Browsing by Subject "uni"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Virta, Vilma-Lotta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: Delayed circadian rhythm and other sleep difficulties, common in adolescence, are related to wellbeing in various ways. The delay of sleep can be attributed, among other factors, to the nighttime use of electronic media, such as tablets and smartphones. However, there have been various contradictory findings about the effect of electronic media on sleep quality. Previous studies’ sample sizes have been small and the majority consisted of males. Therefore, this study examines the effect of electronic media on sleep architecture in adolescence with a larger sample size and includes both males and females. It was hypothesized that the use of electronic media will be related to the decrease of either REM- or slow-wave sleep. The differences between sexes and different types of electronic media were also investigated. It was hypothesized that the effect will vary based on the type of media. Methods: 166 adolescents took part in this study (age 16–17, 97 females). Their sleep was monitored with an all-night polysomnography. The duration of the use of electronic media on the same day was used in order to predict the sleep stages by regression analysis. Multivariate covariance analysis was used to compare the effects of different types of electronic media. Results and conclusions: The use of electronic media was not associated with the decrease of neither REM- nor slow-wave sleep. Secondly, the groups characterized by different uses of electronic media did not differ significantly with regards to proportions of sleep stages. This study, therefore, does not provide support for the previous findings implicating adverse effects of electronic media on the quality of sleep.
  • Maukonen, Mirkka (Helsingin yliopisto, 2015)
    Introduction: Individuals differ by their circadian rhythms from extreme morning types to extreme evening types, referred to as chronotypes. Evening types tend to consume unhealthier foods and nutrients which may predispose them at higher risk of obesity as compared to the morning types. Recently it has been suggested that food timing may play a role in weight regulation. However, the association between chronotype, food timing and obesity is not well known. Study aims: The aim of this study was to describe energy and macronutrient intake timing by chronotypes, especially the intakes by 10 a.m. and after 8 p.m. and the differences between weekdays and weekends. In addition the association between energy intake timing and obesity was investigated. Materials and methods: The study population included 847 subjects aged 25-74 years from the National FINRISK 2007 and FINDIET 2007 studies. Of the participants 293 were evening, 308 intermediate and 248 morning types, based on validated Morningness-Eveningness Questionnaire. Diet was assessed using 48-hour recalls and 3-day food logs. Statistical analyses were conducted using general linear model, logistic regression and Mann-Whitney’s U-test. Analyses were adjusted for age, sex, education, smoking, leisure-time physical activity and sleep duration. Results: Evening types had later energy and macronutrient intake timing than the morning types. Evening types had 400 kJ lower total energy intake by 10 a.m. and 500 kJ higher total energy intake after 8 p.m. as compared to the morning types (p<0.001). Significant differences in macronutrient intake timing was found at the weekend. By 10 a.m. evening types had less sugar, fiber, fat, saturated fat and protein than the morning types (p<0.05). After 8 p.m evening types had more carbohydrates, sugar and fiber than the morning types (p<0.05). Higher energy intake after 8 p.m. was associated with obesity in the evening types but not in the morning types. The evening types who had more than 16% of their daily energy intake after 8 p.m. were twice as likely to be obese as compared to those evening types who had less than 16% of their daily energy intake after 8 p.m. (odds ratio 2.13, 95% CI 1.09 to 4.17). Conclusions: Chronotype was associated with food timing. Evening types had later energy and macronutrient intake timing than the morning types. By 10 a.m. and after 8 p.m. most significant differences were found in energy intake. Macronutrient intake timing differed at the weekend. Higher energy intake after 8 p.m. was associated with obesity in the evening types. Higher energy intake after 8 p.m. may put especially the evening types at higher risk of obesity. However, the cross-sectional design cannot reveal causality and therefore this hypothesis require further studying.
