Browsing by Subject "turvallisuushallinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kankaanpää, Maaria; Celikkayalar, Ercan; Kankaanpää, Jari (Dosis, farmaseuttinen aikakauskirja (4/2020), 2020)
    TIIVISTELMÄ Johdanto: Lääkitysturvallisuusongelmat ovat terveydenhuollon organisaatioissa kompleksisia ja vaativat laaja-alaista tarkastelua. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan hyvin koordinoitua toimintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin tehtäviä ja tuoda esiin, miten lääkitysturvallisuuskoordinaattori voi uutena toimijana vastata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) lääkitysturvallisuushaasteisiin. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Yksilöhaastatteluihin (n=13) rekrytoitiin lääkehoidon ja -huollon asiantuntijoita eri ammattiryhmistä. Haastatteluaineistosta poimittiin teemoittain keskeiset asiasisällöt (n=134) eli lääkitysturvallisuuskoordinaattorille ehdotetut tehtävät. Haastatteluaineistolle tehtiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tulokset: Lääkitysturvallisuuskoordinaattorille esitetyt tehtävät tiivistettiin 27 päätehtävään ja edelleen seitsemään päätehtäväalueeseen. Toiminnan aloitusvaiheessa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin päätehtäväalueita ovat (I) lääkehoitoprosessien hahmottaminen ja (II) verkostoituminen. Toiminnan vakiinnuttua päätehtäväalueet ovat (III) lääkitysturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta, (IV) lääkitysturvallisuuskulttuurin kehittäminen, (V) toiminnan standardointi, (VI) kouluttaminen ja lääkeinformaation tuottaminen sekä (VII) lääkitysturvallisuusnäkökulman tuominen kehittämishankkeisiin. Johtopäätökset: Lääkitysturvallisuuskoordinaattorille ehdotettu toimenkuva on hyvin laaja-alainen. Toimenkuvaa tulee lähteä rakentamaan vähitellen liittäen toiminta organisaation johtamiseen. Ehdotettu toiminta nivoutuu hyvin PSHP:n strategisiin tavoitteisiin. Organisaatiotasoisten tiedonkeruu- ja analyysijärjestelmien sekä laadunhallintajärjestelmän kehittäminen tukisi lääkitysturvallisuuskoordinaattorin työtä. Dialoginen lähestymistapa on toivottavaa. Yhteistyön toimivuus läpi koko organisaation on olennainen toimintaedellytys onnistuneelle koordinaatiotyölle.
  • Stenius, Fredrik (Helsingin yliopisto, 2021)
    Suomessa tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja. Tästä huolimatta niistä on saatavissa niukasti tutkittua tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen suurimman hoitolaitossiirtoja tekevän organisaation kuljetusten vaativuutta ja niihin liittyviä potilasturvallisuusnäkökohtia. Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla suoritettiin 4034 kuljetusta, joista 791 (19,6 %) luokiteltiin vaativaksi ja joista 388:ssa (8,4 %) havaittiin potilaan hoitoon, potilas-, tai työturvallisuuteen liittyvä poikkeama. Potilaaseen kohdistuvia haittatapahtumia havaittiin 15, joista vakavia kaksi. Tarkastelujakson aikana yksikään potilas ei menehtynyt kuljetuksen aikana. Yleisimmät syyt kuljetuksen vaativaksi luokittelemiseksi, oli laskevassa järjestyksessä merkittävä happeutumishäiriö (30,0 %), potilaan kivuliaisuus (24,1 %) sekä suonensisäisen tai lääkehoidon tarve (11,5 %). Poikkeamista 117 (45,6 %) olivat potilasasiakirjamerkintöihin liittyviä. Lisäksi havaittiin, että 146 (3,6 %) kuljetuksessa potilas oli sairaalahygienisesti merkittävän mikrobin kantaja. Tämä on merkittävä havainto kuljetushenkilöstön työturvallisuuden kannalta. Lisäksi potilassiirrot voivat lisätä bakteerikantojen leviämistä eri hoitolaitosten välillä. Vaikka sairaalan väliset potilassiirrot ovat keskimäärin varsin turvallisia muodostaa niiden suuri määrä merkittävän potilasturvallisuusriskin. Varsinkin puutteelliset asiakirjamerkinnät aiheuttavat haasteita seurannassa.