana epätarkka. Johtopäätökset: Tutkimuksen avulla löydettiin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä ydinkysymyksiä, jotka tukivat aiempien tutkimusten löydöksiä. Tilastollisen ennustetyökalun suoriutuminen todettiin olevan riittämättömällä tasolla siihen nähden, että työkalu olisi valmis otettavaksi käyttöön sellaisenaan. Jatkotutkimusta tarvitaan niin vaihtoehtoisten tilastollisten menetelmien soveltuvuudesta kuin erilaisten aineistojen käytöstä.
  • Pasternack, I; Autti-Rämö, I; Hinkka, K; Pappila, J (Kela, 2015)
    Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 91
    Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta on kyseenalaistettu ja keskeinen kritiikki liittyy kuntoutuksen kohdentumiseen. Tässä katsauksessa haetaan ja pohditaan niitä riski- ja ennustekijöitä, joiden avulla kohdennusta voisi kehittää. Raportti on osa Kelan työhönkuntoutuksen laajempaa kehitystyötä. Työkyvyn heikkenemistä ennakoivat korkeampi ikä, naissukupuoli, vähäinen koulutus ja pienet tulot, sairaudet ja oireilu sekä tunnetut elämäntapariskit. Työn riskitekijöistä esiin nousivat muun muassa vuorotyö, ruumiillinen työ, osa-aikaisuus ja aikaisemmat työttömyysjaksot. Puuttuvat työn hallinnan ja oikeudenmukaisuuden kokemukset sekä aikaisemmat sairauspoissaolot ennakoivat nekin työkyvyttömyyttä, samoin kuormittavat elämäntilanteet, tyytymättömyys ja vihamielisyys. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat maantieteellisesti suuren riskin alueita. Kuntoutusinterventioista näyttivät parhaiten hyötyvän henkilöt, joilla oli joku perussairaus ja mielialaoireita ja jotka tiedostivat terveysongelmansa. Ikä, sukupuoli tai elintavat eivät olleet määrääviä tekijöitä. Kuntoutusinterventioihin osallistuivat useammin naiset ja tupakoimattomat sekä ne, joilla oli vähemmän osallistumisen esteitä. Katsauksessa esitellään lyhyesti työkyvyn heikkenemisen riskin tunnistamiseen käytettyjä kyselyjä tai testejä. Työn fyysisen kuormittavuuden sekä käyttäytymisen ja persoonallisuustekijöiden mittareita on selvästi vähemmän kuin työn psykososiaalisen kuormittavuuden, työtyytyväisyyden sekä kestävyys- ja lihaskunnon mittareita. Raportin lopussa pohditaan, tulisiko ammatillisen varhaiskuntoutuksen osallistujavalinnassa priorisoida riskialueita ja -toimialoja tai työttömiä ja epätyypillisen työn tekijöitä. Mahdolliset kuntoutujat ryhmitellään riskitason, motivaation ja kuntoutuksen esteiden perusteella. Ihannekuntoutujien lisäksi tunnistetaan muita tärkeitä ryhmiä, joiden saaminen kuntoutukseen edellyttäisi henkilökohtaista tukea tai perusteellisia muutoksia kuntoutuksen valinnassa.
  • Meissner, Kristian; Nygård, Henrik; Björklöf, Katarina; Jaale, Marko; Hasari, Miikka; Laitila, Lauri; Rissanen, Jouko; Leivuori, Mirja (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 2/2017
    The Finnish Environment Institute (SYKE) conducted a benthic macroinvertebrate taxa identification proficiency test in which 22 participants took part. In the lake littoral subtest, one participant out of seven scored lower than 95% correct and three out of seven achieved perfect results in this test. Half of the ten participants in the lake profundal subtest achieved a score higher than 95%, with four participants scoring a perfect result. In the lotic subtest, two participants out of ten scored 100% and half of the participants scored more than 95% correct. In the Baltic test the average result was 94% correctly identified taxa. Even if the general performance of the participants were good, the results clearly demonstrates the need for recurring taxonomic identification tests for lotic, lentic profundal, littoral and Baltic coastal macroinvertebrates as well as regularly arranged taxonomic workshops. Warm thanks to all the participants!
