Browsing by Subject "tutkimustoiminta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Heinonen, Tero (2008)
    Tämän pro gradu -työn tutkimusongelmana on, miten aineettomat resurssit vaikuttavat talouskasvuun. Ongelmaa on lähestytty aluksi aineettomien resurssien sisällön pohdinnalla. Useita kirjallisuudessa esiintyviä määritelmiä hyväksi käyttäen on rajattu aineettomien resurssien sisältö seuraaviin neljään osa-alueeseen: informaatio- ja viestintätekniikka (ICT), tutkimus ja kehitys (T&K), inhimillinen pääoma ja organisointi. Näiden osa-alueiden sisältöä ja keskinäisiä rajoja on eritelty. Jokainen osa-alue vaikuttaa talouskasvuun huomattavasti, kun sitä tarkastellaan muista erillään. Tämä on tässä pro gradu -tutkielmassa havaittu inhimillisellä pääomalla ja T&K:lla laajennetulla Solowin mallilla sekä kasvutilinpitoon nojautuvilla tarkasteluilla. Virallista tilastointia täydentävä T&K-satelliittitilinpito kertoo T&K:n positiivisesta kasvuvaikutuksesta. Työkäytäntöihin, työn organisointitapoihin ja organisaatiorakenneteisiin paneutumalla on puolestaan havaittu organisoinnin merkitys. Esimerkkinä ICT:n vahvasta kasvuvaikutuksesta on referoitu EUKLEMS-laskelmia. Näiden tarkasteluiden lisäksi on suoritettu oma kasvulaskenta koulutuksen kasvukontribuutiosta Suomessa vuosina 1990–2004 ja eritelty sen suhdetta inhimilliseen pääomaan, osaamiseen ja työpanoksen laatuun. Yksittäisten osa-alueiden kasvuvaikutusten tarkastelun lisäksi on myös tuotu esille aineettomien resurssien neljän osa-alueen välinen keskinäinen komplementaarisuus, ts. se, että ne tukevat toisiaan. Siitä seuraa se, että vain yksittäisen osa-alueen huomioivien tarkastelujen tuloksia tulee tulkita varovasti. Esimerkiksi pelkän informaatiotekniikan kasvuvaikutusten katsominen ei ota huomioon sen vaatimaa työntekijöiden osaamisen tason nostoa ja organisaatiomuutoksia. Lisäksi on analysoitu aineettomien resurssien tulkitsemista aineettomaksi pääomaksi. Tällaisen spesifikaation on todettu olevan kestämättömällä pohjalla. Pääomat ovat jonkin tahon tiukassa omistuksessa, niillä on tietty kirjanpidollinen arvo myös konkurssin sattuessa ja niille on markkinat eli niitä voi ostaa tai myydä. Nämä ehdot eivät useinkaan täyty aineettomien resurssien kohdalla. Siksi panostuksia niihin käsitellään kirjanpidossa kuluina eikä investointeina. Silti tässä pro gradussa ei väitetä, että aineettomilla resursseilla ei olisi merkittävää roolia talouskasvussa, päinvastoin. Tärkeimmät lähteet: Andriessen (2004), Black ja Lynch (2004), Breshanan et al. (2002), Brynjolfsson et al. (2002), Corrado et al. (2005), Jorgenson ja Griliches (1967), Jorgenson ja Stiroh (2000), Keller ja Pouvaara (2005), Mankiw et al. (1992), Nonneman ja Vanhoudt (1996), van Ark et al. (toim.) (2007) ja Young (1999).
  • Furman, Eeva; Peltola, Taru; Varjopuro, Riku (Finnish Environment Institute, 2009)
    The Finnish Environment 17/2009
    A loss of biological diversity continues in spite of the existing, and in some respects, rather elaborate and heavy attempts at management and protection. It has been argued that one of the reasons for the lack of success is the unmet and challenging knowledge needs. Meeting the needs requires integration of various sciences and expertise, since attempts to manage biodiversity gives rise also to many emerging, complex and political questions. Integration of the disciplines needs practices that are able to overcome practical, institutional and cultural obstacles. ALTER-Net, a European network for research on biological diversity under the 6th framework programme, has aimed to undertake further interdisciplinary research that will feed into the addressing of societal needs. This report describes how the integration of research progressed and succeeded during the five year life span of ALTER-Net. Initially the integration between disciplines was given as an overall goal, which did result in determining concrete practices of integration between the sciences, teams and partner organisations. The analysis shows that in spite of complications an interdisciplinary research approach can evolve in large research networks, but this can happen also through unanticipated channels. A large network allows room for several parallel processes of integration. The report depicts the development of and choices leading to the development of an interdisciplinary research framework for ALTER-Net, the IDR framework. The framework presents a method to enhance interdisciplinary syntheses of emerging policy-relevant issues and to further develop the identification of relevant topics as interdisciplinary research projects. The IDR framework was tested by focusing on the interlinkages between the bioenergy question and biodiversity. The report consists of a synthesis of pressing research needs pertaining to that topic. The report presents how the IDR framework was constructed using a method that encourages dialogue between the disciplines and different expertise. The method tapped into a cost-effective way to obtain expertise from the European research network and collected a diverse set of research needs and ideas on the topic of bioenergy/biodiversity. Through the method a collection of hundreds of ideas were analysed and synthesised, distilling into four interdisciplinary research plans. The method provided to the end-users of the research findings and other stakeholders a channel for participating in planning of the research. Although the resulting IDR framework was designed to deal with European- wide biodiversity issues, it is applicable for the planning of research in other contexts and on other scales. It can be applied, for example, in designing the research strategy for long-term socio-ecological research platforms (LTSER) or planning research in multidisciplinary research organisations. The framework presented in the report creates possibilities for communication between research and decision-making. By using the framework, relevant topics for discussion are brought up, emerging research needs are reacted to for elaboration into concrete research projects, and finally research findings are conveyed to support decision-making. To achieve this requires organised and open collaboration between research organisations and other stakeholders. The collaboration can be created and enhanced by the tested method presented in this report.
