Browsing by Subject "tuotesijoittelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Grönqvist, Laura (2004)
    Brändisijoittelu, jota yleisesti kutsutaan product placementiksi on etenkin television osalta uusi ilmiö, eikä sitä ole juuri tutkittu Suomessa. Ulkomaiset tutkimukset lähestyvät aihetta pääasiassa mainostajien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tehdään kartoittava perustutkimus suomalaisten televisio-ohjelmien brändisijoittelusta. Lähtökohtana on tutkia brändisijoittelua televisiokatsojien sekä valvovien viranomaisten näkökulmasta. Tutkimuksen perustan muodostaa suomalaisten primetime-ohjelmien visuaalisia ja verbaalisia brändiesiintymisiä tarkasteleva empiirinen tutkimus. Aineisto koostuu yhden viikon aikana, viidellä suomalaisella pääkanavalla, kello 19-23 esitetyistä kotimaisista ohjelmista. Tutkimuksen alussa esitetään työn kannalta tärkeät brändin ja brändisijoittelun määritelmät. Vaikka brändin määritelmä sisältää abstrakteja, kuluttajien mielikuviin liittyviä tekijöitä, käsitellään työn empiirisessä osuudessa brändiä konkreettisena, tv-ohjelmissa esiintyvänä yksikkönä. Brändisijoittelulla tarkoitetaan tutkimuksessa brändituotteiden tai -nimen tietoista sisällyttämistä televisio-ohjelmaan, joko kaupallisessa tai sisältöä määrittävässä tarkoituksessa. Tutkimuksessa esitetään malli, joka määrittelee myös muut brändiesiintymisten muodot. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan kulutuskulttuurin kaupallistumista sekä edellisen myötä kehittynyttä brändien yhä merkittävämpää roolia yhteiskunnassa. Tämä luo pohjan myös brändien symboliselle roolille sekä yhteiskunnassa että televisio-ohjelmissa. Työn empiirisen osuuden kannalta teorialuvun olennaisin osa on aikaisempien vaikutustutkimusten tulokset brändien merkityksellisyydestä. Ensinnäkin aineiston koodauksessa käytetty taulukko on muodostettu näiden perusteella. Toiseksi aineiston brändiesiintymiset pisteytetään niiden luonteen ja esiintymistavan mukaan, jotta ns. vahvat brändiesiintymiset saadaan erotettua muusta aineistosta. Pisteytyksen perustana on edellä mainitut vaikutustutkimusten tulokset. Empiriassa vertaillaan aineiston brändiesiintymisiä kanavien, ohjelmatyyppien, tuoteryhmien sekä niiden luonteen välillä. Lisäksi aineistosta erotetaan pisteytyksen avulla ns. vahvat brändiesiintymiset. Näitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, sillä lähtöoletuksena on, että etenkin vahvojen brändiesiintymisten taustalla voi olla kaupallista brändisijottelua. Tutkimustulokset osoittavat, että kaupallinen brändisijoittelu ei Suomessa vielä anna juurikaan aihetta huoleen. Brändien näkyvyys televisio-ohjelmissa on useimmiten perusteltua sisällöllisistä syistä. Ensinnäkin brändiesiintymisten määrä oli korkeampi asiaohjelmissa kuin viihdeohjelmissa. Toiseksi brändejä esiintyy enemmän Ylen kanavilla kuin mainosrahoitteisilla kanavilla. Kolmanneksi ns. vahvoja brändiesiintymisiä on esiintymisistä alle kuudesosa. Tulokset osoittavat, että brändit ovat olennainen osa yhteiskuntaa, eikä niiden näkyvyyttä televisio-ohjelmissa voida välttää. Koska tutkimus osoittaa brändien olevan merkittävä osa länsimaista kulttuuria, tarkastellaan työssä lopuksi niiden sisältöä määrittävää tehtävää. Brändien symbolisen roolin merkitystä pohditaan sekä yhteiskunnassa että tv-ohjelmissa. Brändisymbolismin tarkastelu vahvistaa empiirisen tutkimuksen tuloksen; televisio-ohjelmien brändiesiintymiset kertovat enemmänkin brändien olennaisesta merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kaupallisen brändisijoittelun yleistymisestä markkinointikeinona.
