Browsing by Subject "ulkomaiset investoinnit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Jalasjoki, Pirkka (2008)
    Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää ekonometrisin menetelmin, mikä on maakohtaisten alueellisten ominaisuuksien vaikutus Suomessa pääkonttoriaan pitävän paperiteollisuuden ulkomaisten suorien investointien kohdemaan valintaan. Näitä valintoja on tutkittu ehdollisen logit-mallin avulla. Menetelmää soveltaen laadituilla malleilla on pyritty selvittämään, mitkä maakohtaiset alueelliset ominaisuudet investointien mahdollisissa kohdemaissa ovat lisänneet tai vähentäneet tilastollisesti merkitsevästi paperiteollisuusyritysten alttiutta hankkia tai ylläpitää tuotantokapasiteettia tietyssä maassa. Investointien kohdemaan valintaan vaikuttaviksi alueellisiksi ominaisuuksiksi on katsottu tässä yhteydessä maassa kohdattua kysyntää edustava markkinapotentiaali, paperiteollisuuden tuotannon panoskustannukset sekä yritysverotuksen voimakkuus. Tutkielman analyysissä on katsottu mahdollisiksi, toisilleen vaihtoehtoisina olleiksi investointien kohdemaiksi Ruotsi, Saksa, Ranska, Kanada ja Yhdysvallat. Tutkielman empiirisen tarkastelun teoreettisena viitekehyksenä käytetään uusklassista teollisuuden sijaintiteoriaa, joka tulkitsee tuotantolaitosten sijainnin valinnan voiton maksimoinnin ongelmaksi. Tämä oletus mahdollistaa ehdollisen logit-mallin käytön sijainnin valinnan mallintamisessa. Tutkimustulosten arvioinnin ja vertailun mahdollistamiseksi perehdytetään lukijaa aiempiin, FDI-investointien kohdemaan valintaa sekä paperiteollisuuden ulkomaisten investointien vaikuttimia koskeneisiin empiirisiin tutkimuksiin. Lisäksi esitellään lyhyesti Suomessa pääkonttoriaan pitävän paperiteollisuuden FDI-investointien historiaa. Tehdyssä analyysissä havaittiin tilastollisesti merkitseviksi FDI-investoinnin kohdemaan valintaa selittäviksi muuttujiksi mm. korkea bruttokansantuotteen arvo, kevyt yritystulojen verotus, paperiteollisuuden energian panoskustannusten supistuminen sekä hieman yllättäen paperiteollisuuden raaka-aineen sekä työpanoksen yksikkökustannusten kasvu. Viimeksi mainittua ilmiötä selitettiin sillä, että tuotantopanosten matalat hinnat eivät välttämättä merkitse yritykselle matalia panoskustannuksia. Myös panosten tuottavuus on otettava huomioon investointien sijaintipäätöksiä tehtäessä, jolloin kansainvälistyvien yrityksien sijaintipäätösten ja kasvavien työvoimakustannusten yhteyden voitaneen olettaa johtuvan paperiteollisuuden korkean tuottavuuden työvoiman tarpeesta. Lisäksi paperiteollisuuden voimakas riippuvuus puuraaka-aineesta sekä pyrkimys sijoittua lähelle tuotteiden loppumarkkinoita saattavat selittää teollisuuden valmiutta investoida myös alueille, joilla raaka-aineen hinta on nousussa. Tutkielman laatimisessa merkittävimmät lähteet ovat olleet seuraavat artikkelit: Crozet, M., Mayer, T., Mucchielli, J.-L. (2004): How do firms agglomerate? A study of FDI in France. Regional Science and Urban Economics, 34, 27–54. Wheeler, D., Mody, A. (1992): International investment location decisions. The case of U.S. firms. Journal of International Economics, 33, 57–76. Devereux, M., Griffith, R. (1998): Taxes and the location of production: evidence from a panel of US multinationals. Journal of Public Economics, 68, 335–367.
  • Välilä, Angelica (2016)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida kuinka maahan virtaavat suorat ulkomaaninvestoinnit ovat vaikuttaneet Venäjän taloudelliseen kehitykseen. Suorien ulkomaaninvestointien vaikutuksesta kohdemaan taloudelliseen kehitykseen on olemassa paljon kirjallisuutta. Tutkimuksia Venäjään kohdistuvien investointien vaikutuksesta talouskasvuun on tehty hyvin vähän. Tutkimukset, joita aiheesta on tehty, rajoittuvat aikaan jolloin maahan tehtiin vielä kovin vähän ulkomaisia investointeja. Muista maista tehdyt tutkimukset osoittavat, että suorien ulkomaaninvestointien tietovuodoilla on positiivinen vaikutus kohdemaan taloudelliseen kehitykseen kokonaistuottavuuden kasvun kautta. Positiiviset vaikutukset edellyttävät kuitenkin hyvää omaksumiskykyä kohdemaalta, johon vaikuttavat esimerkiksi kohdemaan inhimillinen pääoma, instituutiot ja rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys. Venäjän tapauksessa omaksumiskyky nähdään suurimpana esteenä suorista ulkomaaninvestoinneista hyötymiseen. Venäjällä on kuitenkin viime vuosina aktiivisesti ryhdytty parantamaan investointi-ilmapiiriä. Tutkimuksessa analysoidaan suorien ulkomaaninvestointien vaikutusta kohdemaan talouskasvuun kasvuteorioiden ja -mallien avulla. Lisäksi aineistona käytetään Venäjän ja Suomen keskuspankin, Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin, Maailmanpankin sekä UNCTAD:n tilas-toja ja julkaisuja. Tutkimusongelman kannalta tärkeä informaatio esitetään kuvien ja taulukoiden avulla. Tarkasteltava ajankohta rajoittuu vuosiin 2003–2014. Lisäksi suorien ulkomaaninvestointien ja talouskasvun riippuvuutta vuosina 2004–2011 on tarkasteltu empiirisessä osiossa. Empiirisen analyysin perusteella suorilla ulkomaaninvestoinneilla ei ole ollut suoraa tilastollisesti merkitsevää vaikutusta Venäjän talouskasvuun vuosina 2004–2011. Teorioiden valossa niillä uskotaan kuitenkin olevan vaikutusta, mikäli ne linkittyvät teknologiseen kehitykseen tietovuotojen kautta.