Browsing by Subject "unsupervised machine translation"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Vahtola, Teemu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Modernit sanaupotusmenetelmät, esimerkiksi Word2vec, eivät mallinna leksikaalista moniselitteisyyttä luottaessaan kunkin sanan mallinnuksen yhden vektorirepresentaation varaan. Näin ollen leksikaalinen moniselitteisyys aiheuttaa ongelmia konekääntimille ja voi johtaa moniselitteisten sanojen käännökset usein harhaan. Työssä tarkastellaan mahdollisuutta mallintaa moniselitteisiä sanoja merkitysupotusmenetelmän (sense embeddings) avulla ja hyödynnetään merkitysupotuksia valvomattoman konekäännösohjelman (unsupervised machine translation) opetuksessa kieliparilla Englanti-Saksa. Siinä missä sanaupotusmenetelmät oppivat yhden vektorirepresentaation kullekin sanalle, merkitysupotusmenetelmän avulla voidaan oppia useita representaatioita riippuen aineistosta tunnistettujen merkitysten määrästä. Näin ollen yksi valvomattoman konekääntämisen perusmenetelmistä, sanaupotusten kuvaus joukosta lähde- ja kohdekielten yksikielisiä vektorirepresentaatioita jaettuun kaksikieliseen vektoriavaruuteen, voi tuottaa paremman kuvauksen, jossa moniselitteiset sanat mallintuvat paremmin jaetussa vektoriavaruudessa. Tämä mallinnustapa voi vaikuttaa positiivisesti konekäännösohjelman kykyyn kääntää moniselitteisiä sanoja. Työssä merkitysupotusmalleja käytetään saneiden alamerkitysten yksiselitteistämiseen, ja tämän myötä jokainen konekäännösmallin opetusaineistossa esiintyvä sane annotoidaan merkitystunnisteella. Näin ollen konekäännösmalli hyödyntää sanaupotusten sijaan merkitysupotuksia oppiessaan kääntämään lähde- ja kohdekielten välillä. Työssä opetetaan tilastollinen konekäännösmalli käyttäen tavanomaista sanaupotusmenetelmää. Tämän lisäksi opetetaan sekä tilastollinen että neuroverkkokonekäännösmalli käyttäen merkitysupotusmenetelmää. Aineistona työssä käytetään WMT-14 News Crawl -aineistoa. Opetettujen mallien tuloksia verrataan aiempaan konekäännöstutkimuksen automaattisessa arvioinnissa hyvin menestyneeseen tilastolliseen konekäännösmalliin. Lisäksi työssä suoritetaan tulosten laadullinen arviointi, jossa keskitytään yksittäisten moniselitteisten sanojen kääntämiseen. Tulokset osoittavat, että käännösmallit voivat hyötyä merkitysupotusmenetelmästä. Tarkasteltujen esimerkkien perusteella merkitysupotusmenetelmää hyödyntävät konekäännösmallit onnistuvat kääntämään moniselitteisiä sanoja sanaupotusmenetelmää hyödyntävää mallia tarkemmin vastaamaan referenssikäännöksissä valittuja käännöksiä. Näin ollen laadullisen arvioinnin kohdistuessa yksittäisten moniselitteisten sanojen kääntämiseen, merkitysupotusmenetelmästä näyttää olevan hyötyä konekäännösmallien opetuksessa.