  • Kantola, Mikko (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Wegelius, Theodor (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)
  • Hakkarainen, Aulis E. (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Hakkila, Pentti (Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
  • Hakkila, Pentti (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Kokkala, Matti (Ympäristöministeriö, 2010)
    Ympäristöministeriön raportteja 10/2010
    Asuntoministeri Jan Vapaavuori kutsui 27.5.2009 Professori TkT Matti Kokkalan selvityshenkilöksi kartoittamaan ja arvioimaan rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan tilannetta ja kehittämistarpeita erityisesti asumisen, rakentamisen ja maankäytön eli ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston (RYMO) toimialalla. Selvitys osoittaa, että rakennetun ympäristön kehittämisen kannalta tärkeä tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) on hyvin hajallaan, eikä pelkästään RYMO:n ohjauksessa olevien eri toimialojen välillä vaan myöskin niiden sisällä. Selvityshenkilö päätyy siihen, että toimialan keskeisimpien puutteiden korjaaminen edellyttää uuden päätöksenteosta erillään olevan koordinoivan toimielimen perustamista suuntaamaan ja ohjaamaan alan tutkimusta. Hän ehdottaa myös, että ympäristöministeriön johdolla laadittaisiin pikaisesti kansallinen rakennetun ympäristön kehittämisen strategia.
  • Vesa, Suvi; Santalahti, Ville; Nieminen, Ville; Nikunlaakso, Risto; Reuna, Kaisa; Niemi, Mervi; Ketonen, Eeva-Leena; Kouvonen, Anne; Lintula, Lotta; Salo, Paula; Luukkainen, Karoliina; Salenius, Maria; Oksanen, Tuula (Valtioneuvoston kanslia, 2020)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
    Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, millä tiedoilla, toimintamalleilla ja rakenteilla sosiaalista hyvinvointia edistetään kunnissa ja maakunnissa. Hankkeen tulosten avulla annetaan toimintasuosituksia päätöksenteon tueksi sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja seuraamiseen eri väestöryhmissä. Tutkimuksessa tehdyn systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perustella voidaan havaita, että sosiaalinen hyvinvointi on määritelty eri tutkimuksissa monenlaisilla tavoilla, yleisimmin yksilön suhtautumisella ympäröivään yhteiskunnan toimintaan ja omaan rooliinsa yhteiskunnassa. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, ettei sosiaalinen hyvinvointi selity alueellisesti materiaalisen tai koetun hyvinvoinnin tai koetun terveydentilan kautta. Sosiaalista hyvinvointia on paljon alueilla, joissa materiaalista hyvinvointia on vähemmän. Hyvinvointikertomusten dokumenttianalyysissa havaittiin, että terveyteen liittyvät asiat ovat hyvinvointikertomuksissa usein ensisijaisia koettuun hyvinvointiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin verrattuna. Kunnilta ja maakunnilta puuttuu laadukkaita ja ajantasaisia sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattoreita. Tarve sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimukselle ja niistä johdetuille indikaattoreille on suuri. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on monimutkainen haaste, jossa kuntien, sote-kuntayhtymien ja maakuntien yhteistyön tarve korostuu. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan riittävästi tietopohjaa, avoimia yhdyspintoja, tieto-osaamista sekä taitoa kokonaisuuden johtamiseen.
  • Unknown author (Suomen metsätieteellinen seura, 1984)
  • Unknown author (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Wegelius, Theodor (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)
  • Heikurainen, Leo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Karppinen, Iiris (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (4-5)
  • Linnamies, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1969)