Browsing by Subject "ulkoistaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Kakko, Marjut (Helsingin yliopisto, 2021)
    Hallintolain (434/2003) 8 § asettaa viranomaiselle neuvontavelvollisuuden. Tässä lainopillisessa tutkielmassa tarkastellaan yksityissektorilla toteutettujen chatbot-sovelluksien käyttöä osana viranomaisen neuvontaa Suomen perustuslain (731/1999) 124 §:n viitekehyksessä. Perustuslain 124 § asettaa edellytyksiä ja rajoittaa julkisen hallintotehtävän antamista muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. Perustuslain 124 §:n soveltamisen määrittelee se, onko ulkoistettavassa tehtävässä kysymys julkisesta hallintotehtävästä. Siitä huolimatta perustuslaki esitöineen jättää julkisen hallintotehtävän määritelmän tulkinnanvaraiseksi. Perustuslakivaliokunta onkin perustuslain säätämisen jälkeen toistuvasti arvioinut perustuslain 124 §:n soveltamisalaa ja ottanut kantaa siihen, onko ulkoistamisen kohteena olevissa tehtävissä kyse julkisista hallintotehtävistä. Määritelmä kuitenkin elää yhteiskunnan kehityksen mukana. Hallinnon automatisaatio ja yksityissektorilla toteutettujen chatbot-sovelluksien käyttö julkisessa hallinnossa haastaa julkisen hallintotehtävän määritelmän uudelleen. Tutkielmassa tarkastellaan, missä määrin chatbot-sovelluksella toteutettavassa neuvonnassa on kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta ja mitä edellytyksiä chatbot-sovelluksen ulkoistamiselle seuraa perustuslain 124 §:stä. Lisäksi tarkastellaan esiin nousevia sääntelytarpeita.
  • Lyytikäinen, Kati (2004)
    Tiivistelmä Talouden hidastumisen myötä monet länsimaiset yritykset ovat alkaneet ulkoistamaan toimintojaan kustannustehokkaampiin maihin kuten Intiaan. Länsimaissa ilmiö nähdään uhkana, kun taas kehitysmaissa ilmiötä pidetään mahdollisuutena. Yleisimmin siirrettäviä toimintoja ovat ns. ITES – toiminnot kuten puhelinkeskus-, telemarkkinointi- ja tiedonsiirtotoiminnot. Näitä palveluja ei pidetä yrityksen kannalta tuottavina toimintoina vaan omat voimavarat halutaan käyttää avaintoimintoihin, ydinosaamisen kehittämiseen sekä kilpailukyvyn ja toimintavarmuuden parantamiseen. Huomattavasti alhaisempien työvoimakustannusten ja alhaisempien puhelinkustannusten lisäksi Intian etuna on laaja englanninkielinen väestö. Tämä tutkimus pohtii globalisaation vaikutuksia Bangaloreen. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat miten globalisaatio, sosiaalinen muutos ja kulttuuri yhdistyvät, onko globalisaatio prosessissa voittajia ja häviäjiä, ja muuttuvatko ihmiset prosessin seurauksena homogeenisiksi vai säilyykö heterogeenisuus. Käytän Scholten käsitettä ”suprarerritoriality” kuvaamaan globalisaatioprosessia. Kommunikaationvälineet joita yhteyskeskukset hyödyntävät toimivat nimenomaisesti satelliittien välityksellä, yli kansallisten rajojen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty Bangaloresta elo- ja syyskuussa 2003 seitsemästä eri yhteyskeskuksesta. Osallistavien menetelmien lisäksi tutkimusmetodeina olivat kyselylomakkeet ja haastattelut. Työpaikkojen ulkoistaminen on vähentänyt sekä työn arvoa että muuttanut työn käsitettä. Taloudellinen riippumattomuus perheestä on lisännyt naisten itsetuntoa, vapauden tuntoa sekä kunnioitusta, niin kotona kuin yhteiskunnassakin. Globalisaation vaikutukset eivät ole kuitenkaan vielä yltäneet valtaosaan väestöön ja uuden teknologian kautta syntyneet työpaikat tarjoavat mahdollisuuksia hyvin koulutetuille nuorille. Yhteyskeskusten työntekijöiden keskuudessa on havaittavissa selvä kulttuurinen muutos. Samaistuminen uuteen rooliin ei ole helppoa sillä se vaatii henkilökohtaisten uhrauksien tekemistä kuten muutosta ystäväpiirissä, vapaa-ajan vähenemistä ja muutoksia perherakenteissa. Työntekijät käyvät läpi perusteellisen amerikkalaistamisprosessin ja kulttuurisen sopeuttamisprosessin. Näillä yritykset peittävät sitä tosiasiaa, että ne ovat siirtäneet toimintojaan kehitysmaihin.
