Browsing by Subject "tutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 145
  • Karhula, Pekka (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari ; 2011 (9)
  • Belinskij, A.; Gamarena Gómez, T.; Kostamo, K.; Lähteenmäki-Uutela, A.; Piiparinen, A.; Spilling, K. (Finnish Environment Institute, GRASS-hanke, 2021)
    GRASS Policy Brief 2
  • Aromaa, A; Heliövaara, M; Knekt, P; Reunanen, A; Rinne, S (Kansanterveyslaitos ja Kela, 2006)
    Yhteistyöjulkaisut
    Kelan autoklinikka on osa suomalaisen kansanterveyden historiaa. Sen toiminta alkoi sairausvakuutuslain säätämisen jälkeen vuonna 1965 ja viimeisenä väestön terveystutkimuksena tehtiin vuosina 1978-1980 uraauurtava Mini-Suomi-terveystutkimus. Toiminnan perustalle rakentuva lääketieteellisen tutkijaryhmän työ siirrettiin vuonna 1995 Kansanterveyslaitokseen. Tässä kirjassa kerrotaan kuvin ja sanoin autoklinikan kenttätyöstä ja -elämästä ennen kaikkea vuosina 1965-1976. Lisäksi kirjassa on pääpiirteittäin kertomus autoklinikka-aineistoon perustuvasta, vuonna 1971 alkaneesta tutkimustyöstä.
  • Auvinen, Ari-Pekka; Toivonen, Heikki (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 33/2006
    Vuosina 2004-2005 toteutetun Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin yhteydessä maamme biodiversiteetin kehitystä tarkasteltiin 75 hanketta varten kehitetyn indikaattorin avulla. Arvioinnin tukena käytetyt indikaattorit oli jäsennetty niin sanotun DPSIR-viitekehyksen mukaan ja ne käsittelivät biodiversiteetin tilaa ja muutosta sekä muutoksen taustalla olevista tekijöitä. Indikaattorien laatimisen yhteydessä todettiin useita tiedollisia puutteita ja havaittiin muita kehittämistarpeita. Erityisesti maassa käynnissä olevien biodiversiteettiseurantojen tuloksia ei voitu hyödyntää täysimittaisesti. Tässä raportissa tarkastellaan eräissä Euroopan maissa käynnissä olevia biodiversiteettiseurantoja ja niiden tulosten raportointikäytäntöjä sekä kansainvälisiä biodiversiteettiin liittyviä indikaattorihankkeita edellä mainituista lähtökohdista. Tarkastelun tavoitteena on ollut löytää sellaisia käytäntöjä, joita voitaisiin hyödyntää myös Suomessa sekä varautua kansainvälisten velvoitteiden synnyttämiin tietotarpeisiin. Raportissa käsitellään lisäksi keskeisiä Suomessa käynnissä olevia biodiversiteetin yleisseurantoja ja aikaisemmin kehitettyjä biodiversiteetin tilaa kuvaavia indikaattoreita. Työssä ehdotetaan eräiden biodiversiteettiseurantojen kehittämistä sekä tarkastellaan, mitä biodiversiteetin tilasta kertovia uusia indikaattoreita voitaisiin käynnissä olevien seurantojen tuottamien tietojen perusteella kehittää. Raportin lopussa on alustava ehdotus kansalliseksi biodiversiteetti-indikaattorien kokoelmaksi. Tämä kokoelma tulisi päivittää säännöllisesti ja julkaista muun muassa Internetissä.
