Browsing by Subject "tutkinnot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lukkari-Lohi, Aliisa (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Laulun tasosuoritusten arviointi toteutetaan lautakunta-arviointina, joka on tyypillinen musiikkioppilaitosten arvioinnin muoto. Tämän tutkielman tavoitteena on saada monipuolista laadullista tietoa laulun tasosuoritusten arviointikriteereistä ja lautakunta-arvioinnista arviointimuotona. Tutkielma valottaa arviointimuotoon liittyviä ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Teoriaosuus käsittelee arvioinnin lajeja ja tehtäviä, eettisiä periaatteita, sekä arvioinnin kehittymistä ja sen kehittämistä, musiikkiesityksen arviointia ja laulamisen eri osa-alueita. Teoriaosuus valaisee erilaisia oppimiskäsityksiä ja niiden vaikutusta arviointitapoihin. Tutkimuskysymykseni koskevat laulun arviointikriteereitä ja lautakunta-arviointia tasosuoritusten yhteydessä, sekä arvioinnin kehittämistarpeita ja kirjallisen kriteeristön julkaisemista. Auditointiraportti (2010) edellytti Sibelius-Akatemialta opiskelija-arvioinnin arviointikriteereiden pohdintaa ja läpinäkyvyyttä. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän laulun arvioinnin osalta. Tutkimustuloksia ovat laulun arviointikriteerit, jotka jaetaan seitsemään osioon: ääneen, tekniikkaan, ohjelmaan, musikaalisuuteen, artikulaatioon ja fonetiikkaan, taiteellisuuteen ja yleiskuvaan. Arviointikriteerit on myös laadittu jokaiselle tasosuoritustasolle erikseen. Lautakuntatyöskentelyn kehittymistä ja nykytoteutusta kuvataan. Ongelmakohtina nähdään arvioinnin jonkinasteinen subjektiivisuus, kollegan työn arvioiminen ja oppimiskäsitysten muutoksesta johtuvat ristiriidat arvioijien ajatusten ja arvioinnin institutionaalisen toteutuksen välillä. Lautakunta-arvioinnin kehittämisehdotuksia olivat ulkopuolisen arvioijan käyttö, arvioinnin ajankohdan pohdinta ja arvioinnin laadun pohdinta, mm. kirjallista arviointia lisäämällä. Kaikki tutkittavat ovat valmiita kirjallisten arviointikriteereiden julkaisemiseen, mikä lisäisi arvioinnin validiutta ja reliaabeliutta. Tasosuorituskäytäntö pohjautuu behavioristiseen oppimiskäsitykseen, mutta laulun lehtoreiden ajatukset ovat konstruktivistisia eli on tarve ottaa arvioinnissa huomion oppimiseen liittyviä asioita, joita nyt arviointimuoto ei mahdollista huomioon otettavaksi.
  • Keränen, Juho (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Tutkimuksessa kartoitettiin pianonsoitonopettajien kokemuksia vapaan säestyksen opettamisesta musiikkiopiston perustasolla vuoden 2002 valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Klassisen pianonsoitonopettajan tuli tämän uudistuksen jälkeen opettaa vapaan säestyksen alkeet pianonsoiton perustasojen 1 ja 2 yhteydessä. Tutkimuksen kohteena olivat uudistumisen vaikutukset, opettajien kokemukset, työskentelytapojen- ja menetelmien muutokset, opetusmateriaalin tilanne, sekä lisäkouluttautumisen tarve. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastattelujen ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Haastateltavana oli neljä Etelä-Suomen alueella toimivaa pianonsoitonopettajaa. Tutkimuksessa selvisi, että opetussuunnitelmauudistuksen myötä opettajat ovat joutuneet muuttamaan asenteitaan, reflektoimaan ja kehittämään työmenetelmiään sekä suhtautumaan pianonsoittoon entistä avarakatseisemmin. Työtavoista esiin nousivat ryhmäopetukseen panostaminen, sävellyksen- ja improvisaation mukaan ottaminen opetukseen sekä vapaan säestyksen yhdistäminen musiikin perusteisiin ja klassiseen musiikkiin. Työnkuvan avartuminen ja monipuolistuminen on saanut enimmäkseen positiivisen vastaanoton. Haasteeksi koettiin ajankäyttö ja soittotunnin jakaminen klassisen ohjelmiston ja vapaan säestyksen kesken, uusien musiikkityylien vieraus ja työmäärän lisääntyminen. Tutkimuksessa selvisi, että nykyinen opetusmateriaalitilanne on hyvä, ja että suurin lisäkouluttautumistarve on jo mennyt ohi. Valtakunnalliset koulutustilaisuudet ovat tuottaneet hedelmää, sillä suurin hämmennys opetussuunnitelman muutoksista on väistynyt.