  • Leppälä, Mira (Helsingin yliopisto, 2021)
    Aims. Exercise is known to be associated with longer sleep duration and better sleep quality. Good enough sleep has a positive impact not only on somatic and mental health, but also for example on memory and learning. However, so far there is no research of other hobbies than sport in relation to sleep. The aim of this study is to investigate the effect of sport hobbies, other hobbies and the time spent on hobbies on adolescents’ sleep duration and quality. Methods. Different hobbies and time spent on hobbies, sleep duration, sleep latency, sleep efficiency and sleep problems of 1374 adolescents (girls 66.4%, mean age 16.84 years) was measured with self-report questionnaire as a part of University of Helsinki SleepHelsinki! research project. Associations with different hobbies and sleep were analysed with ANOVAs and post hoc tests. The effect of time spent on hobbies on sleep was analysed with ANOVAs and regression analyses. Results. Sleep duration on weekdays on average was 7.28 hours, which is less than the recommended 8-10 hours per night, but on weekends adolescents slept enough, 9.26 hours. Girls reported more sleep problems and poorer sleep quality, but no sex differences were found in sleep duration. 58.4% of the adolescents reported having sports as their main hobby and 18.5% reported having no hobbies at all. Those with sports as their main hobby, had longer sleep duration and better sleep quality than those without any hobbies or whose main hobby was other than sports. When analysed separately for boys and girls, this positive association between sport hobbies and sleep was found only in girls. Time spent on hobbies was not associated with sleep duration or quality. Conclusion. Based on this study it seems most important that adolescents do sports in general, not necessarily the amount of time they spend with their hobbies. Adolescents without any hobbies slept less than others and had the worst sleep quality so special attention should be paid to get the most passive adolescents to exercise to improve their sleep and wellbeing.
  • Hyyppä, MT; Kronholm, E; Leino, A; Viitanen, J (Kela, 1998)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 30
    Kuinka pysyviä ovat fibromyalgian oireet? Onko kuntoutuksesta apua? Pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin tutkimalla monipuolisesti Kelan rahoittamille fibromyalgiakursseille osallistuneiden potilaiden kipuja, vireyttä ja toimintakykyä. Päätuloksemme olivat seuraavat: 1) kivut ja uupumus pysyivät entisellään, mutta 2) stressi väheni kuntoutuskurssin jälkeen, 3) fyysinen kunto ei kohentunut eikä 4) lääkkeiden käyttö muuttunut. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä fibromyalgiakurssi ei kyennyt hidastamaan.
  • Etholén, Saku (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives: This master´s thesis examined the association between chronotype and substance use in “SleepHelsinki!” study, a population-based cohort of adolescent. Chronotype refers to a person’s partly biological tendency to a certain circadian rhythm, and the extremes are often called “early larks” or “night owls”. Based on earlier studies, the first research hypothesis was that later chronotype is associated with higher substance use. The second hypothesis was that social jetlag mediates the association between chronotype and substance use. Third hypothesis was that the association between chronotype and substance use is moderated by sex. Methods: All Finnish-speaking adolescents who lived in Helsinki and were born year 1999 or 2000 (N=7539) were invited to the study. The participation percent to an e-questionnaire was 18% and sample size was 1367 individuals, of whom 67% were girls. The indicator of chronotype was midpoint of sleep on free days. Social jetlag was measured as the difference between the midpoints of sleep on free days and days with obligations. Substance use was measured with AUDIT-C score and with the status of daily smoking and if the adolescent had tried recreational drugs. First hypothesis was analyzed with regression analyses, the second with mediation analysis and the third with moderation analysis. Results: Later chronotype was related to more substance use (p<0.001 for all measured substance use factors). This association was stronger in girls than in boys (p=0.033). However, social jetlag did not mediate the connection between chronotype and substance use (p=0.962). Conclusions: Our study contributed to the understanding on the association between later chronotype and higher substance use. The coexistence of these factors is useful information in the treatment of youth with sleep problems or substance use problems. The role of social jetlag in adolescents has to be studied more since the results of this study are in conflict with earlier research on social jetlag.
  • Hietaoja, Juha (Helsingfors universitet, 2012)
    The heart rate of an individual varies all the time. This phenomenon is called heart rate variability. Both respiration and physical activity induce variations in heart rate. Heart rate variability can be assessed by studying electrical changes in the heart cycle. Electrical changes can be monitored by measuring ECG (electrocardiography). The main target of this study was to find out cow’s normal heart rate variability while they were awake, ruminating or sleeping. For this study, the heart rate of nine cows was recorded as well as their behavior during that time. Cows were monitored while they were sleeping, ruminating, standing or lying down. Four of the cows were from Finland and five of them from Sweden. From those nine cows, 543 one minute samples were obtained. This was the first time that cow’s heart rate was studied during their sleep cycle. The cows were not stressed in any way and their autonomic nervous system was not affected by drugs. One minute samples were analyzed. Samples were gathered by using a Matlab-based computer program, CowSS. All samples were checked visually, and all errors, for instance missing S-peaks or the errors caused by timing, were corrected. Statistical analysis was made by using a linear mixed effects model. According to the analysis, the best way to represent a cow’s heart rate variability is to use RMSSD-value. RMSSD-value describes the variations of adjacent intervals in different recordings. The result of this study show that during sleep the heart rate and the heart variability of cows are different from humans´. Cows´ sleep periods (NREM- and REM-sleep) are shorter and during REM-sleep the parasympathetic toning is stronger in cows. Cow is herbivore and prey for many predators, which may well explain the dominance of the parasympathetic system. Parasympathetic toning works faster than sympathetic toning, and this may give the cow a better chance to escape.
