Browsing by Subject "ulkoisvaikutukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Kivinen-Luokomaa, Salla (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus on vertailla keskitetyn ja hajautetun jakelujärjestelmän toimivuutta keskenään niin, että päästään tarkastelemaan kokonaiskustannusta ja niiden jakautumista eri osapuolten kesken. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta henkilöä jakeluteiden erivaiheista ja eri toiminnoista. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, kenttähavainnoista sekä osittain tieteellisistä julkaisuista ja muusta aineistosta. Tutkimuksen yleinen viitekehys käsittelee siitä, että järjestelmien tarkoituksena on koordinoida kysyntää ja tarjontaa siten, että asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaavat tuotteet ja palvelut tuotetaan oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti, oikein annosteltuina ja hinnoiteltuina sekä biologis-tekniseltä laadultaan moitteettomina. Tällaiseen koordinaatioon tarvitaan logistinen järjestelmä, joka fyysisesti siirtää tuotteet oikeaan paikkaan, transaktioista, omistusoikeuksien siirroista koostuva vaihdantajärjestelmä, joka koordinoi tuotteen omistusta, sekä informaatiojärjestelmä, joka välittää informaatiota asiakkailta välikäsien kautta tuottajille sekä päinvastoin. Yleinen tapa on jakaa vaihdantatilanteeseen liittyvät asiat neljään ulottuvuuteen: ympäristön epävarmuus, tarkoitukseen sidotut investoinnit, frekvenssi ja ulkoisvaikutukset. Keskitetty ja hajautettu jakelujärjestelmä ovat toiminnallisuudeltaan hyvin erilaisia mitä tulee etenkin tehokkuuteen ja ostovoimaan. Järjestelmistä löydettiin selkeitä eroavuuksia, joiden perusteella johtopäätöksissä on kokonaiskustannuksia arvioitu.
  • Karlsson, Charlotta (Helsingfors universitet, 2014)
    Since the 1980s, neo-liberal tendencies have had a marked influence on Finnish education policy. In 1994, legislative amendments made it possible for families to choose a school other than the neighbourhood school assigned to them. In recent years, the differentiation between schools and the differences in the social composition of pupils and school achievement have increased in particular in the metropolitan area. With increased polarization in the social composition of pupils, the more challenging pupils will concentrate in certain schools and the less challenging ones in other schools. Previous research indicates that the differences between pupil populations increase even faster than the differences between areas of residence. The purpose of this study was to describe, analyse and interpret the views regarding school choice held by the local education authorities in the metropolitan area. The aim was to investigate how the authorities recognise the phenomenon of school choice and its externalities. The externalities were named and recognised on the basis of the interview data and evaluated as positive, negative or neutral. The authorities' views on the politicization of the issue and its potential for politicization were investigated. The data comes from the interviews made in the project School markets and segregation – the social costs of school choice. Nine local education authorities from the metropolitan area were interviewed. Three participants were higher municipal officials, three were municipal officials and three belonged to local education committees. The data was analysed using theory-directed content analysis. The local authorities recognised the externalities and their practical consequences well and considered them mainly as negative. It was felt that there is potential for politicization in the question of school choice but for the time being it was not felt to have happened. School choice appeared as a complex phenomenon strongly influenced by housing and social policy. The study presents the authorities' angle into the discussion on school choice, which in previous research has played a minor role than, for example, regional policy.
  • Hovila, Matti (2007)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee optimaalista autoilun verotusta. Tutkimusongelmana on selvittää, miten olisi optimaalista verottaa autoilua valtion, yhteiskunnan ja kuluttajan kannalta. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle veroteorian ja käytössä olevien käsitteiden esittelyllä, josta edetään autoverotukseen sen historian ja erityispiirteiden kautta. Hyödykeverotuksen teoreettisessa tarkastelussa nojataan kahteen artikkeliin, joista ensimmäinen on Stefan Homburgin (2006) artikkeli "A New Approach to Optimal Commodity Taxation." Siinä Homburg luo perinteisestä hyödykeveroteoriasta yksinkertaistetun mallin, jonka tarkastelu perustuu vain mitattavien suureiden tarkaste-luun. Toinen artikkeli on Bruno De Borgerin (2001) "Discrete choice models and opti-mal two-part tariffs in the presence of externalities: optimal taxation of cars." De Borger luo mallin, jossa optimaaliset hyödykeverot asetetaan hyödykkeiden aiheuttamien ulkoisvaikutusten mukaisesti. Autoilun verotusta tarkasteltaessa niitä elementtejä, jotka vaikuttavat negatiivisesti tuloihin ja työn tarjontaan, tulisi verottaa enemmän ja päin vastoin. Esimerkkinä voi olla esimerkiksi ruuhkien verottaminen ruuhkamaksuilla. Intuitio teorian tarkastelussa työn tarjonnan kautta on se, että hallitus ei voi verottaa aikavarantoa suoraan. Sen onkin siis kannustettava kuluttamaan sellaisia tuotteita, jotka saavat kuluttajan työskentelemään enemmän. Lisäksi valtiovallan käyttäessä kaikkia mahdollisia verotuskeinoja optimaalinen vaihteleva vero ei ole samansuuruinen kuin ulkoisvaikutusten rajakustannukset, jollei ulkoisvaikutus muuta auton omistamisen todennäköisyyttä. Jos erot autojen käyttämien polttoaineiden välillä unohdetaan ja oletetaan, että valtiolla on mahdollisuus asettaa optimaalinen vaihteleva vero eri autotyypeille ulkoisvaikutusten perusteella, niin teoria osoitti, että matalimmat kiinteät verot tulisi asettaa niille autoille, jotka saastuttavat vähiten. Autoilun verotusta tulisi muuttaa rohkeammin ottamaan huomioon muitakin ulkoisvaikutuksia kuin hiilidioksidipäästöt. Nyt tehtävä siirtymä ympäristöystävällisempään suuntaan on oikea, mutta muutos ei vähennä auton omistamisen todennäköisyyttä eikä siten vähentäne autoilun ulkoisvaikutuksia kuin marginaalisesti. Marraskuussa 2007 julkaistun veromuutoksen toteutumisen jälkeenkin verotuksen ensisijainen tavoite on valtion tulojen takaaminen. Etsittäessä optimaalisinta verotusmallia kansantalouteen, tulisi autoilun verotus nähdä vain yhtenä osana kokonaisverotusta.
  • Peltonen, Mai (2008)
    Vaikuttaako yksilön hyvinvointiin vain absoluuttinen elintaso vai onko suhteellisillakin tuloilla merkitystä? Jos vain absoluuttinen kulutus vaikuttaa onnellisuuden kokemiseen, niin miksi keskimääräinen itsearvioitu hyvinvointi ei ole noussut vaikka talouskasvun ansiosta käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet merkittävästi? Empiiriset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että hyvinvointiin vaikuttaa absoluuttisten tulojen lisäksi yksilön suhteellinen asema yhteiskunnassa. Tutkielmassa tarkastellaan kulutuskäyttäytymistä tilanteessa, jossa yksilöt pyrkivät saavuttamaan mahdollisimman korkean hyötytason maksimoimalla absoluuttista kulutustaan ja tavoittelemalla mahdollisimman korkeaa asemaa sosiaalisessa hierarkiassa. Statuksen tavoittelu aiheuttaa kuitenkin väistämättä negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kun yhden yksilön statuksen kohoaminen tarkoittaa alentunutta statusta jollekin toiselle. Statuksen tavoittelun vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen tarkastellaan Frankin (1985b) mallissa allokoimalla kulutus status- ja yksityishyödykkeen välillä. Tasapainossa ollaan vangin dilemman kaltaisessa tilanteessa, jossa statuskulutuksen taso on liian korkea ja yhteisellä sopimuksella kaikki voisivat saavuttaa korkeamman hyötytason. Nähdään myös, että informaation epätäydellisyys antaa yksilöille mahdollisuuden manipuloida kulutuskoriaan signaloidakseen todellisuutta korkeampaa kyvykkyyttä. Kuluttajien keskinäinen kilpailu rajatuista paikoista sosiaalisessa hierarkiassa on muotoiltu statuspeliksi Hopkinsin ja Kornienkon (2004) mallissa, jonka avulla tarkastellaan tulojakaumassa tapahtuvien eksogeenisten muutosten vaikutuksia hyvinvointiin eri tulotasoilla. Yhteiskunnan vaurastuminen kiihdyttää kilpailua statuksesta ja tarjoaa näin ollen selityksen Easterlinin paradoksille. Merkittävien negatiivisten ulkoisvaikutusten olemassaolo tarjoaa perusteen julkisen vallan puuttumiselle markkinoiden toimintaan. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti statushyödykkeelle asetetun kulutusveron mahdollisuuksia kannustaa yksilöt valitsemaan tasapaino, joka olisi saavutettavissa myös yhteisellä sopimuksella. Statushyödykkeen kulutusveron asettamiseen ja käyttöönottoon liittyvien ongelmien vuoksi tarkastellaan myös tuloverotuksen keinoja hillitä statuskilpailua. Tutkielmassa on pyritty arvioimaan, voidaanko statuspreferenssit huomioonottavilla kuluttajanteorian malleilla selittää empiirisiä ilmiöitä, joihin perinteinen, preferenssien absoluuttisuudesta lähtevä kuluttajanteoria ei ole onnistunut vastaamaan. Käytetyt mallit luovat melko realistisen kuvan havaitusta maailmasta ja ihmisten käyttäytymisestä, ja todella tuottavat tuloksia, jotka ovat yhteneviä empiiristen havaintojen kanssa. Negatiivisten ulkoisvaikutuksien todellisen suuruuden selvittämiseksi tarvittaisiin laajempaa tutkimusta, samoin kuin veropolitiikan vaikutuksien arvioimiseksi.
  • Etholén, Mikael (2005)
    Tutkielman näkökulmana on se, että moraali voisi toimia ihmisten vuorovaikutuksessa taloudellisessa mielessä ulkoisvaikutuksia sisäistävänä. Moraali on kansantaloustieteelle hankalasti selitettävä asia, koska se usein näyttää olevan ristiriidassa kansantaloustieteen perusoletuksen kanssa rationaalis-egoistisesta toimijasta. Moraali on tutkielmassa käsitetty erityisesti ihmisten toimintaan liittyvänä, valintoja ohjaavana tekijänä (teko on moraalisesti oikein tai väärin), joka täten ilmenee ihmisten arvostuksia kuvaavissa preferensseissä. Ajatus moraalin tällaisesta toiminnasta ei ole uusi, mutta toisaalta alan laajassa kansantaloustieteellisessä, filosofisessa ja muussa yhteiskuntatieteellisessa kirjallisuudessa näkemys ulkoisvaikutusten ja moraalin keskinäisestä riippuvuudesta on harvoin eksplisiittisesti esillä. Tutkielman aluksi pohditaan syitä moraalin ja talouden ongelmalliseen suhteeseen, käydään lyhyesti läpi esitettyä kritiikkiä kansantaloustieteen puutteellisuuksista suhteessa moraaliin, todetaan kansantaloustieteen juurien olevan syvällä yhteiskuntafilosofiassa ja muistutetaan utilitarismin erityisasemasta suhteessa kansantaloustieteeseen. Käsitteellisillä dikotomioilla pyritään kuvaamaan kuilua moraalin ja talouden lähestymistapojen välillä. Seuraavaksi tarkastellaan taloustieteellisiä ilmiöitä, joita analysoimalla moraalia on yritetty hahmottaa. Painotus tarkastelussa on ulkoisvaikutuksissa. Ulkoisvaikutuksen käsitteen ja Coasen teoreeman todetaan olevan keskeinen osa oikeustaloustiedettä, jossa taloustieteen apuvälinein tutkitaan lakien vaikutuksia.Vangin dilemman, joka on inspiroinut laajaa tutkimusta moraalin ja yhteistyön luonteesta, todetaan rakentuvan ulkoisvaikutuksista. Samoin julkishyödykkeet koostuvat ulkoisvaikutuksista. Evolutionaarisuuden todetaan tarjoavan kiinnostavan keinon myös moraalin tarkasteluun. Hyvinvoinnin taloustieteen tuloksista on myös mahdollista löytää ulkoisvaikutuksia ja tämän Pareto-käsitteet ovat hyödyllisiä myös moraalin analyysissä. Tämän jälkeen käsitellään kahta moraalin mallinnusta, joissa ulkoisvaikutuksia sisäistetään moraalin avulla. Mallit ovat keskenään varsin erilaisia. Kaplowin ja Shavellin (2001) malli optimaalisesta moraalijärjestelmästä kuvaa moraalitunteet yksilöiden valintaa ohjaavina tekijöinä, jotka yhteiskunta heihin iskostaa. Syyllisyyden ja hyveellisyyden tunteet kiinnitetään sääntöihin teoista, minkä jälkeen tutkitaan, miten tämä olisi optimaalista hyötyseuraamusten kannalta tehdä. Besterin ja Güthin (1998) malli pyrkii selvittämään moraalin perustaksi katsotun epäitsekkään käytöksen evolutionaarisia edellytyksiä. Kysymyksenä on: voiko altruismi olla evolutionaarisesti stabiilia? Vastauksena esitetään, että voi, mikä riippuu kuitenkin yksilöiden välisen vuorovaikutuksen luonteesta. Keskeisimmät lähteet ovat: L. KAPLOW − S. SHAVELL (2001): Moral Rules and the Moral Sentiments: Toward a Theory of an Optimal Moral System. NBER Working Paper No. 8688; sekä H. BESTER − W. GÜTH (1998): Is altruism evolutionarily stable? Journal of Economic Behavior & Organization, Vol. 34, 193-209.