  • Hämäläinen, Soili (2016)
    Nivel
    Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu on antanut tanssitaiteen yliopistotasoista koulutusta vuodesta 1983. Esittävien taiteiden alan jatkotutkintoja on voinut suorittaa vuodesta 1988, ja tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos aloitti toimintansa 1997. Näillä kolmella on perustamisestaan lähtien ollut merkittävä rooli tanssitaiteen, tanssi- ja teatteripedagogiikan sekä esittävien taiteiden tutkimuksen kehittämisessä maassamme. Tämä teos tarkastelee näiden kolmen yksikön vaiheita ja sitä, mitä niiden vuorovaikutuksessa on syntynyt. Kirjan ensimmäinen osa keskittyy tanssitaiteen laitokseen vuosina 1983–1995. Soili Hämäläisen tekstiin tuovat muistojen moninaisuutta ja tapahtumien monikerroksisuutta laitoksen opiskelijoiden ja opettajien kertomukset. Kirjan toinen osa keskittyy tanssija teatteripedagogiikan kysymyksiin usean kirjoittajan esseiden ja artikkeleiden pohjalta. Keskeisiksi teemoiksi nousevat kehollisuus, dialogisuus ja kohtaamiset. Kirjoitukset pohtivat esitystä pedagogisena tapahtumana ja taitelijan ja opettajan työn yhteen kietoutumisia. Kolmannessa osassa tarkastellaan jatko-opintoja ja tutkimusta sekä kunkin kirjoittajan omaa henkilökohtaista matkaa tutkijaksi. Kirjoituksissa hahmottuvat erilaiset kokemukset tutkimustyöstä ja esittävän taiteen alan jatko-opintojen kehitys alkuajoista aina nykypäivään.
  • Sannelvuo, Kati (Sibelius-Akatemia, 2013)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä on Sibelius-Akatemian klassisen musiikin tasosuoritusten ja niiden arvioinnin merkitys opiskelijalle ja millaista olisi ideaali arviointi musiikin opiskelussa. Ihminen motivoituu tavoitteista ja hänen toimintansa on palautehakuista. Opetusalalla arvioinnilla tarkoitetaan kasvatuksen edellytysten, prosessien ja tulosten arvon tai ansioiden määrittämistä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin kolmea Sibelius-Akatemian klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopintojen opiskelijaa. Tutkimustulosten mukaan tasosuoritukset jaksottavat opiskelua ja ovat haastavia ja erityisiä esiintymistilanteita. Arvioinnin ja palautteen saaminen on opiskelijoille tärkeää kehittymisen kannalta, jos palaute osataan antaa rakentavalla, kannustavalla ja yksilöllisellä tavalla tukien muusikon itsetunnon kasvua. Opiskelijat korostivat myös vuorovaikutuksen merkitystä palautteenantotilanteissa. Tasosuoritukset arvioidaan numeroin 0–5. Numeroarvioinnilla ei kuitenkaan ole haastateltaville merkitystä, eikä se heitä sinänsä motivoi. Opiskelijoita motivoi ennen kaikkea halu soittaa ja laulaa, kehittyminen taitavaksi muusikoksi sekä esiintyminen. Sibelius-Akatemiassa ei ole virallisia tasosuoritusten arviointikriteerejä, eikä haastateltavillakaan ollut tietoa siitä, millä perusteella heitä arvioidaan ja heille annetaan arvosanat. Tutkimukseni tavoitteena on herättää arviointikeskustelua ja lisätä ymmärrystä musiikin, tasosuoritusten ja musiikin opiskelijoiden arvioinnista.