  • Nurmi, Kimmo (2008)
    Viime vuosikymmenien aikana sopimusten merkitys taloustieteessä on kasvanut. Sopimukset voivat aiheuttaa kustannuksia tai niiden teko voi olla hankalaa. Joskus kaikkia tulevia maailmantiloja koskevia sopimuksia on mahdoton tehdä, jolloin sopimus on epätäydellinen. Koko tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten epätäydelliset sopimukset vaikuttavat omistusrakenteeseen. Tätä kysymystä lähestytään ensin luomalla yleiskatsaus sopimuksista taloustieteessä. Yleiskatsaus luo pohjan tutkimuksen rungolle, joka muodostuu kahden talousteoreettisen mallin ympärille. Yksityiskohtaisen analyysin lisäksi malleja verrataan muuhun aiheen tutkimukseen. Työssä ei ole empiiristä osuutta. Grossmanin ja Hartin (1986) staattisessa mallissa yritysten opportunistinen käyttäytyminen johtaa investointivääristymiin ja tätä kautta taloudelliseen tehottomuuteen. Avainkysymys onkin, mikä omistusrakenne johtaa mahdollisimman pieneen vääristymään epätäydellisten sopimusten maailmassa. Milloin yrityksen kannattaa integroitua? Milloin yrityksen kannattaa ulkoistaa toimintojaan? Analyysin edetessä huomataan, että optimaalinen omistusrakenne riippuu yritysten tuotantofunktioista ja muista olosuhteista. Sekä integraatio että hajautettu omistus johtavat opportunistiseen käyttäytymiseen, jolloin osapuolet valitsevat mahdollisimman pieneen vääristymään johtavan omistusrakenteen. Tätä teoriaa esitellään luvussa kolme. Bakerin, Gibbonsin ja Murphyn (2001) artikkeliin perustuvaa toistopelianalyysia käsitellään staattisen analyysin jälkeen. Se tarjoaa epätäydellisille sopimuksille vaihtoehdon: implisiittiset sopimukset. Yritysten välillä ja niiden sisällä voi olla epävirallisia ja kirjoittamattomia sopimuksia, jotka vaikuttavat osapuolien toimintaan. Työpaikalla usein vallitsee yhteisymmärrys esimiesten ja alaisten välillä esimerkiksi tehtävien suorittamisesta, ylennyksistä ja irtisanomisista. Näiden implisiittisten sopimusten houkuttelevuus vaikuttaa optimaaliseen omistusrakenteeseen. Tärkeimmän tuloksen mukaan omistusrakenne vaikuttaa osapuolien houkutukseen hylätä implisiittinen sopimus. Joissain tilanteissa purkamishoukutus on suurempi integroidussa kuin hajautetussa omistuksessa, kun taas joissain tilanteissa toisinpäin. Tämä tulos motivoi mielenkiintoisen näkökulman integraatioon: omistusrakenteen valintaan vaikuttaa erityisesti se, miten omistusrakenne vaikuttaa osapuolien houkutukseen purkaa tai noudattaa implisiittistä sopimusta. Viimeisessä luvussa esitetään tiivistetysti koko työn keskeisimmät tulokset.
  • Puikkonen, Terhi (2004)
    Tutkimuksen kohteena on henkilöstöhallintoon kuuluvien toimintojen ulkoistaminen. Virtuaalinen henkilöstöhallinto tarkoittaa verkostopohjaista, yhteistyöhön ja kumppanuuksiin perustuvaa henkilöstöhallinnon rakennetta. Tätä määritelmää voidaan pitää lähtökohtana työssä ymmärretylle ulkopuolisten palvelutoimittajien osallistumiselle organisaation henkilöstöhallintoon. Ulkoistamisen lisääntymisen taustalla on organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtunut muutos. Muun muassa kiristynyt kilpailu on vaikuttanut myös henkilöstöhallinnon toimintatapojen muutokseen. Ulkoistaminen on levinnyt laajimmalle yksityisellä sektorilla, mutta myös julkisella sektorilla ulkoistaminen ja palveluiden ostaminen ovat yleistymässä. Työn tarkoitus on kartoittaa niitä tekijöitä, joiden pohjalta päätökset henkilöstöhallinnon toimintojen ulkoistamisesta tehdään sekä tarkastella henkilöstöhallinnon erilaisten roolien sekä eri toimintojen ominaisuuksien vaikutusta näihin päätöksiin. Lisäksi työssä tarkastellaan palvelutoimittajan valintaan liittyviä kysymyksiä. Henkilöstöhallinnon organisointia koskevaa teoriaa on yhdistetty ulkoistamisesta esitettyyn kirjallisuuteen ja muodostettu näiden pohjalta viitekehys, jonka avulla pyritään kuvaamaan nimenomaan henkilöstöhallinnon toimintojen ulkoistamista. Henkilöstöhallinnon rooleja ja toimintojen tasoja ryhmitelleiden kirjoitusten perusteella henkilöstöhallinnon toiminnot on tarkastelua varten jaettu työssä kolmeen ryhmään. Nämä ryhmät ovat strateginen henkilöstöjohtaminen, lisäarvotoiminnot sekä rutiinitoiminnot. Tämän jaottelun perusteella ulkoistamista on voitu tarkastella systemaattisemmin näiden eri ryhmien osalta. Ulkoistamisen yleistymistä on selitetty kahden teorian avulla. Nämä ovat resurssipohjainen näkökulma, jossa ulkoistamista perustellaan ydintoimintoihin keskittymisellä, sekä taloudellinen näkökulma, jossa taustaksi nähdään mittakaavaetujen tavoittelu sekä transaktiokustannusten minimointi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että viitekehyksenä käytetty teoria toimii hyvin henkilöstöhallinnon ulkoistamisen selittämisessä. Niin resurssipohjainen näkökulma kuin taloudellisetkin tekijät selittävät henkilöstöhallinnon toimintojen ulkoistamista. Työssä on tehty yhteenveto aiemmasta, lähinnä yhdysvaltalaisesta henkilöstöhallinnon ulkoistamista koskevasta tutkimuksesta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitettävää tietoa on syvennetty asiantuntijahaastatteluin, jotka muodostavat työn empiirisen osuuden. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina. Henkilöstöhallinnon ulkoistamisen taustalla olevat tavoitellut hyödyt ovat suurimmaksi osaksi samoja, joita myös muiden toimintojen ulkoistamisella tavoitellaan. Kustannustehokkuuden parantaminen, joustavuuden kasvu, laajan asiantuntemuksen ja edistyneen tekniikan saaminen käyttöön, keskittyminen ydinosaamisiin, henkilöstön motivointi ja urakehitys sekä toiminnan virtaviivaistaminen ja parantunut laatu ovat niitä hyötyjä, joita tutkimuksen mukaan henkilöstöhallinnon toimintoja ulkoistettaessa tavoitellaan. Henkilöstöhallinnon strategiset, lisäarvo- ja rutiinitoiminnot eroavat toisistaan siinä, miten herkästi niitä ulkoistetaan ja millä tekijöillä niiden ulkoistamista perustellaan. Strateginen henkilöstöjohtaminen pidetään yleensä organisaation sisäisenä tehtävänä, lisäarvopalveluiden ulkoistamisessa on suuria organisaatiokohtaisia eroja, kun taas rutiinitoiminnot ovat useimmin ulkoistamisen kohteena.
  • Waltari, Suvi-Tuuli (2010)
    Julkisten palvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen taustalla ovat vaatimukset keventää ja tehostaa julkista sektoria, vapauttaa markkinavoimia sekä tuoda markkinatalouden käsitteitä ja toimintatapoja julkisten organisaatioiden kehittämisen välineiksi. Kyseiset vaateet kumpuavat uudesta hallinnan (governance) teoriasta, jonka mukaan uudet toimintatavat hämärtävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä rajaa, integroivat sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja muuttavat eri osapuolten välistä työnjakoa ja vastuita. Palvelujen tuotannossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat näkemyksiin ja tulkintoihin valtiosta ja sen tehtävistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistamisen lähtökohtia ja siihen liittyviä jännitteitä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä, erityisesti kaupungin yrityksiltä ostamien palveluiden ja palveluseteleiden kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia, miten uusi hallinnan teoria kykenee sovittamaan yhteen erilaisia toimijoita (julkisia ja yksityisiä) ja tavoitteita (taloudellisia ja poliittisia) sekä mahdollisesti muita esiin nousevia tekijöitä (oikeus, hallinto, hoiva). Pääkaupunkiseutu muodostaa yksityisten palvelutuottajien suurimman markkina-alueen Suomessa. Tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupunginvaltuusto sekä kaupungille julkisia palveluja tuottavat hoivayritykset. Pääaineiston muodostavat vuosina 2007–2008 tehdyt 19 haastattelua Helsingin kaupunginvaltuutettujen (10 kpl) ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjien (9 kpl) kanssa, julkisia palveluja koskevat poliittiset asiakirjat sekä Helsingin Yrittäjien vuonna 2008 teettämä hoiva-alan kartoitus. Aineistoa tulkitaan teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta kahden toisiinsa limittyvän teoreettisen jäsennyksen avulla: uuden hallinnan teorian (Stoker) ja järjestelmäteorian (Luhmann). Tutkimuksen kannalta keskeisiä lähtökohtia ovat ajatukset julkisten palvelujen ulkoistamiseen sisältyvästä sosiaalipolitiikan reformista (Julkunen), sen linkittyminen hyvinvointivaltion muutokseen kilpailuvaltioksi (Jessop) sekä ajatus siitä, että yksityisen sektorin tuominen julkisiin palveluihin pakottaa palvelutuotantoon osallistuvat yritykset omaksumaan uudenlaista poliittista ajattelua ja toimintaperiaatteita(Andersen). Samanaikaisesti kun palvelusektorin rooli kansantaloudessa on kasvanut, myös Suomessa päätöksentekijät ovat alkaneet tarkastella julkisia palveluja kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn osatekijöinä. Kilpailuvaltion vaatimuksiin vastaaminen on näin korostanut elinkeinopolitiikan roolia kunnallisen palvelutuotannon uudistamisessa. Tutkimustulokset viittaavat neljänlaisiin johtopäätöksiin: 1) julkisen sektorin sisäisiin vaikeuksiin sovittaa vastuut ja ulkoistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta hallinnollisiin rakenteisiinsa, 2) politiikan hyvinvointia edistävissä päämäärissä kilpailukykyä painottavat tavoitteet ovat johtaneet kansalaisuuden korvautumiseen asiakkuuksilla, 3) olemassa olevilla markkinoilla tapahtuva julkisten palvelujen kilpailuttaminen estää luottamuksen muodostumista kaupungin ja hoivapalveluja tuottavien yritysten välille sekä 4) poliittisten ohjelmien mukautuessa markkinoilta tuleviin vaateisiin talouden ja politiikan välinen ristiriita on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa yrityksissä korvautunut yhä enemmän hoivan ja talouden yhdistelmän ja lakia noudattavan hallintojärjestelmän vastakkainasettelulla.
