Browsing by Subject "uralilaiset kielet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Tuominen, Laura (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pro Gradussani vertailen kahden uralilaisen kielen, pohjoissaamen ja niittymarin deverbaalista verbijohtoa. Tutkin verbijohtoa lähinnä synkronisella tasolla. Tarkastelun lähtökohta on morfo-syntaktinen ja kuvaileva. Työn keskiössä ovat pohjoissaamen mannat 'mennä' ja niittymarin kajaš 'mennä' -verbit, joita tarkastelen derivaatiomorfologisesta näkökulmasta. Selvitän, mitkä kielten deverbaalisista johdinsuffikseista voivat liittyä 'mennä'-verbeihin ja millaisia syntaktisia ja semanttisia vaikutuksia derivaatio aiheuttaa. Tarkastelen johdoksia keräämieni lause-esimerkkien valossa. Johto-opin lisäksi kiinnitän huomiota niittymarissa yleiseen konverbirakenteeseen, joka verbijohdon ohella osallistuu aspektuaalisten suhteiden ilmaisuun. Pohdin myös kieliareaalien vaikutusta kielten johto-opissa esiintyviin tendensseihin ja kielten 'mennä'-verbien leksikaalisiin ominaisuuksiin. Aineistoni edustaa kirjoitettua kieltä. Aineiston keruussa olen hyödyntänyt erilaisia digitaalisia aineistoja. Sanakirjojen ohella lause-esimerkkien lähteinä ovat olleet molemmilla kielillä julkaistut Korp-kielipankin tekstikorpukset, joihin on koottu erilaisia tekstityylejä edustavia lause-esimerkkejä. Täydentäviä hakuja olen tehnyt myös mm. verkossa julkaistavista sanomalehdistä. Keräämäni aineisto pyrkii esittämään mahdollisimman kattavan otoksen pohjoissaamen mannat-verbistä ja niittymarin kajaš-verbistä muodostettavista johdoksista. Verbijohtoa lähestyn ensisijaisesti morfologian kautta. Toiseksi tarkastelen johdinsuffiksien tuottamia syntaktisia vaikutuksia ja johdosten semantiikkaa. Työssäni noudatan johdinten jakoa aspektuaalisiin eli merkitystä modifioiviin johtimiin ja kieliopillisiin eli lauserakennetta muuttaviin johtimiin. Vaikka molempien kielten runsas johtimisto antaa paljon mahdollisuuksia suffiksaaliin johtamiseen, on aineiston perusteella nähtävissä, että mennä-verbin johtaminen on kielissä epäsymmetristä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pohjoissaamen mannat-verbi on niin aspektuaalisen kuin kieliopillisen johtamisen suhteen huomattavan moniulotteinen niittymarin kajaš-verbiin verrattuna. Marin sananmuodostukseen tuo oman lisänsä aspektuaalisen konverbirakenteen runsas käyttö derivaation rinnalla. Voidaan todeta, että kielisukulaisuudestaan huolimatta kielten syntaktisissa ja semanttisissa ratkaisuissa on huomattavia eroja. Pohjoissaamen ja niittymarin 'mennä'-verbiin liittyvissä johdinaineksissa sekä johdosten merkityksissä on havaittavissa omien kieliareaaliensa vaikutukset.
  • Aikio, Ante (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Culver, Christopher (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Joki, Aulis J. (1952)
  • Kaheinen, Kaisla (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Holopainen, Sampsa (2020)
    Arvostelu kirjasta Kloekhorst, Alwin & Pronk, Tijmen (eds.). 2019. The precursors of Proto-Indo-European: The Indo-Anatolian and Indo-Uralic hypotheses (Leiden Studies in Indo-European 21). Leiden & Boston: Brill. viii + 235 pp.
  • Kaheinen, Kaisla; Leisiö, Larisa; Erkkilä, Riku; Qiu, