Browsing by Subject "tuulienergia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2016)
    Suomen ympäristö 1 | 2016
    Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan erityisesti suuren kokonsa vuoksi. Tuulivoimalat vaikuttavat maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun. Tuulivoimaloiden suuren koon vuoksi niiden visuaaliset vaikutukset eli näkyminen korostuu tuulivoimarakentamisessa. Maiseman osatekijöiden tunnistaminen ja maisemaan liittyvien vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen sekä maiseman tilallisten ja esteettisten ominaisuuksien hahmottaminen on pohja tuulivoimarakentamisen maisemavaikutusten arvioinnille ja haitallisten vaikutusten lieventämiselle. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia koskeva tietämys on lisääntynyt ja arviointimenettelyt ovat kehittyneet tuulivoimarakentamisen edetessä. Julkaisussa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia sekä niiden käsittelyä kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Lisäksi julkaisussa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa tarvittavien maisemaselvitysten laatimista sekä vaikutusten arvioinnin ja havainnollistamisen menetelmiä. Maisemaselvitykset sekä arviointi- ja havainnollistamismenetelmät on kuitenkin aina sovitettava tilanteeseen sopiviksi suunnitteluvaiheen ja ympäristön ominaispiirteiden mukaan. Julkaisun tavoitteena on parantaa tuulivoimarakentamisen suunnitteluun liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatua ja siten edistää maisema-arvojen säilymistä. Tuulivoimarakentamisen edellytykset ja reunaehdot määritellään suunnittelussa tapauskohtaisesti alueen maisema-arvot ja muut erityispiirteet huomioon ottaen.
  • Hämäläinen, Karoliina (Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2021)
    Finnish Meteorological Institute Contributions 177
    The renewable energy sources play a big role in mitigating the effects of power production on climate change. However, many renewable energy sources are weather dependent, and accurate weather forecasts are needed to support energy production estimates. This dissertation work aims to develop meteorological solutions to support wind energy production, and to answer the following questions: How accurate are the wind forecasts at the wind turbine hub height? What is the annual distribution of the wind speed? How much energy can be harvested from the wind? How does the atmospheric icing affect wind energy production and how do we forecast these events? The first part of this dissertation work concentrates on resource mapping. Wind and Icing Atlases bring valuable information when planning wind parks and where to locate new ones. The Atlases provide climatological information on mean wind speed, potential to generate wind power and atmospheric icing conditions in Finland. Based on mean wind speed and direction, altogether 72 representative months were simulated to represent the wind climatology of the past 30 years. A similar detailed selection could not be made with respect to icing process due to lack of icing observations. However, sensitivity tests were performed with respect to temperature and relative humidity, which have an influence on icing formation. According to these sensitivity tests the selected period was found to represent the icing climatology as well. The results are presented in gridded form with 2.5 km horizontal resolution and for 50 m, 100 m and 200 m heights above the ground, representing typical hub heights of a wind turbine. Daily probabilistic wind forecasts can bring additional value to decision making to support wind energy production. Probabilistic weather forecasts not only provide wind forecasts but also give estimations related to forecast uncertainty. However, probabilistic wind forecasts are often underdispersive. In this thesis the statistical calibration methods combined with a new type of wind observations were utilized. The aim was to study if Lidar and Radar wind observations at 100 m’s height can be used for ensemble calibration. The results strongly indicate that the calibration enhances the forecast skill by enlarging the ensemble spread and by decreasing RMSE. The most significant improvements are identified with shorter lead times and with weak or moderate wind speeds. For the strongest winds no improvements are seen, as a result of small amount of strong wind speed cases during the calibration training period. In addition to wind speed, wind power generation is mostly affected by atmospheric icing at Northern latitudes. However, measuring of icing is difficult due to many reasons and, furthermore, not many observations are available. Therefore, in this thesis the suitability of a new type of ceilometer-based icing profiles for atmospheric icing model validation have been tested. The results support the usage of this new type of ceilometer icing profiles for model verification. Furthermore, this new extensive observation network provides opportunities for deeper investigation of icing cloud properties and structure.
  • Klap, Aleksis (Miljöministeriet, 2012)
    Mijöministeriets rapporter 19sv/2012
    Avsikten är att betydligt öka mängden energi som produceras med vindkraft fram till 2020 enligt åtagandepaketet för förnybar energi. Syftet med den här sammanfattningen av landskapsförbundens vindkraftsutredningar är att skapa en helhetsbild av områden i Finland som lämpar sig för vindkraftsproduktion. De områden som lämpar sig för vindkraftsproduktion har delats in enligt utredningsnoggrannhet i potentiella vindkraftsområden och utredningsområden för vindkraftsproduktion. I landskapsförbundens vindkraftsutredningar har sammanlagt 588 områden definierats (6 200 km2), varav 254 är potentiella vindkraftsområden och 334 är utredningsområden för vindkraftsproduktion. Enligt utredningen kunde sammanlagt cirka 12 000 MW vindkraft placeras i de potentiella vindkraftsområdena.
  • Suominen, Janniina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Political decision making and legislation are favoring the use of renewable energy sources in electricity markets in many European countries. One of these countries is Germany, which electricity market is examined in this thesis. Therefore, renewable energy generation has increased significantly during the past decades. These environmentally friendly energy sources cause challenges to electricity markets. Compared to fossil fuels renewable energy is intermittent and not easily adjustable to electricity demand. Thus, understanding how renewables impact electricity prices is essential. The objective of this thesis is to examine the impacts of wind and solar energy production on day-ahead electricity prices in Germany. The data used in this thesis is from German markets and covers the period from January 2015 to December 2019. All the data is from the European Network of Transmission System Operators for Electricity, which is an online data transparency platform for European electricity system data. The identification method used in this thesis is fixed effects model, which is regression model that is suitable for panel data set. Five independent variables are included in the model, and wind and solar power generation are examined separately in this thesis. The results of this thesis suggest that increased amounts of wind power feed-in decreases electricity prices. These results are in line with the previous studies. However, the magnitude on wind production price impact was more modest compared to previous studies. Results of solar power generation were more surprising, as it seemed to have slightly positive impact on day-ahead electricity prices. However, it is worth noticing that estimates were not statistically significant at 0.1 significance level, and according to robustness checks results varied. Robustness checks with other variables support obtained results. Comparison between results of wind and solar power price impacts showed that wind power generation has a greater impact on day-ahead electricity prices. This observation is in line with most of the previous literature.
  • Weckman, Emilia (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 5/2006
    Tuulivoimalat ja maisema käsittelee tuulivoimalarakentamisen vaikutuksia maisemaan, painottuen erityisesti maisemakuvaan kohdistuviin visuaalisiin vaikutuksiin. Julkaisussa käsitellään tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ja esitellään suunnittelun mahdollisuuksia maisema-arkkitehtonisesta näkökulmasta. Lisäksi selvitetään maisemaselvitysten tavoitteita ja menetelmiä sekä esitetään suosituksia tuulivoimarakentamisen yhteydessä tehtävien maisemaselvitysten sisällöstä.
  • Nurmio, Kimmo; Kontio, Panu; Oinonen, Kari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 40/ 2016
    Hankkeen tavoitteena oli alueidenkäytön näkökulmasta esittää ehdotus tuulivoimarakentamisen ja -suunnittelun seuran järjestämiseksi. Hankkeessa selvitettiin tiedonkäyttäjien tarpeita, arvioitiin tiedontuotannon nykytilaa sekä arvioitiin realistiset keinot järjestää seuranta siten, että se on kustannustehokasta ja siinä syntyvä tieto on käytettävissä mahdollisimman monipuolisesti. Hankkeessa tunnistettiin päällekkäistä tiedontuotantoa ja esitetään keinoja päästä siitä eroon. Työssä selvitettiin myös mahdollisuudet koota tuulivoimaa koskevat keskeiset kaava- ja lupatiedot valtakunnalliseksi seurannan kokonaisuudeksi. Tuulivoimaa koskevat tietotarpeet voidaan karkeasti jakaa kahteen lohkoon: uusien tuulivoimahankkeiden maankäytön suunnittelussa tarvittava tieto sekä jo toteutettujen tai toteutuksessa olevien tuulivoimahankkeiden tiedot. Työssä kartoitettiin kaavoituksen eri tasot ja rakentamisen luvat, ympäristö- ja vesiluvat, ympäristövaikutusten arvioinnit, rakennettujen tuulivoimaloiden aineistot, sekä muut tuulivoimaan liittyvät tiedot. Kartoituksen pohjalta tunnistettiin kaikkiin tietoryhmiin liittyvät muutostarpeet. Hanke järjesti myös työpajan, jonka tulosten pohjalta tunnistettuja toimenpide-ehdotuksia jalostettiin eteenpäin. Seurannan järjestämiseksi ehdotettiin kahta aikajännettä: lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, joilla tietoa saadaan käyttöön nopeasti, sekä pitkäjänteisempiä toimenpiteitä – laajempia kehitysprosesseja – joilla tiedontuotanto saadaan toimivaksi. Erillisiä tietojärjestelmiä ei rakenneta, vaan seurannan tulee perustua avoimeen ja rajapintojen kautta saatavaan paikkatietoon. Lyhyen tähtäimen keskeiset toimenpide-ehdotukset: – Arvioidaan mahdollisuudet ja tarpeet kehittää voimalaitosrakennusten käyttötarkoitusluokitusta – Kartoitetaan aineistoissa käytetyt termit ja käsitteet sekä luodaan tuulivoimasanasto – Luodaan maakuntakaavojen yhteinen tietosisältö ja yhdenmukainen tietomalli sekä otetaan tuotantoprosessiin mukaan aikaulottuvuus – Digitoidaan hyväksyttyjen yleiskaavojen tuulivoima-alueet ja -tiedot Yleiskaavapalvelun pohjalta – Varmistetaan yhteisten tunnisteiden käyttö – Kehitetään kunnan ja Väestötietojärjestelmän välistä tiedonkulkua kokonaisuudessaan – Arvioidaan Maanmittauslaitoksen kanssa mahdollisuudet kehittää maastotietokannan tuulivoimala-kohdeluokkaa – Kootaan rakennetut tuulivoimalat eri lähteistä yhdeksi kattavaksi aineistoksi Pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotukset: – Kehitetään kuntien poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen saatavuutta – Kehitetään yleiskaavatietojen yhdenmukaista saatavuutta – Kehitetään ympäristölupien saatavuutta lupamenettelyjen digitalisoinnin yhteydessä – Kehitetään energiantuotantotietojen saatavuutta – Saatetaan ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) saataville paikkatietona
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Ympäristöministeriön raportteja 19/2011
    Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukainen tuulivoimarakentamisen lisäys lähivuosien aikana asettaa kaavoituksen, vaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyjen laadulle ja sujuvuudelle merkittäviä vaatimuksia. Työryhmän ehdotus uudeksi ohjeistukseksi käsittelee tuulivoimarakentamista koskevan lainsäädännön soveltamista, tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia ja vaikutusten arviointia. Tuulivoiman hyödyntämisen kulloinkin edellyttämät kaava- ja luparatkaisut riippuvat tuulivoimarakentamisen sijoittumisesta ja vaikutuksista. Kaavoituksella on eri näkemysten yhteensovittajana keskeinen rooli tuulivoimatuotannon edistämisessä, ja sillä myös ratkaistaan millaisena tuulivoimatuotanto näkyy lähivuosikymmeninä. Maakuntakaavoituksen tehtävänä on tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaaminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköhin. Tuulivoimalat toteutetaan hankkeen sijainnista ja koosta riippuen yksityiskohtaisen kaavan ja luparatkaisujen tai pelkästään luparatkaisujen perusteella. Yksityiskohtaisena kaavana voidaan käyttää asemakaavaa tai yleiskaavaa, johon on otettu määräys rakennuslupien myöntämisestä tämän perusteella (tuulivoimayleiskaava). Tuulivoimarakentamisen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä sekä suurten tuulivoimalapuistojen osalta myös YVA-menettelyssä. Esimerkkikartat A3 koossa Maakuntakaava: esimerkkikartta.pdf (470 Kb) Yleiskaava maa-alueella: esimerkkikartta.pdf (916 Kb) Yleiskaava rannikkoalueella: esimerkkikartta.pdf (510 Kb) Yleiskaava merialueella: esimerkkikartta.pdf (332 Kb) Asemakaava: esimerkkikartta.pdf (470 Kb)
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 11.7)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012
    Opas on sovellettavissa lähinnä suurten, teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisen ohjaukseen. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti tuulivoimarakentamista koskevan kaavoituksen, vaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyjen parissa työskenteleville kuntien, maakunnan liittojen sekä ELY-keskusten asiantuntijoille.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2008)
    Raportteja 27
    Etelä-Pohjanmaan energiahuolto perustuu tällä hetkellä erittäin vahvasti öljyn ja maakunnan ulkopuolelta tuodun sähkön varaan. Vuoden 2005 energiataseen mukaan maakunnassa kulutetusta sähköstä oli tuontisähköä 71 prosenttia ja vastaavasti öljyn osuus polttoaineiden kokonaiskäytöstä oli liikenteen polttoaineet mukaan lukien 57 prosenttia. Maakunnan energiaomavaraisuus oli vuoden 2005 energiataseen mukaan 42 ja uusiutuvan energian osuus koko energian käytöstä 15 prosenttia. Kirittävää on paljon, kun vertailukohdaksi otetaan EU:n komission 23.1.2008 julkistamassa ilmasto- ja energiapaketissa Suomelle vahvistama 38 prosentin tavoitetaso uusiutuvan energian käytössä vuoteen 2020 mennessä. Kehittämisstrategiassa esitetyn vision mukaan Etelä-Pohjanmaa on vuonna 2020 energiatehokas maakunta, joka hyödyntää alueellaan olevia uusiutuvia energiavaroja laajasti ja monipuolisesti. Tämän päämäärän saavuttamiseksi asetetaan maakunnan energiaomavaraisuuden kehittämiseksi sekä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi seuraavat tavoitteet: ■ Energiaomavaraisuus on vuonna 2020 vähintään 75 prosenttia kaikesta energian käytöstä ■ Uusiutuvien energialähteiden osuus on vuonna 2020 vähintään 35 prosenttia koko polttoainekäytöstä ■ Energia-alan kone- ja laiteteollisuuden liikevaihto kolminkertaistuu vuoteen 2020 mennessä ■ Energia-alan työpaikat lisääntyvät vähintään 1200:lla vuoteen 2020 mennessä ■ Primäärienergian kokonaiskulutus säilytetään vuoteen 2020 vuonna 2007 toteutuneella tasolla Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää maakunnan voimavarojen tarkkaa kohdentamista. Tulevat investoinnit sekä tutkimus- ja kehityspanostukset tulee suunnata maakunnan omien energiaraaka-ainevarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kehittämistyön strategiset painopisteet ovat: ■ Maakunnaan uusiutuvia energiavaroja hyödynnetään monipuolisesti, täysimääräisesti ja innovatiivisesti ■ Energiatehokkuuteen ja energian säästöön panostetaan koko ketjussa tuotannosta kulutukseen ■ Turvevarojen energiakäytössä hyödynnetään perinteisten käyttömuotojen lisäksi uusien teknologioiden avaamat mahdollisuudet ■ Energia-alan kone- ja laiteteollisuuden kehityksen ja kasvun edellytyksiä vahvistetaan ■ Uusiutuvan energian tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen voimavaroja lisätään ja rakenteita kehitetään Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden perustan muodostavat tulevaisuudessa turve, metsä ja peltoenergia. Tällä hetkellä maakunnan oma sähkön ja lämmön tuotanto perustuu suurelta osin turpeen käyttöön. Maakunnan mittavat turvevarat mahdollistaisivat vielä nykyistä huomattavasti suuremman energiantuotannon, mutta turpeen korkea päästökerroin heikentää turpeen kilpailukykyä. Tästä huolimatta turve tulee olemaan jatkossakin maakunnan energiatuotannossa varsin keskeisessä roolissa. Uusiutuvista energialähteistä lähivuosien aikana avainasemassa on ennen kaikkea metsäenergia, mutta myös peltoenergiaa ja biokaasua on pystyttävä hyödyntämään lisääntyvässä määrin. Samoin on lisättävä aurinko- ja tuulienergian sekä lämpöpumpputeknologian hyödyntämistä ja jätteiden polttoa. Energia-ala työllisti vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla yhteensä noin 2100 henkilöä. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen lisää suorien työpaikkojen määrää sekä energian tuotantoon liittyvissä tehtävissä että kone- ja laitevalmistuksessa. Arvion mukaan strategian mukaiset panostukset energiantuotantoon tuovat maakuntaan yhteensä 900-1300 henkilötyövuotta vastaavan määrän uutta työtä. Työllistävyyden kasvu perustuu pääosin kone- ja laiteteollisuuden työpaikkalisäykseen. Energian tuotannossa tehokkaiden koneketjujen ja automatisoinnin johdosta suora työllisyysvaikutus jää suhteellisen pieneksi. Maakunnan omien energiavarojen lisääntyvällä hyödyntämisellä on aluetalouteen myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti turpeen ja biokaasun laajentuvalla käytöllä on saatujen tulosten mukaan selvä positiivinen vaikutus aluetalouteen, kun kerrannaisvaikutukset huomioidaan. Turpeen laajentuvan käytön kokonaislisä talouskasvuun on käyttötasosta riippuen vuoteen 2020 mennessä 213 - 247 milj. euroa. Biokaasun aluetaloudellinen merkittävyys ei ole suuri, mutta se tuo kuitenkin maakuntaan yhteensä 46 milj. euroa uutta jaettavaa tarkasteluperiodin aikana. Myös työllisyysvaikutusten osalta tulokset ovat samansuuntaisia. Turvetuotannon merkitys työllistäjänä voisi kasvaa huomattavastikin jos potentiaalia voitaisiin hyödyntää enemmän ja päästökauppaa ei olisi. Ala voisi tuottaa keskimäärin 80-100 uutta henkilötyövuotta. Biokaasun tuotannon oletettiin olevan turvetuotantoon nähden työvaltaisempaa ja keskimäärin luotaisiin 50 uutta henkilötyövuotta vuoteen 2020 ulottuvan tarkastelujakson aikana. Pelto- ja metsäenergian käytön lisäyksellä ei ollut aluetaloudellista merkitystä. Peltoenergian kohdalla syynä oli alhainen lähtötaso ja metsäenergiaa puolestaan käytetään jo tällä hetkellä suhteellisen laajasti, joten tämäkään energiamuoto ei toimialana muodostu riittävän suureksi vallankin, kun potentiaalista voidaan hyödyntää vain osa. Strategian tavoitteiden toteutuessa Etelä-Pohjanmaan hiilidioksidipäästöt ovat vuonna 2020 14,6 prosenttia eli yhteensä 268735 tonnia pienemmät kuin vuonna 2005. Päästöt asukasta kohden laskevat samalla aikajaksolla 9,5 kg:sta 8,3 kg:n. Maakunnan päästöt ovat huomattavasti valtakunnan keskiarvoa pienemmät, sillä Suomen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 noin 15,2 kg asukasta kohden. Turpeen osuus Etelä-Pohjanmaan hiilidioksidipäästöistä oli vuonna 2005 noin 35 prosenttia, mutta tulee nousemaan turpeen suhteellisen osuuden kasvusta johtuen vuoteen 2020 mennessä lähes puoleen eli 48 prosenttiin. Turpeen käyttöä olisi potentiaalin perusteella mahdollista lisätä huomattavasti ja sitä kautta nostaa maakunnan energiaomavaraisuutta, mutta nykyisillä päästökertoimilla siitä seuraisi hiilidioksidipäästöjen huomattava kasvu. Uusiutuvan energian laajamittainen käytön lisääminen edellyttää mittavia investointeja lisäkapasiteetin rakentamiseksi. Koska tuotanto on lisäksi vielä tällä hetkellä monien uusien energiamuotojen osalta myös heikosti kannattavaa, on selvää, että investoinnit eivät käynnisty pelkästään markkinavetoisina hankkeina. Maakunnan omien toimijoiden aktiivisuuden ja panostusten lisäksi tarvitaan myös kansallisella tasolla tehtäviä päätöksiä käynnistysvaiheen kannustimista ja tukijärjestelmistä. Energiaomavaraisuuden saavuttaminen on Etelä-Pohjanmaan osalta haasteellista ja tulee vaatimaan maakunnan toimijoiden vahvaa sitoutumista sekä rohkeaa riskinottoa. Omien voimavarojen lisäksi tulee myös hyödyntää tehokkaasti kaikki uusiutuvan energian käytön edistämiseksi saatavissa oleva tuki. Samoin tulee verkostoitua alan johtavien yritysten ja muiden toimijoiden kanssa osaamisen ja riskirahoituksen hankkimiseksi.