  • Hennala, Lea; Uotila, Tuomo (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2017)
  • Kuisma, Juho (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomen maatalouden voimakas rakennekehitys näkyy erityisesti kotieläintilojen koon kasvuna. Lisääntyneeseen työmäärään vastaaminen edellyttää tiloilta uudenlaista lähestymistapaa töiden organisointiin ja resurssien hankintaan. Oma työpanos ja investoinnit on järkevintä kohdistaa yrityksen ydintoimintoihin. Ydintoimintojen ulkopuolisia töitä, tukitoimintoja, voidaan ulkoistaa ja tehdä tilayhteistyönä tai oman työn ja edellä mainittujen keinojen yhdistelminä. Verkostoituminen on myös itsessään tehokas keino maatilan kilpailukyvyn parantamiseen. Puhtaassa verkostoitumisstrategiassa kukin tekee sitä, mihin on parhaat valmiudet, jolloin tuotannon tehokkuutta nostaa panoskäytön tehostumisen ohella erikoistumisen aikaansaama tuottavuuden kasvu. Urakoitsijat suorittavat arviolta noin 50 prosenttia maatalouden tuotannollisesta työstä Euroopan unionin alueella. Urakointiin erikoistuneiden koneasemien (contractors) tarjoamien konetyöpalveluiden merkitys Euroopan tasolla on suuri. Suomessa laajavastuinen ulkoistaminen ja peltoviljelytöiden kokonaisvastuun siirtäminen urakoitsijalle eivät ole vielä lyöneet itseään merkittävästi läpi, vaikka urakointialalla 2000-luvun kuluessa tapahtunut kehitys onkin ollut myönteistä. Puhdas ulkoistaminen on harvinaista sekä tavanomaisilla että monialaisilla tiloilla. Merkittävä enemmistö maataloustöiden urakoitsijoista on monialaisia tiloja, jotka saavat pääosan tuloistaan urakoinnin ulkopuolelta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peltoviljelytöiden ulkoistamispäätökseen vaikuttavia tekijöitä suomalaisilla nautakarjatiloilla. Lisäksi pyrittiin arvioimaan, kuinka suuri rooli tietoisella strategisella ajattelulla on peltoviljelytöiden organisointitavan valinnassa. Peltoviljelytöiden ulkoistamista tarkasteltiin verkostoitumalla toteutettavana kustannusjohtajuusstrategiana, jossa kotieläintila erikoistuu ydinosaamisensa mukaisesti ja hankkii ydintoiminnoille välttämättömät tukitoiminnot ostopalveluina markkinoilta. Tutkimuksen yleisenä viitekehyksenä oli siten maatilan strateginen johtaminen ja erityisesti strategisen johtamisen resurssipohjainen näkökulma. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla, joten käytetty tutkimusote oli puhtaasti laadullinen. Tutkimuksessa haastateltiin kymmenen suomalaista nautakarjatilallista, jotka ovat kaikki organisoineet tilojensa peltoviljelytyöt eri tavoin. Tutkimus oli tapaustutkimus, jossa ulkoistamista tarkasteltiin kymmenen eri haastattelutilan kautta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstiksi. Haastatellut yrittäjät voitiin jakaa analyysivaiheessa kolmeen yleisempään tyyppiin strategiassa ja töiden organisoinnissa havaittujen yhtäläisyyksien pohjalta. Nämä yrittäjätyypit olivat ulkoistajat, yhteistyöhalukkaat ja itselliset. Ulkoistamiseen liitettyjä hyötyjä ja ongelmia etsittiin aineistosta teemoittelun avulla. Teemoittelua tehtiin ensin teoriasidonnaisesti, minkä jälkeen sitä jatkettiin aineistolähtöisesti. Suomalaisten tilojen yhteistyö- ja urakointisuhteiden tiedetään rakentuvan vahvasti henkilöiden välisen luottamuksen pohjalle. Sama voitiin todeta myös tässä tutkimuksessa. Haastatelluista yrittäjistä vain kaksi oli joskus tehnyt urakoitsijan kanssa kirjallisen sopimuksen. Urakoitsijoiden käyttö täytti useimmilla tutkituilla tiloilla taktisen ulkoistamisen tunnuspiirteet. Tälle ovat ominaisia useiden toimittajien kanssa tehtävät löyhät ostosopimukset, joilla pyritään jo olemassa olevan, identifioidun ongelman ratkaisemiseen. Ainoastaan kolmen ulkoistajat-tyypin yrittäjän kohdalla voitiin peltoviljelytöiden ulkoistamista pitää harkittuna strategisena valintana. Tulokset antavat viitteitä siitä, että niin maatalousyrittäjien kuin urakoitsijoiden kustannustietoisuutta olisi syytä lisätä. Urakointiyrityksen määrätietoinen kehittäminen on vaikeaa toimialalla, jolla alihinnoittelu on yleistä. Kokonaisurakointipalveluiden yleistyminen Suomessa vaatisi myös erikoistumis- ja arvoketjuajattelun laajempaa omaksumista niin maatalousyrittäjien kuin urakoitsijoidenkin keskuudessa.
  • Mattila, Inka (2008)
    Terveyspalveluiden ulkoistamisesta on tullut 2000-luvulla normaali osa terveyspalveluiden tuotantoa. Ulkoistamisen syynä on usein kustannusten alentaminen. Perinteisesti julkisesti tuotetun palvelun tuottaminen yksityisellä sektorilla herättää keskustelua siitä, onko mahdollista alentaa tuotantokustannuksia ilman, että palvelun laatu muuttuu. Toisin sanoen voidaanko todellisia yhteiskunnallisia kustannussäästöjä saavuttaa ulkoistaessa. Tutkielmassa tarkastellaan terveyspalveluita ulkoistavan kunnan näkökulmasta, miten ulkoistaminen vaikuttaa terveyspalveluiden laatuun ja tuotantokustannuksiin. Tutkielman tarkastelutapa on teoreettinen. Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan Holmströmin ja Milgromin (1991) mallin avulla miksi palveluiden laatu voi laskea ulkoistaessa. Holmstömin ja Milgromin malli on päämies-agenttimalli, jossa agentilla on monia eri tehtäviä, ja joista päämies pystyy havaitsemaan vain osan. Mallia voidaan soveltaa terveyspalveluiden ulkoistamiseen siten, että oletetaan, että päämies on kunta ja agentti on terveyspalveluiden tuottaja, joka työskentelee yksityisellä sektorilla. Agentilla oletetaan olevan kaksi tehtävää: alentaa kustannuksia ja tuottaa korkeaa laatua. Koska yrittäjällä on kannustimet alentaa kustannuksia, voi olla optimaalisempaa tuottaa terveyspalvelut julkisella sektorilla Tämä on tilanne silloin, kun kunta ei havaitse palveluiden laatua ja yrittäjälle koituu kustannuksia (haittaa) laatuponnisteluista. Tutkielman toisessa osassa pohditaan Sørensenin ja Knaben (2006) mallin avulla mitkä tekijät vaikuttavat siihen, voidaanko ulkoistamalla vähentää terveyspalveluiden tuotantokustannuksia ilman, että palvelun laatu muuttuu. Mallissa terveyspalvelut voidaan tuottaa joko julkisella sektorilla tai ne voidaan ulkoistaa ja tuottaa yksityisellä sektorilla. Mallissa verrataan yksityisen ja julkisen sektorin terveyspalveluiden tuotannosta syntyviä kustannuksia. Mallissa oletetaan ensin, että vain yksityisen sektorin tuottajalla on kannustin tehdä kustannussäästöponnistuksia. Kustannussäästöponnistukset vähentävät tuotannon laatua. Tästä seuraa, että kunta joutuu valvomaan palvelun laatua enemmän ulkoistaessa. Tämä vähentää ulkoistamisen kannattavuutta. Mallin johtopäätös on, että julkisen sektorin oma tuotanto voi olla kannattavampaa (aiheuttaa matalammat tuotantokustannukset) jos palvelun laadun valvonnan rajakustannukset ovat korkeat ja kustannussäästöponnistusten rajatuotot ovat pieniä. Kun myös julkisen sektorin tuottajalla on kannustin tehdä kustannussäästöponnistuksia, ei julkisen ja yksityisen sektorin tuotantokustannuksissa ole eroa. Tärkeimmät lähteet: HOLMSTRÖM, BENGT – MILGROM, PAUL (1991): Multitask Principal-Agent Ana-lyses: Incentive Contracts, Asset Ownership and Job Design. Journal of Law, Econom-ics and Organization 7 (24-52). KNABE, ANDREAS – SØRENSEN, PETER BIRCH (2006): Outsourcing of Public Service Provision – When Is It More Efficient? Finnish Economic Papers 19 (3-15).
  • Eskola, Mira (Helsingfors universitet, 2015)
    Kuluttajatutkimusten mukaan kotimaisilla luomukasviksilla on kysyntää, mutta tuotanto ei pysy kysynnän perässä. Luomuporkkanaa, -sipulia, -perunaa ja -parsakaalia tuotetaan monissa pienissä yksiköissä, jotka sijaitsevat etäällä toisistaan. Luomukasvisten kysyntä keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Vaikka vaihtoehtoisten jakelumallien suosio kasvaa, suurin osa luomutuotteista myydään päivittäistavarakaupan kautta. Tuottajien yhteistyötä tarvitaan riittävän volyymin ja toimitusvarmuuden järjestämiseksi kauppaketjuille, tukuille ja suurkeittiöille. Tutkimuksen teoriaosa pohjautui resurssiperusteiseen näkökulmaan, jota täydennettiin resurssiriippuvuusteorialla. Tutkimuksessa käytettiin sekä kysely- että haastattelututkimusta. Kyselytutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään luomukasvistuottajien keskeiset ostajaryhmät ja yhteismarkkinoinnin yleisyys. Haastatteluanalyysin pohjalta esitettiin pakkaamoyhteistyön hyötyjä tuottajille. Kyselytutkimukseen vastanneilla luomukasvistiloilla (n=31) tuotanto oli pienimuotoista ja alle hehtaarin tuotantoala tyypillinen. Luomukasvisten yleisin ostajaryhmä oli kuluttajat. Tilat sijaitsivat kaupunkien läheisyydessä, mikä varmisti suoramyynnille riittävän asiakaspohjan. Noin puolet tiloista (n=16) teki markkinointiyhteistyötä muiden luomukasvistuottajien kanssa. Yhteistyö oli yleensä satunnaista ja monenkeskistä. Tyypillisesti markkinointiyhteistyö liittyi kasvisten myyntiin. Esimerkiksi pakkaamista tehtiin harvoin yhteistyössä, mikä liittyy pieniin tuotantomääriin ja suoramyynnin yleisyyteen. Haastatteluanalyysiin valittiin neljä luomukasvistilaa, joilla oli sopimustuotantoa pakkaamon kanssa. Tilojen luomukasvisalat olivat keskimääräistä suuremmat ja tuotanto erikoistunutta. Luomukasvisten pakkaamisen lisäksi myynti ja markkinointi oli ulkoistettu. Analyysin perusteella tuottajat hyötyivät pakkaamoyhteistyöstä monella tapaa. Ulkoistamisen seurauksena he pystyivät keskittämään resurssinsa tuotantoon. Pakkaamoyhteistyö paransi sekä tuotteiden että palvelun laatua. Yhteisten toimintaperiaatteiden ja laatumerkkien avulla tuotteille saatiin lisää markkinavoimaa. Yhteistyön avulla voitiin hallita hävikkiä optimoimalla satoerien myynti ja etsimällä kakkoslaatuisille kasviksille markkinat. Suuremman hävikkiriskin erät pyrittiin myymään ajoissa tai ohjaamaan jalostukseen.
  • Kotkas, Karlos (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan yritysten verkostoitumista. Yritysverkosto määritellään yritysten väliseksi yhteistyömuodoksi, jossa vähintään kaksi osapuolta muodostaa syvän ja pitkäkestoisen yhteistyösuhteen. Osapuolten väliset suhteet ovat yritysverkostoissa vahvasti relationaalisia, eli osapuolten keskinäisiä velvoitteita ei määritellä formaalein sopimuksin. Tutkielman tutkimuskohde rajataan divergoivaan verkostoitumiseen, jossa yritys ulkoistaa liiketoimintojaan ja hakeutuu pitkäkestoisiin yhteistyösuhteisiin yrityksen ulkopuolisten osapuolten kanssa. Tutkielmassa haetaan vastauksia kysymykseen ulkoistamisen rajoista pohtimalla ulkoistamisesta osapuolille koituvia etuja ja ongelmia. Kysymystä lähestytään taloustieteen näkökulmasta esittelemällä transaktiokustannusteorian ja kahden peliteoreettisen mallin keskeisimmät tulokset. Näiden tulosten valossa arvioidaan ulkoistamisen etuja ja ongelmia. Teoreettiset tarkastelut rajoittuvat kahden osapuolen, panostarjoajan ja lopputuottajan, välisen suhteen analysoimiseen. Tutkielmassa tarkasteltavien mallien avulla osoitetaan, että spesifiset investoinnit yhdistettynä epätäydellisiin sopimuksiin voivat johtaa opportunismiin panostarjoajan ja lopputuottajan välisessä suhteessa. Opportunismin uhka johtaa edelleen investointihalukkuuden laskuun ja taloudellisesti tehottomaan lopputulokseen. Tämän tuloksen perusteella päätellään, että spesifisten investointien tarve voi rajoittaa liiketoimintojen ulkoistamista. Tarkasteluiden keskeinen tulos on myös, että panostarjoajan ja lopputuottajan välinen relationaalinen sopimus voi sitoa osapuolia yhteistyöhön tuotantoresurssin integraation ja ulkoistamisen tilanteissa. Relationaalisen sopimuksen sitovuuteen vaikuttaa kuitenkin ulkoistamisen tilanteessa tuotantopanoksen markkinahinta. Hintavaihteluiden ollessa suuria, osapuolten halukkuus noudattaa sopimusta heikkenee. Ulkoistaminen voi olla tehokas ratkaisu relationaalisen sopimuksen tilanteessa silloin, kun voimakkaiden kannustimien tuottaminen on toivottavaa. Tutkielmassa päädytään arvioon, että ulkoistamisesta voi koitua sekä etuja että ongelmia. Erityisesti spesifiset investoinnit sekä talouden toimintaympäristön epävarmuus voivat rajoittaa liiketoimintojen ulkoistamista. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat Grossman ja Hart (1986), Milgrom ja Roberts (1992), Holmström ja Roberts (1998), Virtanen (2001) ja Baker, Gibbons ja Murphy (2002a).
  • Valtonen, Eero Johannes (2008)
    Yksityistämistä tai ulkoistamista on toisinaan käytetty synonyymeinä samasta ilmiöstä puhuttaessa. Perusterveydenhoito on kansalaisille ensimmäisen tason yleisesti tarjottu kokonaisvaltainen terveydenhuollollinen palvelu, joka on lakisääteisesti kuntien järjestämisvastuulla. Hallituksen ajatukset ilmenevät hallitusohjelmassa. Tutkielmassa ulkoistamista tarkastellaan haasteena, mahdollisuutena vai uhkana. Ulkoistamista tutkitaan terveydenhuollon asiantuntijoiden, suurten puolueiden ohjelmien ja 1990-luvun hallitusohjelmien sekä suuren yleisön käsitysten valossa. Tutkimuksessa pyritään näkemään ulkoistaminen lähtökohdiltaan osaksi aatteellisena sekä osaksi taloudellisena ja käytännön toimintona. Ulkoistaminen voi koskea kokonaisia toimialoja tai organisaation ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevia toimialueita. Hallitusten johtavien puolueiden ohjelmat on käyty läpi vuodesta 1920 alkaen käyttäen Tampereen Yliopiston ylläpitämää POHTIVA tietokantaa. Ulkoistamisesta haettuja puoluepoliittisia kannanottoja perusterveydenhuollon yksityistämisestä tai ulkoistamisesta ei ilmeisesti ole Suomessa aiemmin tutkittu. Talous on avainsana perusterveydenhuollon tulevissa järjestelyissä. Palvelujen tuottajina voivat olla julkinen, yksityinen tai kolmas sektori ja näiden erilaiset yhdistelmät.
  • Ollila, Anna (2005)
    Nykypäivänä kovenevan tuotekilpailun myötä yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa. Toisen maailmansodan jälkeen merkittävästi vapautuneet maailmanmarkkinat sekä logistiikan ja informaatioteknologian kehitys ovat mahdollistaneet länsimaisen perustuotannon ulkoistamisen paitsi kotimaassa myös alhaisten tuotantokustannusten maihin, mm. Kiinaan ja Intiaan. Länsimaita monin paikoin sitkeästi vaivaava korkea työttömyysaste hiertää kuitenkin kansalaisten mieliä. Ulkoistamista analysoivan tilastollisen tutkimusaineiston puuttuessa aihe herättää ristiriitaisia tunteita erityisesti työikäisen väestön keskuudessa - medioissa tulvii puheenvuoroja ulkoistamisen puolesta ja vastaan. Tässä tutkielmassa nostetaan esille kaksi ajankohtaista näkökulmaa ulkoistamiskysymykseen: yrityksen strategiset valinnat tuotantopäätöksissä ja työmarkkinajärjestöjen merkitys ulkoistamispäätöstä tehtäessä. Työssä perehdytään ensin ulkoistamisesta tuotettuun kirjallisuuteen ja paneudutaan sitten tarkemmin siihen, miten yritykset käyttävät tuotantotavan valintaa strategisena instrumenttina toimiessaan kilpailullisilla lopputuotemarkkinoilla. Tämä lisäksi tarkastellaan vahvan ammattijärjestötoiminnan vaikutusta yrityksen päätökseen ulkoistaa toimintojaan ja ulkoistamispäätöksen vaikutusta palkka- ja työllisyystason määräytymiseen. Työn analyyttisen tarkastelun keskiössä ovat Shyn ja Stenbackan (2003) strategisen ulkoistamisen malli sekä Skaksenin (2004) ulkoistamista, ammattijärjestöjä ja työmarkkinoita käsittelevä malli. Peliteoreettiset mallit ratkaistaan takaperoista induktiota apuna käyttäen. Mallin pohjalta strategisesta ulkoistamisesta tehdyt johtopäätökset ovat seuraavat. Ensiksi, lopputuotemarkkinoilla kiristyvä kilpailu kannustaa yrityksiä ulkoistamaan panostuotantoaan. Kun viime vuosina maailmanmarkkinat ovat laajentuneet paikallisen sijasta globaaleiksi, myös ulkoistamistoiminta on näin ollen kasvanut merkittävästi. Toisena, yrityksen ulkoistamispäätökseen vaikuttavat tekijät ovat moninaiset. Panos- ja lopputuotemarkkinoilla tapahtuvan kilpailun lisäksi siihen vaikuttavat ainakin toimialan luonne (tuotannossa tarvittavien kiinteiden kustannusten suuruus), potentiaaliset valvontakustannukset ja lainsäädäntö. Yrityksen strategisten valintojen tarkastelun lisäksi työssä tutkitaan, miten vahva ammattijärjestötoiminta vaikuttaa yrityksen päätökseen ulkoistaa toimintojaan kansainvälisesti ja kuinka ulkoistamispäätös vaikuttaa palkka- ja työllisyystason määräytymiseen. Keskeisiä johtopäätöksiä on kolme. Ensiksi, potentiaalinen kv- ulkoistaminen (uhka ulkoistamisesta) vaikuttaa merkittävästi neuvottelutulokseen yritysten ja ammattijärjestöjen välisessä palkka- ja työllisyysneuvotteluissa. Ammattijärjestö on valmis joustamaan palkkatasossa pitääkseen tuotannon kotimaassa. Toiseksi, kv-ulkoistamisen toteutuessa kotimainen palkkataso nousee ja työllisyys laskee. Näin tapahtuu erityisesti, jos koti- ja ulkomaiset tuotantotavat ovat substituutteja keskenään. Jos koti- ja ulkomaantuotteet ovat komplementteja keskenään, kotimaan työmarkkinavaikutukset heikkenevät tuotannon siirtyessä ulkomaille. Kolmantena, kv-ulkoistamisen aiheuttama positiivinen vaikutus yritysten voittoon on merkittävämpi kuin vertikaalisesta integraatiosta aiheutuva haitta olettaen, että toimialan kokonaisvoitto kasvaa monikansallisen suuryrityksen muodostuttua. Vahvat, vertikaalista integraatiota tukevat ammattiliitot ovat näin ollen yksi peruste sille, että eurooppalaiset monialayritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille.