  • Ikäläinen, Elina (Helsingfors universitet, 2011)
    Elämme brändien ympäröiminä. Brändit ovat useasti osana mediasisältöjä kuten elokuvia, televisioohjelmia, videopelejä tai aikakauslehtiä. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii tuotesijoittelua (engl. product placement) osana digitalisoituvaa mediakulttuuria. Tuotesijoittelu on markkinointiviestintään luettava mainonnan muoto, jossa jokin tuote, brändätty palvelu tai logo esiintyy mainostarkoituksessa osana julkaisua, esitystä tai kulttuurintuotetta. Tuotesijoittelu on melko vähän tutkittu aihepiiri. Aihe on kuitenkin ajankohtainen mm. mediakulttuurin digitalisoitumisesta johtuvan kuluttajien mediakulutuskäyttäytymisen muutosten ja EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivimuutoksen (AVMSdirektiivi) takia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tuotesijoittelun toimijoita, toimijoiden intressi-ja kausaalisuhteita sekä toimintamekanismeja. Lähtökohtana on näkemys, jossa tuotesijoittelun keskeiset toimijat ovat tuottaja, mainostaja ja yleisö. Tutkielman alussa perehdytään tuotesijoittelun ilmiöön ja muotoihin sekä tehdään lyhyt katsaus länsimaiseen audiovisuaaliseen mediahistoriaan niiltä osin kuin se on pääpiirteissään vaikuttanut tuotesijoittelun kehitykseen. Sen jälkeen perehdytään tuotesijoittelua koskevaan lainsäädäntöön kansallisella ja EU-tasolla sekä tutustutaan tuotesijoittelun valvontaan Suomessa. Tutkimuksen teoreettinen pohja perustuu pääosin kauppa-, viestintä-ja elokuvatieteiden poikkitieteellisille, tuotesijoittelun aihepiiriä koskevalle kirjallisuudelle ja lehtikirjoittelulle. Tutkimuksen tueksi kerätty empiirinen aineisto koostuu seitsemästä suomalaisen media-alan asiantuntijan haastattelusta. Tutkimusmenetelminä ovat teemahaastatteluiden laadulliseen lähilukuun perustuva analyysi ja teemoittelu. Tukea tulkinnoille haetaan populaarikulttuurin tuotesijoittelun toteutuksista elokuvien ja aikakauslehden parista. Tutkimuksen lopussa esitetään malli, joka kuvaa tutkimuksesta esiinnousseita seikkoja tuotesijoittelutoiminnasta, sen toimijoista, mekanismeista, syistä ja reunaehdoista. Mallissa annetaan myös tuotesijoittelun toimintasuositus mainostajatahoja varten. Tutkimus osoittaa, että tuotesijoittelun tärkeimmät toimijat ovat ennakko-oletusten mukaisesti tuottaja, mainostaja ja yleisö. Näiden lisäksi voidaan tutkimuksen perusteella hahmottaa kaksi muuta toimijatahoa. Ensimmäinen näistä on tuottajan kanssa usein yhteistyötä tekevä esittäjä- tai levittäjätaho, joka on taloudellisesti ja juridisesti kytköksissä tuotantoihin, joissa se on mukana. Toinen toimijataho on usein mainostajapuolen kanssa yhteistyötä tekevät brändi- tai viestintäkonsultit, jotka opastavat tuotesijoittelutoiminnassa suhteessa mediakulttuuriin, auttavat näkyvyysneuvotteluissa ja konsultoivat mainostajaa parasta tuotesijoittelun ratkaisua varten. Tutkimus osoittaa lisäksi, että tuotesijoittelun syyt ja motiivit ovat monisyiset ja toimijakohtaiset. Tuottajan ja esittäjän syyt liittyvät yleisöjen miellyttämisen kautta lisääntyneeseen liikevaihtoon sekä tuotesijoittelun kautta parantuvaan mediatuotannon kannattavuuteen. Mainostajan ja brändikonsulttien tuotesijoittelutoiminnan syyt liittyvät brändin hallintaan, myynnin kasvattamiseen ja kuluttajiin vaikuttamiseen. Tuotesijoittelutoiminnan voidaan katsoa olevan muutoksessa; toteutukset ovat yhä enemmän strategisesti harkittuja, kokonaisvaltaisia markkinointiprosesseja, joiden tavoitteena on vaikuttaa katsojiin. Tästä syystä voidaan puhua tuotesijoittelun syventyneen osin mediasisältöjen brändi-integraatioksi.
  • Front, Petteri (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tuotesijoittelu on oleellinen osa nykyisen markkinointiviestinnän kenttää. Viestintäkanavien tukkeutuessa tuotesijoittelu tarjoaa vaihtoehtoisen kanavan kommunikoida omasta tuotteesta tai brandista entistä selkeämmin. Tuotesijoitteluun liittyy kuitenkin myös eettisiä kysymyksiä ja kuluttajien hyväksyntä käytännön suhteen on tärkeää sen tehon varmistamiseksi. Tietokone- ja konsolipelaaminen on Suomessa ja maailmalla merkittävä viihteen muoto erityisesti nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Tuotesijoittelua käytetään yhä enenevissä määrin myös peleissä, sillä pelien kasvavat tuotantokustannukset ajavat pelituottajat käyttämään entistä enemmän hyväkseen mainostajien tuomaa rahoitusta riskien hallitsemiseksi. Kuluttajien suhtautumista tuotesijoitteluun eri medioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti jonkin verran, mutta Suomessa heikosti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa kuva suomalaisten pelaajien asennoitumisesta pelien tuotesijoittelua kohtaan. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja vastaajat hankittiin suomalaisen viihde- ja pelisivuston v2.fi uutisoinnin kautta sekä sosiaalista mediaa käyttäen. Tavoitteena oli saavuttaa erityisesti pelaamista harrastavat. Vastauksia kyselyyn saatiin 205. Tilastollisten menetelmien avulla aineistosta saatiin luotua yleiskuva suomalaisten pelaajien asenteista. Yleisesti ottaen tuotesijoitteluun suhtaudutaan neutraalisti tai hieman positiivisesti. Tutkimuksen avulla tunnistettiin kuitenkin pelityyppejä, joihin tuotesijoittelu ei pelaajien mielestä sovi lainkaan, ja toisia, joihin se sopii erityisen hyvin. Vastaavasti myös tuoteryhmällä on merkitystä sijoittelun hyväksyttävyyteen. Tuotesijoitteluun suhtautumista määrittelevät tämän tutkimuksen perusteella kolme ulottuvuutta: tuotesijoittelun eettisyys, tuotesijoittelun koettu tehokkuus ja tuotesijoittelun realistisuus. Tutkielma antaa yleiskuvan tuotesijoittelusta ilmiönä, peleistä tämän ilmiön erityisalueena sekä suomalaisten pelaajien suhtautumisesta tuotesijoitteluun peleissä.
  • Laurila, Nita (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista