Browsing by Subject "tv-uutiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lipsanen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan katsojaan suuntautuvaa puhetta Yleisradion televisiouutisissa kuudella vuosikymmenellä. Huomion kohteena on se, minkälaisin kielen keinoin uutistenlukija ja toimittajat kuljettavat katsojaa lähetyksessä ja kuinka katsojalle tarjotaan samastumismahdollisuus. Lisäksi selvitetään, onko vuosien varrella eroa siinä, kuinka katsojalle puhutaan. Aineisto koostuu neljästätoista Yleisradion illan tv-uutislähetyksestä vappupäivältä 1.5. ja itsenäisyyspäivältä 6.12. Tarkasteluvuodet ovat 1967, 1975, 1977, 1987, 1997, 2007 ja 2017. Työssä käytetään muun muassa keskustelunanalyysin ja kognitiivisen kielentutkimuksen metodeita. Siinä hyödynnetään myös uutisoppikirjoja ja kulttuurisen uutistutkimuksen traditiota. Analyysissa tukeudutaan myös morfologian ja syntaksin käsitteisiin. Tarkasteltavia kielen keinoja ovat tervehdykset, epäsuorat kehotukset, siirtymälauseet, monikon ensimmäinen persoona, geneeriset ihmisviitteiset substantiivit, nollapersoona ja passiivi. Lisäksi analysoidaan katsojan roolia uutistenlukijan ja muiden toimittajien välisessä keskustelussa. Työssä osoitetaan, että siirtymälauseet ovat merkittävin keino kuljettaa katsojaa lähetyksessä. Niillä myös jäsennetään lähetystä: päävastuu tästä on uutistenlukijalla. Uutistenlukijan ja toimittajan katsojaan kohdistamassa puheessa on muitakin eroja. Uutistenlukija tervehtii katsojaa ja hyvästelee tämän. Kielen keinoista hän käyttää erityisesti verbittömiä lausumia ja dialogista passiivia. Nollapersoona taas on toimittajan väline tarjota katsojalle samastumispaikkaa. Monikon ensimmäinen persoona ja geneeriset ihmisviitteiset substantiivit ovat molempien käytössä. Vuosien varrella suurimmat muutokset uutislähetyksen rakenteessa ovat tapahtuneet juttujen sisällä. Kuvakerronta nopeutuu, haastattelut lyhenevät ja haastateltavia on aiempaa enemmän. Näkyvin muutos katsojalle kohdistetussa puheessa on stand-up-osuuksien ja suorien osuuksien tulo uutislähetykseen. Suurin osa kielellisistä keinoista on käytössä jokaisella vuosikymmenellä, mutta jotkin niistä toistuvat tiettyinä vuosina muita useammin. Vappupäivän ja itsenäisyyspäivän lähetyksissä on eroa -mme-omistusliitteen käytössä. Sitä käytetään itsenäisyyspäivinä selvästi vappua enemmän, ja vaikuttaisi siltä, että itsenäisyyspäivän lähetyksissä rakennetaan me-henkeä kielen tasolla. Tv-uutisten metapuhe on monin osin samankaltaista tv-keskustelujen metapuheen kanssa. Tv-uutisissa uutistenlukijat ja toimittajat eivät kuitenkaan korosta sanomaansa (lyhyesti sanottuna) kuten tv-keskustelussa. Toinen erottava tekijä on vuorojen kommentointi. Toisin kuin tv-keskustelussa, tv-uutisissa on tavallista, että toimittaja kommentoi haastateltavan edellä sanomaa.
  • Damström, Annika (2000)
    Tutkielman lähtökohtana on selvittää, minkälaisia näkemyksiä Yleisradion tv-uutisten toimittajilla ja päälliköillä on ulkomaanuutisoinnin vallasta ja vastuusta suhteessa katsojien maailmankuvan rakentamiseen. Tutkielman perusoletus on, että Ylen tv-uutisilla on valtaa vaikuttaa katsojien maailmankuvan rakentumiseen. Vallalla tarkoitetaan tässä tutkielmassa mahdollisuutta muokata katsojien ulkomaanasioita koskevaa päiväjärjestystä, ja sitä kautta maailmankuvaa. Oletuksena on edelleen, että tämä valta tuo mukanaan vastuuta, joka ilmenee journalismin eettisten periaatteiden mukaan työskentelynä. Journalismin etiikkaan liittyvät kysymykset niin ammattisäännöistä kuin objektiivisuudesta ja totuudenmukaisuudesta. Tutkielman teoriaosassa käsitellään Ylen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, uutisen määrittelyä ja uutistyöskentelyä, valtaa päiväjärjestyksen rakentamisen kautta, vastuuta journalismin etiikan kautta, sekä maailmankuvan rakentumisen pääpiirteitä. Lisäksi esitellään käytännön esimerkkejä vallan ja vastuun vaikeudesta uutistyöskentelyssä. Tutkielman aineisto koostuu Ylen tv-uutisten ulkomaanuutisointiin osallistuvien toimittajien ja päälliköiden teemahaastatteluista. Tutkimusote on vahvasti laadullinen. Saatujen tulosten perusteella tutkielmassa päädytään siihen johtopäätökseen, että haastateltujen toimittajien ja päälliköiden mielestä Ylen tv-uutisten ulkomaanuutisten valta ilmenee katsojien päiväjärjestykseen vaikuttamisena. Kyse on niistä valinnoista, joita ulkomaanuutisia koskevaa päiväjärjestystä rakennettaessa tehdään. Vastuun haastatellut puolestaan mielsivät journalismin eettisten periaatteiden mukaan työskentelynä. Tulokset tukevat siis laajasti ottaen tutkielmassa esitettyjä hypoteesejä. Keskeisiä tutkielmassa käytettyjä lähteitä ovat muun muassa U-M Kivikurun ja J. Pietilän (1998) toimittama "Uutisia yli rajojen"; M. McCombsin ja D. Shawn (1972) "The agenda setting function of mass media"; J.W. Dearingin ja E.M. Rogersin (1996) "Agenda setting"; J. Olenin (1988) " Ethics in journalism"; sekä P. Hémanuksen ja I. Tervosen (1980) "Objektiivinen joukkotiedotus".