Browsing by Subject "ultra"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kuvaja, Miira (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
  • Verkkonen, Ville (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen diskurssianalyysin kautta sitä, kuinka uuteen aikakauteen liittyvää todellisuutta rakennetaan kielen avulla, sekä kuinka uuteen aikaan suhtaudutaan ja mitä odotuksia ja käsityksiä siihen liitetään. Aineistona käytän Ultra-lehteä, joka on pisimpään Suomessa ilmestynyt rajatiedon alueen lehti. Tutkielmassani on myös vertaileva näkökulma kahden aikakauden välillä. Tästä syystä olen valikoinut aineistoon mukaan Ultra-lehden alkuaikojen vuosikerrat 1974–79 sekä nykypäivän vuosikerrat 2010–2015. Ensimmäisiä ja viimeisimpiä lehtiä vertailemalla pystyn tarkastelemaan, onko uuden ajan diskurssi kokenut muutoksia vuosien varrella. Uudesta ajasta saatetaan käyttää erilaisia ilmaisuja, kuten Vesimiehen aika, kultainen aika tai yleisemmin uusi aika tai -aikakausi. Vesimiehen ajalla on iso astrologinen rooli tänä aikana, sillä maapallon nähdään olevan siirtymässä Kalojen tähdistöstä Vesimiehen tähdistöön. Tämä siirtyminen tulkitaan usein uuden aikakauden alkamisena. Vuosi 2012 on myös merkittävä aihe uuteen aikaan liittyen. Tässä tutkielmassa näitä erilaisia termejä ei erotella koskemaan keskenään eri aikojan koittamista, vaan käsitellään yhtenevänä aiheena liittyen ylipäätään uuteen aikaan. Uusi aika on siinä mielessä laaja aihe itsessään, että sille ei ole mitään tarkkoja dogmaattisia kriteereitä, mitä se tulee pitämään sisällään, tai milloin se koittaa. Aineistoni perusteella käsitykset uudesta ajasta ovat kuitenkin hyvinkin yhteneväisiä. Uuden ajan koittaessa ihmiskunta siirtyy kollektiivisesti uudelle tasolle ja omaksuu mahdollisesti uusia kykyjä, kuten esimerkiksi telepatian. Rauhalla, rakkaudella, yhteisöllisyydellä ja materialismin vaihtumisella henkisiin arvoihin nähdään olevan oleellinen osansa uuteen aikaan liittyvissä odotuksissa. Uuteen aikaan liittyvä diskurssi tarjoaa aineiston perusteella ehdottomasti odottavaa ja positiivista ilmapiiriä. Uususkonnollisen kentän odottama uusi aika ei ominaisuuksiensa puolesta eroa loppujen lopuksi mistään muista uskonnollisten piirien lopun tai uudistuksen aikojen koittamisesta. Kuten Jeesuksen toiseen tulemiseen, saatetaan uuden ajan tulon nähdä edeltävän erilaisia katastrofeja. Nämä tuhoisat kuvat saavat huomattavasti nykypäivää enemmän tilaa 1970-luvun Ultra-lehdissä, joissa ydinsodan, maapallon ylikansoittumisen ja luonnon saastumisen pelko ovat merkittävästi läsnä. Joidenkin käsitysten mukaan meidän ei tarvitse olla valmiita uuden ajan tuloon, toiset taas näkevät, että se voi koittaa vasta kun kukin panostaa tarpeeksi henkilökohtaiseen kehitykseensä.