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (7)
  • Heikkinen, Silja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aims. Sleep duration and sleep quality greatly affect our physical and mental health. Negative impact of depression on sleep duration and quality is well established. Studies on the relation between objectively measured sleep duration and self-reported sleep quality are fewer in number, at least with larger sample sizes. It is still unclear whether or not depression moderates the association between sleep duration and sleep quality. The aim of this study was to examine how actigraphically measured sleep duration is related to sleep quality and whether depression moderates the association between them. Also of great interest was how age and gender affect these sleep parameters. Methods. This study was based on data from Biomarker-Project (n=1255) which is a part of MIDUS-II-study (Midlife in the Unites States). Some participants (n=489) from Biomarker-study were also recruited to take part in a sleep study where sleep duration was measured at participant's home environment for seven consecutive days using an actigraphy device. Participants also completed daily sleep diaries of their sleep quality (range 1-5) for that time period. Participants in the sleep study were on average 55 years old (range 32-83 years) and 39 % of them male. Depression was assessed using CES-D-scale (Center for Epidemiological Studies–Depression). Data was analysed using mixed-linear model where repeated measures, days (7) are nested within subjects. Results and Conclusions. The main results of this study were that those suffering from depression had significantly shorter sleep duration and decreased quality of sleep. Longer sleep duration was associated with better sleep quality regardless of depression. Based on previous research, poor sleep quality is associated with increased levels of stress and daytime fatigue and decreased health status and quality of life. Short sleep duration is linked to depression but it is also associated with chronic health problems such as diabetes and cardiovascular disease. These results indicate that interventions directed at lengthening sleep duration are important in improving health and also enhance sleep quality regardless of depression. Sleep problems precede and predict the onset of depression, so early and adequate treatment of sleep problems could be seen as a major preventive strategy in mental health care.
  • Acosta Leinonen, Johanna Natalia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Sleep is one of the most vital functions of newborns and infants, and it is essential for neuronal network development. Therefore, long-term sleep disturbances have been associated with growth delays and behavioral disorders. Commonly reported infant sleep disturbances, such as night awakenings and difficulties falling asleep, cause distress to parents. Yet, the development of infant sleep in the home environment has not been fully elucidated due to lack of objective measurement parameters. In the current study, we assessed the feasibility of a motion sensor, attached to wearable pants, and ECG textile electrodes to monitor sleep-related respiration and heart rate of newborns and infants. First, we compared signals recorded by the motion sensor’s measurement channels to the standard respiratory piezo effort belt’s signal during daytime EEG recordings. According to our results, the motion sensor’s gyroscope proved to measure respiratory rate most accurately, while the ECG signal transmitted by the sensor was reliable in interpretable sections. We then provided wearable garments and smartphones to families with infants to assess overnight home-use. Our results indicate that different sleep states could likely be identified based on respiration fluctuation visible in the gyroscope’s signals. Moreover, the wearable system was considered practical and easy to use by the parents. Future studies should focus on validating the sensor with clinically approved measures, in order to train the algorithms to automatically identify different sleep-wake states. By doing so, the wearable sensor could provide information on natural infant sleep structure development over long time periods. Additionally, clinical validation of the sensor may result in the development of a companion diagnostic tool for infant cardiorespiratory and movement disorders.
  • Mikkola, Maarit (2003)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata keski-ikäisten naisten nukkumisen kokemuksia, miten kokemuksia tehdään ymmärrettäviksi ja miten niihin suhtaudutaan. Nukkuminen ei ole vain biologinen tapahtuma, vaan konteksti määrää, missä, milloin ja miten ihmiset nukkuvat. Tavoitteena on tarkastella, miten konteksti muokkaa naisten nukkumista. Kontekstin aiheuttamat heräilyt eivät kuitenkaan välttämättä ole unihäiriöitä, vaan ne voivat kuulua osaksi hyvää ja tavallista nukkumista. Tutkijoiden raportoima unihäiriöiden lisääntyminen keski-ikäisillä naisilla saattaa olla seurausta lääketieteellistymisestä, kun unihäiriöitä määritellään yhä helpommin. Naisten oma suhtautuminen nukkumiseensa kertoo enemmän nukkumisesta kuin ulkopuolinen nukkumisen määrittely hyväksi tai huonoksi, normaaliksi tai unihäiriöiseksi. Tarkoituksena on saada naisten oma ääni kuuluviin ja sen avulla tarkastella, millaista nukkuminen on, ja miten se suhteutuu unihäiriöihin. Naisten nukkumisesta ja sitä muokkaavasta kontekstista saatiin tietoa keräämällä kymmenen nukkumispäiväkirjaa ja haastattelemalla kymmentä naista. Jotkut naisista osallistuivat sekä haastatteluun että pitivät päiväkirjaa. Yhteensä tutkimushenkilöitä oli 15. Puheita ja kirjoituksia tarkasteltiin naisten tekeminä tulkintoina nukkumisestaan eikä objektiivisina tapahtumina. Konstruktivistisen käsityksen mukaan ihmiset rakentavat itse merkityksiä kokemuksilleen, eikä puheiden voida olettaa heijastavan todellisuutta sellaisenaan. Aineiston analyysissa käytettiin apuna Straussin ja Corbinin (1990) aineistolähtöistä teoriaa. Naiset tekivät nukkumistaan ymmärrettäväksi vertailujen avulla. He vertailivat erilaisia nukkumisen konteksteja ja myös arvioivat samalla nukkumistaan. Nukkumiseen vaikuttivat erilaiset kontekstitekijät, kuten mies, lapset, huolet ja työ. Ne eivät kuitenkaan välttämättä häirinneet nukkumista, sillä niiden aiheuttamat rajoitteet koettiin ja arvioitiin vertailujen takia suhteellisina. Nukkuminen ei ollut rajoittunutta itsessään vaan suhteessa vertailtuun kontekstiin. Lisäksi naiset suhtautuivat nukkumiseensa myönteisesti ja olivat siihen tyytyväisiä. Nukkumista ei täten voi väittää unihäiriöiseksi. Nukkuminen ei ollut naisten kuvauksissa yhdenlaista vaan vaihteli vertailukohteen mukaan. Unihäiriötutkimuksissa tulisikin ottaa huomioon, minkälaista vertailukohdetta ne ja kulttuuri implisiittisesti tutkimushenkilöilleen tarjoavat. Jos unihäiriöksi määritellään jo muutamat heräilyt, jää hyvän nukkumisen saavuttaminen lähes mahdottomaksi. Nukkumisen suhteuttaminen tällaiseen hyvin nukkumisen määritelmään voi johtaa siihen, että yhä useammat ihmiset ilmoittavat kärsivänsä unihäiriöistä, ja nukkumisen lääketieteellistyminen on käynnissä.
  • Saarikko, Jarmo (University of Helsinki, 1992)
  • Nastamo, Sebastian (Helsingin yliopisto, 2019)
    Målet med studien är att undersöka ifall det finns ett samband mellan sömn och metabola störningar hos tidigare toppidrottare och deras kontroller. Kombinationen av sömn- och hälsodata från tidigare toppidrottare och kontroller gör det möjligt att undersöka både sömnen och motionens inverkan på hälsan. Fysisk aktivitet gör att man sover bättre. För kort (under sex timmar) eller för lång (över nio timmar) sömn ökar risken för övervikt. Metabola störningar är associerade med fysisk inaktivitet och sömnstörningar. Studien innefattar 392 tidigare manliga toppidrottare som representerat Finland mellan åren 1920 och 1965 minst en gång i Olympiska spelen, världs- eller europamästerskap eller landskamper och 207 friska kontroller som motsvarar idrottarna till hemort och ålder. De undersökta deltog år 2008 i en hälsokartläggning där de fyllde i ett frågeformulär och genomgick en hälsogranskning. I denna studie undersöks prevalensen av metabolt syndrom, blodtryckssjukdom och störningar i glukosmetabolin. Av de undersökta var idrottarna äldre men friskare och motionerade mer jämfört med kontrollerna. Bland alla idrottargrupper var också prevalensen av de undersökta sjukdomarna lägre än hos kontrollerna. Prevalensen av metabolt syndrom och störningar i glukosmetabolin var minst hos dem som sov över sex och under nio timmar. Slutsatsen är att tillräcklig sömn och motion skulle skydda mot metabola störningar.