  • Ollila, Jaakko (2004)
    Taloudellisen kasvun modernissa teoriassa inhimillinen pääoma ja uusi tieto on pystytty mallintamaan kasvuprosessin sisäisinä tuotannontekijöinä, jotka synnyttävät yhä uudempia innovaatioita, joista saatava tuotto luo taloudelliset kannustimet jatkaa teknologista kehitystä. Tässä pro gradu -tutkielmassa esitellään teoreettisia malleja, joiden avulla perustellaan, miten uusien innovaatioiden merkitys taloudelliselle kasvulle voi olla huomattavasti suurempi kuin keksijöidensä itselleen niistä keräämä tuotto. Toisin sanoen uusien innovaatioiden ulkoisvaikutukset ovat kansantaloudellisesti merkittävä selittäjä taloudelliselle kasvulle. Kirjallisuudessa on esitetty tälle hypoteesille voimakasta tukea lukuisissa empiirisissä tutkimuksissa, joissa on mitattu uusien innovaatioiden sosiaalisia tuottoja: ne voivat olla moninkertaisia innovaattoreiden yksityisiin tuottoihin verrattuna. Perusolettamus tutkielmassa on uuden tiedon aineeton erikoisluonne, eli sen ei-eksklusiivisuus, joka voi synnyttää kasvavia skaalatuottoja tiedolle ja inhimilliselle pääomalle talouden tuotannontekijöinä. Tiedon ei-eksklusiivisesta luonteesta seuraa, että uudet innovaatiot voivat synnyttää taloudellisesti merkittäviä ulkoisvaikutuksia kansantalouden mikro- ja makrotasolla. Tutkielmassa esitellään teoria, jossa yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien positiiviset ulkoisvaikutukset yritysten itsensä välillä voivat ylläpitää jopa kiihtyvää taloudellista kasvua aineellisten tuotannontekijöiden, kuten koneiden ja työvoiman pysyessä vakioina. Tutkielmassa mallinnetaan myös, miten innovaatioiden ulkoisvaikutuksilla voidaan selittää innovatiivisten maiden tuotantoteknologioiden diffuusiota, eli siirtymistä kehittyviin maihin. Teknologiadiffuusion mahdollisuus antaa kehittyville kansantalouksille vaihtoehtoisen tavan luoda taloudellista kasvua oman innovaatiotoiminnan sijaan. Diffuusioteoria myös ennustaa ehdollista konvergenssia kansantalouksien kasvuvauhtien välille, mikä on lukuisissa empiirisissä tutkimuksissa validoitu todeksi. Tutkielman viimeisessä teoreettisessa osassa selitetään taloudellisen kasvun alueellista jakautumista ulkoisvaikutusten näkökulmasta: talouteen voi syntyä kasvukeskuksia ja köyhyysloukkuja aineettomien tuotannontekijöiden voimakkaan komplementaarisuuden seurauksena. Tutkielman lopuksi tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ulkoisvaikutusten hyvinvointivaikutuksia esitettyjen teorioiden perusteella. Kansantalouden kokonaistasapainon tehokkuuden kannalta yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ulkoisvaikutukset johtavat yleensä Pareto-tehottomaan resurssien allokaatioon. Koska ulkoisvaikutukset voivat olla merkittäviä sekä kansantalouden mikro- että makroprosesseissa ja koska ulkoisvaikutusten lopullista suuntaa on vaikea määrittää, teoreettisesti yksiselitteisiä ehdotuksia kansantalouden Pareto-parannuksiksi on vaikea esittää. Useimmat innovaatioiden ulkoisvaikutusten teoriat – kuten myös tässä tutkielmassa esitetyt kolme teoriaa – kuitenkin korostavat tuotekehityssektorin ja innovaattorien osittain menettämiä yksityisiä tuottoja, mikä puoltaa julkisia tuotekehitys- ja koulutustukia sekä verohelpotuksia kansantalouden innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Tutkielmassa luodaan vahvat teoreettiset perusteet aineettomille innovaatioille ja niiden ulkoisvaikutuksille talouden tuotannontekijöinä. Parannuksena neoklassisen kasvuteorian oletuksiin tai sosiaalista infrastruktuuria, kansakunnan historiaa, sen kulttuuriperintöä ja muita erikoispiirteitä korostaviin kasvuteorioihin tutkielma keskittyy tutkimaan innovaatioprosessin ydintä: uuden tiedon syntymistä ja sen hyödyntämistä.