  • Eloranta, Varpu; Jeronen, Eila; Palmberg, Irmeli (PS-kustannus, 2005)
    Opetus 2000
    Kirja käsittelee biologian opetusta, opiskelua ja oppimista. Sen tarkoituksena on tukea käytännön työtä ja auttaa muodostamaan laaja-alainen näkemys biologian roolista, tarkoituksesta ja mahdollisuuksista yleissivistävänä oppiaineena. Kirja tarjoaa näkökulmia myös siihen, miten oppijoiden persoonallista kasvua voidaan tukea biologian opetuksessa. Kirja käsittelee käytännön esimerkein mm. peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmia sekä opetuksen suunnittelemista vuositasolta tuntisuunnitelmiin, opetusmuotoja ja työtapoja, oppilaiden eriyttämistä ja resurssien valintaa. Soveltuu oppilaitoksiin peruskoulusta lukioihin ja opettajankoulutukseen sekä ympäristökasvatuksen tukimateriaaliksi.
  • Nelimarkka, Matti; Laaksonen, Salla-Maaria (2018)
  • Keipi, Kari (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Aronen, Jukka; Pakkasvirta, Jussi (1999)
  • Eriksson, Gösta (Suomen metsätieteellinen seura, 1991)
  • Lehto, Anne (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari ; 2005 (1)
  • Heikinheimo, L.; Ervasti, S.; Ahonen, L. (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)
  • Cajander, A. K. (Suomen metsätieteellinen seura, 1931)
  • da Silva, Pedro Giovâni; Cañedo-Argüelles, Miguel; Bogoni, Juliano André; Heino, Jani (Frontiers Media S.A., 2021)
    Frontiers in Ecology and Evolution 9: 670212
    According to metacommunity theory (Leibold et al., 2004), the structure of local communities results from the interplay between local factors (e.g., environmental filtering, species interactions) and regional factors (e.g., dispersal rates, landscape configuration). The relative importance of these factors is highly dependent on the organisms’ biological traits, landscape connectivity, and the spatial and temporal scales considered (Heino et al., 2015; Tonkin et al., 2018; Viana and Chase, 2019; Almeida-Gomes et al., 2020; Cañedo-Argüelles et al., 2020; Lansac-Tôha et al., 2021). However, the differences in metacommunity assembly mechanisms found among studies are far from being fully understood. The evaluation of temporal dynamics of metacommunities has only emerged recently (Cañedo-Argüelles et al., 2020; Jabot et al., 2020; Li et al., 2020; Lindholm et al., 2021) and the application of the metacommunity theory in other fields, such as biomonitoring, conservation biology or ecosystem restoration, is yet to be fully explored (Bengtsson, 2010; Heino, 2013; Leibold and Chase, 2018; Chase et al., 2020; Cid et al., 2020; Heino et al., 2021). In this Research Topic, our aim was to invite researchers working in different biogeographic regions and ecological systems (Figure 1) to publish a number of innovative papers on metacommunity spatio-temporal dynamics. We expect to obtain a better understanding of how the factors and processes that structure metacommunities vary in space and time, as well as the implications of such dynamics for biodiversity conservation and ecosystem management.
  • Ilvessalo, Lauri (Suomen metsätieteellinen seura, 1927)
    Silva Fennica
  • Hahtola, Kauko (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Nyyssönen, Aarne (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)
  • Isaksson, Eva; Kesäniemi, Joonas; Koskinen, Kimmo; Kuusniemi, Mari Elisa; Roos, Annikki; Salokannel, Marjut; Siipilehto, Liisa (Helsingin yliopiston kirjasto, 2012)