  • Vuorio, Kristiina; Lepistö, Liisa; Mäkinen, Irma; Niemelä, Maija; Hällfors, Seija; Jokipii, Reija; Huttunen, Maija (Finnish Environment Institute, 2007)
    Reports of the Finnish Environment Institute 25/2007
  • Lahikainen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (9)
  • Paloheimo, Reetta (Helsingin yliopisto, 2021)
    The current research has proven that recognition of prior learning in Vocational Education and Training (VET) is based on lifelong learning. Also, that recognition of prior learning means making competence visible and giving formal status for evaluated competence. According to earlier studies, implementations of recognition of prior learning have been for example interviews, tests, personal learning plans and documents. It has also found that these implementations have an influence for example on documentation, showing proficiency or evaluation of own competence. In addition, it has been shown there are also some benefits of recognition of prior learning, such as students’ increasing motivation and productivity of VET organizations, and on the other hand some challenges like lack of resources and national insufficient instructions. The aim of this study was to increase understanding about implementations of recognition of prior learning and also the motivations behind these implementations. The study examines what kind of implementations of recognition of prior learning exist in VET. Furthermore, the study looks into reasons, benefits and improvement expressed for the implementations. The qualitative study involved persons who have participated in the recognition of prior learning in VET: four of these were part of personnel, and two of these students. The data was collected through semi-structured theme interviews. The interviewees were gathered through the contacts of Finnish National Agency of Education. The interviews were conducted as individual interviews with remote access. The data was transcribed and analyzed by using content analysis. More specific analysis was applied by Mayring’s model of inductive category development and reflectively discussed with theorical bases. This study showed that recognition of prior learning is a uniform process. Prior learning was recognized through discussions, interviews, sorting out, documentation, diplomas and other documents, tests and proof in sectors of vocational education and yet centralizing work to specific persons. The reasons expressed for implementations were portability and usability of competence data, organizing, examination of timeliness of competence, mandatory by law, organization financing, answering to students’ personal needs and personal studying paths or common teaching frame. Improvement suggested for implementations of prior learning recognition were functionality of systems, trust in competence in working life, having academic curriculums, recognition of informal learning, time and human resources, increasing the information of studying and making work easier. The last three of these were mentioned also as benefits. The results verified general meanings and challenges in recognition of prior learning.
  • Raiskila, Siiri (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksessani tarkastelen eläytyvää lukemista A. S. Byattin romaanissa Possession. A Romance (1990). Eläytyvä tai kokemuksellinen lukutapa muodostaa vastakohdan kriittiselle tai analyyttiselle lukemiselle, jossa lukija tarkastelee tekstiä etäältä siihen uppoutumisen sijaan. Tutkin sitä, miten Possessionissa kuvataan näiden lukutapojen eroja ja vaikutuksia lukijoihinsa, kirjallisuudentutkijoihin. Tutkin myös sitä, miten erilaiset tavat lukea lomittuvat ja sekoittuvat: eläytyminen ei sulje pois reflektointia, eikä analyyttinen ote tarkoita sitä, etteikö lukijan henkilökohtainen lukukokemus vaikuttaisi tulkintoihin. Samalla tarkastelen teoksen tutkijahahmoja lukijoina, heidän henkilökohtaisia tulkintojaan ja motiiveitaan ja suhdettaan akateemiseen miljööseen. Tarkastelen kokemuksellista lukemista myös suhteessa käsityksiin kirjallisuuden terapeuttisuudesta. Kirjallisuusterapian teoria korostaa analyyttisen otteen sijaan eläytyvää lukemista ja sen terapeuttisia vaikutuksia. Tällaiset käsitykset kirjallisuuden funktioista ja merkityksestä poikkeavat