Browsing by Subject "uhanalaiset sienet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Juslen, Aino; Kuusinen, Mikko; Muona, Jyrki; Siitonen, Juha; Toivonen, Heikki (Ympäristöministeriö, 2008)
    Suomen ympäristö 1/2008
    Ympäristöministeriön vuosina 2003–2007 rahoittama PUTTE on tähän asti suurin panostus lajistotutkimukseen Suomessa. Kymmenet tutkijat 40 hankkeessa ovat selvittäneet huonosti tunnettujen eliöryhmien, erityisesti sienten ja selkärangattomien eläinten, lajistoa, elintapoja, levinneisyyttä ja runsautta. Suomesta on löydetty tutkimusohjelman kuluessa lähes 1 500 maalle uutta lajia, joista 185 on tieteelle uusia, aiemmin kuvaamattomia lajeja. Viime vuosikymmeninä tehdyt uhanalaisarvioinnit ovat osoittaneet, että kaksi kolmasosaa maamme eliölajeista tunnetaan niin puutteellisesti, että niiden uhanalaisuutta ei ole voitu arvioida. Monista eliöryhmistä ei ole saatavana luetteloa Suomen lajeista eikä mitään määrityskirjallisuutta. PUTTE tuotti puutteellisesti tunnetuista metsälajeista runsaasti uutta tietoa, jota voidaan käyttää uhanalaisarvioinnin ja metsien suojelua koskevan päätöksenteon tukena, sekä myös useita laadukkaita määrityskirjoja. Tutkimushankkeiden tiivistelmien lisäksi loppuraportissa esitetään biodiversiteetin suojelun, lajistotutkimuksen ja uhanalaisarviointien taustaa. Raportissa arvioidaan PUTTEn kansainvälistä merkitystä sekä ohjelman tuloksia taksonomian, metsiensuojelun ja luonnonsuojelun kannalta. Tutkimusohjelman tulokset tiivistetään johtopäätöksiksi, joiden perusteella esitetään kymmenen keskeistä suositusta lajistotutkimuksen painotuksista, elinympäristöjen hoidon ja suojelun tarpeista sekä luontoharrastustoiminnan tukemisesta.
  • Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2001)
  • Rassi, Pertti; Hyvärinen, Esko; Juslén, Aino; Mannerkoski, Ilpo (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Julkaisussa esitellään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) lajien alueellisen uhanalaisuusarvioinnin kriteerit, jotka perustuvat lajien havaittuun, arvioituun, pääteltyyn tai ennustettuun populaatioiden pienenemiseen, levinneisyys- tai esiintymisalueen kokoon, pieneen ja jatkuvasti taantuvaan tai hyvin pieneen populaatioon tai kvantitatiiviseen analyysiin. Lisäksi Suomessa on dokumentoitu lajien elinympäristöt sekä uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät. Suomen lajimääräksi arvioidaan nykyään vähintään 45 000. Riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin oli 21 398 lajista tai alemmasta taksonista, mikä on noin 47 % lajistosta. Uhanalaisiksi luokiteltiin 2 247 lajia tai alempaa taksonia eli noin 10,5 %. Punaisen listan lajeja, joihin kuuluvat uhanalaisten lisäksi hävinneet, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut on yhteensä 4 960 (23,2 %). Arvioiduista lajeista äärimmäisen uhanalaisia (CR) on 313, erittäin uhanalaisia (EN) 726, vaarantuneita (VU) 1208, silmälläpidettäviä (NT) 1867, puutteellisesti tunnettuja (DD) 514, hävinneitä (RE) 332 ja elinvoimaisia 16 438 (LC). Lisäksi punkeista, harvajalkaisista, sokkojuoksiaisista, limasienistä ja eräistä kärpäsryhmistä luetteloitiin selvästi elinvoimaiset lajit, yhteensä 1 039 lajia, mutta vaillinaisen arvioinnin vuoksi niitä ei ole laskettu mukaan arvioitujen lajien määrään. Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä (36,2 %) ja perinneympäristöissä sekä muissa ihmisen luomissa ympäristöissä (22,3 %). Näiden elinympäristöjen lajiston uhanalaistumisvauhti on hieman hidastunut edelliseen arviointiin verrattuna, kun taas soiden, kallioiden, rantojen ja tunturipaljakoiden lajiston uhanalaistuminen on lisääntynyt huomattavasti. Uhanalaisten lajien määrä on korkein hemiboreaalisella ja eteläboreaalisella vyöhykkeellä Etelä-Suomessa. Arvioinnin tulosten lisäksi kirjassa kuvataan edellisen arvioinnin jälkeisiä merkittävimpiä lajien suojeluun vaikuttavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sekä tutkimusta ja seurantaa. Punaisessa kirjan liitteessä on eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmän (LAUHA) arvioinnin tuloksiin perustuva ehdotus luonnonsuojelulain mukaisista uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista. Eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä (LAUHA) esittää 12 toimenpide-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoidon, tutkimuksen ja seurannan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Arvioinnista vastanneiden eliötyöryhmien työn tulokset esitellään 34 eliöryhmäkohtaisessa luvussa.
  • Hyvärinen, Esko; Juslén, Aino; Kemppainen, Eija; Uddström, Annika; Liukko, Ulla-Maija (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019)
    This publication describes the fifth assessment of Finnish threatened species. The current estimated number of species in Finland is at least 48,000. Sufficient information was available for the evaluation of 22,418 species or lower taxa, which is approximately 47% of all species. In total, 2,667 species or lower taxa (11.9%) were assessed as threatened. The red-listed species, which, in addition to threatened species, include the species classified as Regionally Extinct, Near Threatened, and Data Deficient, total 6,683 (29.8%). Of the species evaluated, 489 were classified as Critically Endangered (CR), 918 as Endangered (EN), 1,260 as Vulnerable (VU), 1,912 as Near Threatened (NT), 1,792 as Data Deficient (DD), 312 as Regionally Extinct (RE), and 15,735 as of Least Concern (LC). The assessment was carried out in accordance with guidelines and criteria issued by the International Union for Conservation of Nature (IUCN) and applied in assessments at the regional level. These criteria are based on observed, estimated, inferred, or projected population size reduction; the extent of occurrence or area of occupancy; continuing decline in a small population or a very small size of population; or a quantitative analysis. In addition, species’ habitats, as well as causes of threat and threat factors, were documented in the Finnish evaluation. The majority of threatened species live in forests (31%) and in rural biotopes and other cultural habitats (24%). Of the species assessed the proportion of threatened species is highest in Alpine habitats (37.9%). The number of threatened species is highest in the hemiboreal and southern boreal zones in southern Finland. The results of the assessment are compared to the previous assessment 2010 for example with the Red List Index. In addition, proceedings of the proposals given by the steering group of the previous assessment are evaluated. The steering group of this assessment made 13 proposals for measures for the arrangement and financing of the conservation, management, research, and monitoring of threatened species. The results of the work of the expert groups responsible for the evaluation are presented in 39 organism group -specific sections.
  • Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta (Ympäristöministeriö, 1992)
    Komiteanmietintö 1991:30
  • Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta (Ympäristöministeriö, 1986)
    Komiteanmietintö 1985:43
  • Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta (Ympäristöministeriö, 1986)
    Komiteanmietintö 1985:43