  • Uhre, Veli-Matti (Helsingin yliopisto, 2020)
    Uni on välttämätöntä ihmisen toiminnalle ja sen puute tai huono laatu altistavat monille sairauksille. Perimällä on suuri vaikutus unensäätelyyn ja univalverytmin preferenssiin eli niin sanottuun kronotyyppiin. Eri arvioiden mukaan perimän osuus yksilön kronotyyppiin on noin 50 prosenttia. Viimeaikaiset koko perimän kattavat assosiaatiotutkimukset (genome wide association study, GWAS) ovat havainneet uusia kronotyyppiin vaikuttavia yhden emäksen muutoksia (single nucleotide polymorphs, SNPs). Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää kronotyypin taustalla vaikuttavaa perinnöllistä taipumusta vastasyntyneillä. Tutkimus on osa laajempaa CHILD-SLEEP kohorttitutkimusta, joka kattaa 1643 vastasyntynyttä sekä heidän vanhempansa. Tutkimuksessa käytettiin vanhempien täyttämien lasten unta ja vuorokausirytmiä selvittävien standardoitujen kyselytutkimusten tuloksia sekä 1345 vastasyntyneen geneettisiä näytteitä. Kyselyt toteutettiin vauvojen ollessa kolmen, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäisiä. Aamuvirkkuisuuteen yhdistyvä geneettinen riskipisteytys muodostettiin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittujen SNP:ien pohjalta. Yhteensä yhdeksän SNP:iä valikoitui mukaan monigeeniseen riskipisteytykseen. Kyselytutkimusten pohjalta kerättyjä unimuuttujia analysoitiin suhteessa riskipisteytykseen. Analyysissä mukana olleita muuttujia olivat yöunen, päiväunen ja kokonaisunen määrä sekä yöheräilyt ja nukahtamisajankohta. Kovarianttina analyyseissä käytettiin sukupuolta, perheilmapiiriä, lapsen sairauksia sekä lapsen ruokintatapaa (rintaruokinta, maidonkorvike). Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 25 -ohjelmistolla. Geneettinen aamutyyppisyys korreloi pitkään yöuneen kolmen (N=1066, BETA=.082, P=.012) sekä kahdeksan (N=975, BETA=.098, P=.002) kuukauden iässä. Myös varhainen nukahtamisaika (kellonaika) assosioitui aamutyyppisyyteen kahdeksan kuukauden iässä (N=1041, BETA=-0.72, P=.
  • Benouaret, Sofia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisten lääkäreiden työajan vaikutusta koettuun työkuormitukseen, unihäiriöihin ja koettuun terveydentilaan sekä työkuormituksen, unihäiriöiden ja terveydentilan yhteyttä toisiinsa. Lääkäreiden työaikaa tarkasteltiin päivystystyön määrällä sekä viikoittaisen työajan määrällä. Päivystystyöhön rinnastettavan vuorotyön ja työajan suuren määrän tiedetään olevan yhteydessä useisiin terveyshaittoihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Unihäiriöiden sekä työkuormituksen tiedetään myös toimivan riskitekijöinä negatiivisille terveysvaikutuksille. Työajan vaikutusta lääkäreiden hyvinvointiin ei olla silti erikseen tutkittu suomalaisilla lääkäreillä. Menetelmät Tutkimus perustui valtakunnalliseen Lääkäreiden työolot ja terveys 2006 -kyselytutkimuksen aineistoon (n=2825). Työkuormitusta mitattiin työn vaatimuksien ja työn hallinnan mallin mukaan. Tutkimuksessa verrattiin kuormittavaa työtä muihin kolmeen tunnettuun työtyyppiin. Unihäiriöitä mitattiin Jenkinsin unikyselyllä ja terveydentilaa mitattiin subjektiivisesti koetulla yleisellä terveydentilalla muihin ikätovereihin verrattuna. Vaikutuksia terveydentilaan tarkasteltiin logistisilla regressioanalyyseilla sekä muuttujien välisiä keskinäisiä yhteyksiä tarkasteltiin polkumalleilla neljässä eri ikä- ja sukupuoliryhmässä. Tulokset Työaika ei ollut yhteydessä unihäiriöihin, työkuormitukseen tai huonommaksi koettuun terveydentilaan. Työkuormitus ja unihäiriöt olivat yhteydessä huonommaksi koettuun terveydentilaan ja unihäiriöt välittivät osittain työkuormituksen ja terveydentilan välisiä yhteyksiä. Unihäiriöt ja työkuormitus olivat myös yhteydessä toisiinsa. Tuloksissa oli hajontaa neljässä eri sukupuoli- ja ikäryhmässä.