  • Mutanen, Anu (2007)
    Tutkielmassa on tarkasteltu julkisten palvelujen ulkoistamista koskenutta lehtikirjoittelua Helsingin Sanomissa vuonna 2004. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, miten julkisella sektorilla tapahtuvaa ulkoistamista asemoitiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Asemointitarkastelua on täydennetty ideologian käsitteen avulla. Huomiota on kiinnitetty siihen, millaista ideologista kamppailua ulkoistamisen eri asemoinneissa voidaan havaita ja miten ideologinen kamppailu lehtikirjoituksissa ilmenee. Tutkimusaineistoni on muodostunut 51:stä Helsingin Sanomissa vuonna 2004 julkaistusta kirjoituksesta, joissa käsiteltiin julkisten palvelujen ulkoistamista. Tutkimuksessa on käytetty semioottisesti orientoitunutta analyyttistä lähestymistapaa, jossa käytetään hyväksi erilaisia diskurssi- ja tekstianalyyttisiä välineitä. Tutkimuksessa ulkoistamiskeskustelun tarkastelussa hyödynnetään analyysimallia, jossa subjektiasemien rakentumista tarkastellaan kolmen aspektin (spatiaalisen, temporaalisen ja positionaalisen) kautta. Lisäksi tutkimuksessa on sovellettu asemoimisteoriaa sekä kohteen että yleisön asemoimisen ulottuvuuksilla. Päätutkimuskysymyksiä on ollut kaksi. Ensimmäinen kysymys kuuluu, millaisia asemointeja ulkoistamiselle lehtikirjoituksissa muodostuu. Toisena kysymyksenä selvitetään sitä, millaista ideologista kamppailua eri asemoinneissa voidaan havaita ja miten ideologinen kamppailu eri yhteiskunnallisten toimijoiden puheessa ilmenee. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että ulkoistamiselle muodostui tutkimusaineistossa viisi erilaista asemointia. Ulkoistaminen nähtiin hyvinvoinnin turvaajana, uhkana hyvinvoinnille, kuntien osaamishaasteena, työntekijän vihollisena sekä moraalin ja vastuun hämärtäjäna. Jokainen näistä toi mukanaan oman aspektinsa ulkoistamiskeskusteluun. Kunkin asemoinnin taustalta löytyi erilaisia näkökulmia ja ideologioita. Ideologinen kamppailu voidaan jakaa kahteen osaan: näkyvään ja piilevään. Poliittisella tasolla ulkoistamisesta tehtiin ideologinen kysymys ja ulkoistaminen haluttiin eksplisiittisesti liittää osaksi laajempaa arvokokonaisuutta. Näin ollen asemoinneissa, joissa ulkoistaminen nähtiin joko hyvinvoinnin turvaajana tai sen uhkana, ulkoistamisen puolustajien ja vastustajien näkemykset heijastelivat joko uusliberalistista tai hyvinvointivaltiollista ajattelumallia. Sama oli nähtävissä myös niissä näkemyksissä, joissa ulkoistaminen asemoitiin työntekijän viholliseksi. Havaittavissa oli laajempikin pyrkimys liittää ulkoistaminen osaksi työläisten ja omistuksen välistä vastakkainasettelua. Sen sijaan kahdessa muussa asemoinnissa ideologisen kamppailun voidaan tulkita olleen lähinnä piilevää. Asemoinnit, joissa ulkoistaminen nähtiin kuntien osaamishaasteena tai vastuun ja moraalin heikentäjänä, eivät selkeästi nojautuneet mihinkään ideologiaan, vaikka taustalla oli nähtävissä viitteitä ja arvoja eri ideologioista.
  • Kanerva, Tuuli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Foodwork has changed and responsibility of foodwork is starting to be more equally shared in households. Attitude towards foodwork depends, among other things, on situation and to whom one is cooking for. Convenience foods are used to simplify foodwork in households. Outsourcing foodwork to restaurants is also more and more common and take-away meals have become very popular. Technology and application innovations enable ready meals to be delivered to our doorstep. The aim of this study is to explain the use of and reasons to use home delivery services. Theoretical background of the study is based on the research of home economics and domestic work. Research of eating out and eating environments is also used in the study. This study was conducted as a quantitative study. The data was collected with survey questionnaire that was compiled based on theoretical literature. The survey was distributed via Internet in February 2021. Of 148 received responses 145 were accepted for the analyses. Analysis was conducted with IMB SPSS 26. Crosstabulation, Kruskal-Wallis, PCA and oneway-ANOVA were used as methods of analysis. Time saving, minimizing the amount of work and indulgence were the main reasons to use home delivery services for ready meals. Three groups that had different attitudes towards foodwork and home delivery services were found from the data. The groups were named 1. enjoying foodwork, 2. staying home and 3. valuation of ease. Female gender, high education and age (28–34 years) defined the first group. Size of household (at least two members), children and high education defined group two. Low education, 20 000–39 999 annual income and size of household (three or more members) defined group three the least. Among all respondents, home delivery services were used most by men and age group 28–34. The results of the study cannot be generalized to population and it would be important to study these themes further and in larger context since home delivery services are permanent part of the contemporary life.