Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden 1700-luvun luonnontieteilijän Joseph Banksin (1743-1829) ja Johann Reinhold Forsterin (1729-1798) matkakuvauksia maailmanympäripurjehduksilta, joiden pääkohde oli eteläinen Tyynimeri. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä heidän oman kulttuurinsa ja vieraiden kulttuurien esitystapoja matkakuvauksista ilmenee ja mitä esitystavoista voidaan päätellä siitä, miksi ja millä motiiveilla kulttuureista on kirjoitettu. Aineistona on seuraavat matkakuvaukset James Cookin kahdelta ensimmäiseltä matkalta: The Endeavour Journal of Joseph Banks (1962), The Resolution Journal of Johann Reinhold Förster (1982) ja Forsterin Observations Made During Voyage Round the World (1778). Tutkimuskysymyksiä lähestytään sijoittamalla matkakuvaukset historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, joka tekee niistä ymmärrettäviä. 1760- ja 1770-luvuilla eurooppalaisten ja tässä tutkimuksessa nimenomaan brittien matkat tuolloin vähän tunnetulle eteläiselle Tyynellemerelle lisääntyivät. Matkakuvauksissa aluetta tehdään tunnetuksi. Niissä rakennetaan maailmanlaajuista merkityksenantoa pääasiassa luonnontieteellisellä kartoituksella. Tutkimuksessa osoitetaan, että tällä on vaikutus esitystapoihin. Vieraiden kansojen esittämisessä ilmenee luonnontieteestä omittu luokittelu, joka tähdentää kansoja erottavia tekijöitä. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on ajatus siitä, että kulttuurikuvauksissa oma ja vieras kulttuuri ovat samanaikaisesti läsnä. Tässä tutkimuksessa se ilmenee tavoissa, joilla matkat ja kuvauksenkirjoittajan oman kulttuurin imperialistiset tavoitteet esitetään. Alue kirjoitetaan osaksi brittiläistä imperiumia. Tutkimusmenetelmänä on tekstien tulkinta. Tarkastelu liittyy yleiseen teoreettiseen keskusteluun, jossa tähdentyy ajatus kulttuureista ja etnografioista teksteinä sekä kirjoitustapojen kontekstisidonnaisuus. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat Mary Louise Prattin Imperial Eyes. Travel Writing and Transculturation (1992), James Cliffordin ja George Marcusin (toim.) Writing Culture: The Poetics and Politics of Ethnography (1986) ja James Boonin Other Tribes, Other Scribes (1982). Aineistosta voidaan päätellä, että esitystavat luovat kuvan kulttuureista, mutta kirjoittamisajankohta ja matkojen motiivit rajaavat sen mitä ja millä motiiveilla kulttuureista on kirjoitettu. Esitystavat eivät ole neutraaleja, vaan ne ilmentävät valtarakenteita. Samalla korostuu se, että etnosentrisyyttä ei voida täysin ylittää.

Finnish Environment Institute organized two ornithological expeditions to the White Sea, between 21st September and 10th October 1999, and between 21st September and 10th October 2004. The main aim of these expeditions was to map the most important staging areas for the migrating arctic birds at the White Sea. Several internationally important staging areas were found at the White Sea. Transect line counts at sea showed that the densities of birds outside these areas were smaller. During the expeditions a lot of data collected about the migration, daily rhythm, directions and routes of the migration, intensity, timing and the age and sex of the birds. Clear differences between species were noticed in the dynamics, directions of routes and intensity. Some of the species migrate on a wide front and others follow the coastal lines. The expedition was carried out by vessel. Compared to aerial surveys, which are also used for mapping of staging areas, vessel is cheaper. Vessel surveys allow more time for observing for instance birds which are sensitive or few in numbers. On the other hand a vessel is slow and shallow areas, which are important staging areas for waterfowl, are inaccessible. Aerial surveys make it possible to cover large areas and to find the most important staging areas for arctic waterfowl.