  • Nivala, Antti (2008)
    Ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Energiantuotanto on yksi keskeisimmistä ilmastoa kuormittavien päästöjen aiheuttajista. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä voidaan hidastaa ilmaston muuttumista ja ilmakehän lämpenemistä. Yhtenä ratkaisuna fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Työssäni tarkastelen poliittisen päätöksenteon vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen Saksassa ja Britanniassa. Poliittista päätöksentekoa tarkastelen maiden energiantuotannon ohjauskeinojen osalta vertailemalla ohjauskeinojen tehokkuutta tuulivoiman kapasiteetin lisäämiseksi 1990-luvun alusta nykypäivään. Lisäksi tarkastelen työssäni uusliberaalin politiikan kahden keskeisen käytännön keinon, kilpailuttamisen ja yksityistämisen roolia maiden uusiutuvan energiantuotannon tukijärjestelmissä. Saksassa uusiutuvaa energiantuotantoa on tuettu tariffijärjestelmän avulla, mikä on velvoittanut sähköyhtiöt ostamaan kaiken maassa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian. Järjestelmän avulla uusiutuvan energian tuotantoa on saatu kasvatettua huomattavasti. Maa on luopumassa ydinvoimaloista vuoteen 2023 mennessä korvaten ydinvoimalla tuotetun sähkön uusiutuvilla energialähteillä. Britanniassa uusiutuvaa energiantuotantoa on tuettu järjestelmillä, joiden keskeisenä piirteenä on ollut kilpailu. Uusiutuvalle energiantuotannolle on asetettu tavoitteeksi energian tuottaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Harjoitetun politiikan seurauksena Britannia ei ole onnistunut hyödyntämään maan uusiutuvan energiantuotannon resursseja tuulivoiman osalta tehokkaasti. Huolimatta Britanniaa selvästi heikommista tuuliolosuhteista Saksassa tuotettiin vuonna 2006 lähes kymmenkertainen määrä tuulienergiaa Britanniaan verrattuna. Maiden lähtötaso tuulivoiman tuotannon osalta vuonna 1990 oli sama. Vertailun molemmissa maissa uusiutuvan energiantuotannon tukijärjestelmät on ulotettu koskemaan ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevaa uusiutuvan energian tuotantoa. Tuulivoiman heikkoon menestykseen Britanniassa on vaikuttanut uusliberaalin politiikan nostaminen uusiutuvan energiantuotannon ohjauskeinojen keskeiseksi periaatteeksi. Kilpailuun perustuvan tukijärjestelmän avulla ei ole onnistuttu hyödyntämään maan uusiutuvan energiantuotannon potentiaalia tuulivoiman osalta. Lisäksi suunnitelmat tulevaisuuden energiantarpeen kattamisesta ydinvoiman avulla sekä päästökauppajärjestelmän käyttö energiantuotannon päästötavoitteiden täyttämiseksi ovat vähentäneet kiinnostusta tuulivoimaa kohtaan. Saksassa Uusiutuvat energialähteet on nostettu reaaliseksi vaihtoehdoksi ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden rinnalle suunniteltaessa maan tulevaisuuden energiantuotannon rakennetta. Tämän on mahdollistunut tuulivoiman tuotantoa aktiivisesti tukeva energiapolitiikka, minkä avulla on pyritty uusiutuvan energiantuotannon kapasiteetin lisäämiseen, eikä Britannian lailla mahdollisimman edulliseen uusiutuvilla tuotettuun energiaan. Saksan tukijärjestelmässä kilpailu ei ole järjestelmän keskeisenä periaatteena, vaan järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen valtion säätelemään tuen maksuun.
  • Klap, Aleksis (Ympäristöministeriö, 2012)
    Ympäristöministeriön raportteja 19/2012
    Tuulivoimalla tuotetun energian määrää Suomessa on tarkoitus lisätä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaisesti. Tämän maakuntien liittojen tuulivoimaselvitysten yhteenvedon tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista Suomessa. Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet on jaoteltu selvitystarkkuuden mukaan potentiaalisiin tuulivoima-alueisiin ja tuulivoimatuotannon selvitysalueisiin. Maakuntien liittojen selvityksissä on määritetty yhteensä 588 aluetta (6 200 km²), joista potentiaalisten tuulivoima-alueiden osuus on 254 kappaletta ja tuulivoimatuotannon selvitysalueiden osuus 334 kappaletta.Selvityksen mukaan potentiaalisille tuulivoima-alueille voisi sijoittaa yhteensä 12 000 MW tuulivoimaa.