kirjallisuudentutkimuksen totunnaisesta ihanteesta, jossa tutkija tarkastelee kohdettaan etäältä ja analyyttisesti. Käsitykset kirjallisuuden ja lukemisen terapeuttisuudesta liittyvät laajempaan terapeuttiseen diskurssiin, jota myös kuvaan työssäni. Kuvatessani korostuneen teoreettisen maailmankuvan vaikutuksia Possessionin tutkijahahmoihin hyödynnän Rita Felskin teoksessaan Uses of Literature (2008) ja Christina Vischer Brunsin teoksessaan Why Literature? The Value of Literary Reading and What It Means for Teaching (2011) esittelemiä näkemyksiä henkilökohtaisen lukukokemuksen merkityksestä. Lukiessa heräävien emootioiden suhdetta lukukokemukseen ja teoksesta tehtäviin tulkintoihin tarkastelen Jenefer Robinsonin teoksessaan Deeper Than Reason. Emotion and its Role in Literature, Music, and Art (2005) kuvaaman emotionaalista lukemista koskevan teorian valossa. Hyödynnän myös Marie-Laure Ryanin teoksessaan Narrative as Virtual Reality. Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media (2001) käyttämää immersion käsitettä. Kirjallisuusterapian teoriaa käsittelevän kirjallisuuden avulla paneudun käsityksiin henkilökohtaisten lukukokemusten merkityksestä yksilön itsetuntemuksen kannalta. Kirjallisuuden terapeuttisuuden yhteydessä hyödynnän erityisesti Felskin teoksessaan Uses of Literature käyttämää tunnistamisen käsitettä. Eva Illouzin teoksessaan Saving the Modern Soul. Therapy, Emotions, and the Culture of Self-help (2008) esittelemien käsitysten avulla tarkastelen Possessionia osana laajempaa terapeuttista diskurssia. Osoitan kokemuksellisen lukemisen merkityksen niin Possessionin päähenkilöiden tutkimistaan teksteistä tekemien johtopäätösten suhteen kuin heidän itsetuntemuksensakin kannalta. Suhteutan teoksen kuvauksen akateemisesta maailmasta ja kirjallisuudentutkimusta hallitsevasta teoreettisuuden ideaalista osaksi kirjallisuuden arvoa ja sosiaalista merkitystä koskevaa keskustelua. Liitän nämä kuvaukset ja niiden analyysin osaksi laajempaa terapeuttista diskurssia ja osoitan lukemisen ja tutkimuksen perimmäisen yhteyden teoksen henkilöhahmojen käsityksiin siitä, keitä he ovat ja millainen on heidän suhteensa akateemiseen yhteisöön.
  • Huttunen, Kerttu; Kosonen, Joanna; Waaramaa, Teija; Laakso, Marja-Leena (Kela, 2018)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Tässä tutkimuksessa kartoitettiin joihinkin kommunikointihäiriöryhmiin kuuluvien 6–10-vuotiaiden lasten taitoja erottaa tunteita puheesta ja kasvoilta ja lisäksi muita tunnetaitoja. Tutkittavina oli 35 lasta, joilla oli jokin autismin kirjon häiriö (useimmiten Aspergerin oireyhtymä), ADHD, kielellinen erityisvaikeus tai kuulovika ja joilla vanhemmat, opettajat ja/tai kuntouttajat olivat havainneet olevan hankaluuksia tunteiden tunnistamisessa. Koeryhmän lapset harjoittelivat tunteiden erottelua ja muita taitoja internetissä pelattavan Tunne-etsivät-pelin avulla kahden kuukauden ajan keskimäärin tunnin viikossa. Taitoja testattiin ennen interventiota, heti sen päätyttyä ja vielä kuukauden kuluttua pelaamisjakson päättymisen jälkeen. Lasten arkipäivän sosioemotionaalisia taitoja tarkasteltiin vanhempien täyttämien kyselylomakkeiden avulla (VAS-arviot tunteiden tunnistamiskyvystä ja Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselylomake, SDQ). Koeryhmän lasten tunteiden erottelutaito oli ennen pelaamisjaksoa kaikissa tehtävissä heikompi kuin ikätovereilla (N = 101). Taidot olivat peli-intervention jälkeen kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi lähtötilannetta paremmat sekä heti peli-intervention jälkeen että vielä kuukausi sen päättymisestä. Taidot paranivat eri tehtävissä keskimäärin 5–19 prosenttiyksikköä ja ne vastasivat pelijakson päätyttyä ikätovereiden taitoja kaikissa paitsi yhdessä tehtävässä. Vanhempien VAS-asteikolla antamat arviot lapsensa tunteiden tunnistamistaidoista ja SDQ-kyselylomakkeen avulla antamat arviot sosioemotionaalisista vahvuuksista ja vaikeuksista eivät sen sijaan muuttuneet pelaamisjakson jälkeen. Toisin kuin ennen pelaamisjaksoa, peli-intervention jälkeen vanhempien VAS-arviot lapsensa tunteiden tunnistustaidosta kasvoilta vastasivat kuitenkin kohtalaisesti testaustilanteessa todettuja lapsen taitoja FEFA2-testissä ja tehtävässä, jossa oli eroteltava tunteita valokuvista.