  • Lehikoinen, Kari (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tavoitteet Aiemmissa tutkimuksissa on todettu unen olevan olennaista muistin kannalta. Nykyisten teorioiden mukaan pitkäkestoinen muisti konsolidoituu unen aikana, eli se muuttuu tilapäisestä pysyväksi. Tämä näyttää tapahtuvan erityisesti syvimpien univaiheiden aikana, johon liittyy erinäisiä EEG-signaalin ominaisuuksia kuten delta-aallot ja unisukkulat. Toisaalta myös ulkoisen stimulaation on havaittu muutoksia aivotoiminnassa unen aikana. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli toistaa Ngo ym. (Ngo, Martinetz, Born & Mölle, 2013, Neuron) tutkimus, jossa he onnistuivat delta-aaltoon vaihelukitun ääniärsykkeen avulla lisäämään delta-aaltojen ja unisukkuloiden määrää unen aikana, sekä parantamaan koehenkilöiden suoritusta muistitehtävissä. Lisäksi oli tavoitteena selvittää äänistimulaation vaikutus laajemmin koko yön unen rakenteeseen. Menetelmät Tutkimukseen osallistui 15 koehenkilöä, ja se toteutettiin Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa. Koehenkilöt nukkuivat yhteensä kolme yötä laboratoriossa (totuttelu, hiljainen, ja ääniyö). Muistia ja unen laatua testattiin kyselyillä ennen ja jälkeen unen. Mitattua EEG-aineistoa ja kyselyiden tuloksia verrattiin hiljaisen ja koeyön välillä. Univaiheet analysoitiin EEG-aineiston perusteella. Tulokset ja johtopäätökset Vaikka stimulaatio lisäsi delta-aaltoja ja sukkuloita lyhyessä aikaikkunassa ärsykkeen jälkeen sekä paransi suoritusta joissain muistitehtävissä, ei se lisännyt delta-aaltojen ja unisukkuloiden kokonaismäärää unen aikana eikä näiden määrällä ollut yhteyttä suoriutumiseen muistitehtävissä. Ulkoisen ärsykkeen vaikutus muistiin näyttää olevan mahdollista, mutta rajoittuvan joihinkin tehtävätyyppeihin. Unen rakenteeseen sillä näyttää olevan vaikutus vain hyvin tilapäisesti, delta-aaltojen ja unisukkuloiden määrän palautuessa nopeasti normaaliksi.
  • Vuorela, Anna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims. Sleep is very important for brain maturation in adolescence. However, the youth doesn’t often sleep enough. In adolescence evening preference in circadian rhythm becomes more common. This evening-type chronotype is often inconsistent with environment, such as early school mornings. In the long run this can lead into sleep deprivation which can then lead into low vitality, deficits in attention sustaining or some health problems for example. Also, evening-chronotype is associated with lower vitality, depressive and anxiety symptoms or health issues in adolescence. In adolescence it is also common to have unsteadiness of emotions. The aim of this study is to examine the associations between circadian rhythm and chronotype, vitality and emotions in adolescence. Additionally, the differences between genders in chronotype are also examined. Methods. 329 16–19-years old adolescents (69.9% girls) participated in the study for a week. The data used was from a Finnish cohort study SleepHelsinki!. The circadian rhythm and chronotype were assessed with actigraphy. Vitality and emotions were assessed three times in a day with a mobile application PsyMate™ which is based on Experience Sampling Method. The associations were examined with linear mixed models. Results and conclusions. In adolescence the circadian rhythm of girls is on average earlier than boys. Daytime low vitality is associated with less positive and more negative emotions in the same day. The association between low vitality and less positive emotions gets more intense as the study goes further. Chronotype as a continuous variable is not associated with daytime emotions or vitality in adolescence. Chronotype that is divided into three same sized groups is associated with daytime vitality as earlier chronotype is associated with lower daytime vitality. In adolescence the association between vitality and emotions should be paid attention to more, because vitality is something you might influence on with enough sleep. Guaranteeing higher vitality can also in the long run prevent mental health disorders since higher vitality could help stabilize emotions.