    Tämän pilottiprojektin tavoitteena oli pureutua tutkimusdatan hallinnan, käytön ja säilyttämisen problematiikkaan yhden Helsingin yliopistossa toimivan, kansainvälisen tutkimusryhmän kautta. Tarkoituksena oli, että projektin avulla selvitetään tutkijoiden tutkimusdataan tutkimusprosessin eri vaiheissa liittyviä käytäntöjä, kysymyksiä ja ongelmia. Työryhmän tuli pohtia kirjaston roolia jatkossa näissä kysymyksissä ja niiden ratkaisemisessa. Yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi pilottiprojektille asetettiinkin, että se antaa mahdollisuuden kartuttaa kirjastohenkilöstön aihepiiriin liittyvää osaamista. Lisäksi tavoitteena oli yleisemmällä tasolla pohtia, millaisin toimin käyttäjäystävällisen, integroidun informaatioympäristön rakentamista voitaisiin edistää. Pilotin kautta paljastui varsin karu todellisuus siitä, miten tutkijat kamppailevat työssään puutteellisen ohjeistuksen ja suunnittelun sekä olemattomien datanhallintaresurssien kanssa, käytännöllisesti katsoen ilman mitään käytännön tukea. Tutkijat toivoivat tietoa siitä, mihin paikkaan, millaista aineistoa ja kuinka paljon dataa voi tallentaa. Datarakenteen ja tiedostokuvausten osalta oli tarvetta apuun ja tukeen jo tutkimusprojektin suunnitteluvaiheessa. Tukea tarvittiin myös lupa-asioiden hoitamiseen, kuten datan omistus- ja käyttöoikeuksiin mm. projektin käynnistys- ja lopetusvaiheiden kirjauksiin sopimuksista. Tässä loppuraportissa työryhmä esittää useita ehdotuksia, joiden avulla tilannetta voitaisiin parantaa. Pilotin kuluessa kirjaston työryhmä on toiminut hyvässä yhteistyössä monien yliopiston sisäisten ja ulkoisten tahojen kanssa. Käsityksemme siitä, että tutkimusdataan liittyviä ongelmia ja käytännön toimintatapoja voi kehittää ainoastaan yhteistyössä monien eri tahojen kanssa, on entisestään vahvistunut. Tästä yhteistyöstä ja tehtäväjaosta eri toimijoiden kesken työryhmä tekee myös ehdotuksen. Helsingin yliopiston kirjaston rooliksi työryhmä ehdottaa datan hallintapalvelujen integrointia, koordinointia ja tukea, metadataan ja järjestelmien käyttöliittymiin (esim. haettavuus, linkitykset) liittyviä tehtäviä, tiettyä osaa koulutuksesta, viestintää, neuvontaa ja opetusaineiston valmistamista. Kirjasto toimii kaikilla kampuksilla ja on näin ollen lähellä kaikkien tieteenalojen tutkijoita. Siellä on kootusti eri tieteenalojen käytäntöjä tunteva ja tiedon järjestämisen, etsimisen ja tähän erikoistuneisiin tietojärjestelmiin perehtyneitä ammattilaisia. Olisi toivottavaa, että Helsingin yliopiston kirjasto entistä rohkeammin hakeutuisi yhteistyöhön tutkijoiden ja muiden yliopiston osaajien kanssa. Tulosta syntyy arjessa, "solmumaisesti" työskentelemällä. On tutkijoiden, tutkimustyön ja yliopiston etu, että työryhmän ehdottamiin toimiin tartutaan.
  • Niinioja, Riitta; Rämö, Anita (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus & Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 59/2006
    Lieksassa Patvinsuon kansallispuistossa Hietajärven yhdennetyn seurannan alueella on tehty vuodesta 1987 tiivistä ja monipuolista ekosysteemin seurantaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus järjesti marraskuun 23. päivänä 2005 alueellisen ympäristön tilan seminaarin Joensuussa. Tilaisuuden aiheena oli ”Hietajärven alue - ympäristön seurannan helmi Pohjois-Karjalassa”. Tilaisuus oli kolmas ympäristön seurantaa ja sen tuottamaa tietoa käsittelevä seminaari Pohjois-Karjalassa. Nyt käsillä olevassa julkaisussa valotetaan Hietajärven alueen seurantatuloksien kautta, miten yhden alueen monipuolinen tutkimus ja seuranta useiden tahojen yhteistyönä tuottaa arvokasta tutkimustietoa mm. ilman kautta tulevasta laskeumasta ja sen vaikutuksesta metsä- ja vesiekosysteemiin sekä maa- ja pohjaveteen. Tätä tietoa käytetään kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti arvioitaessa ja ennakoitaessa ympäristön muuttumista ja sen syitä.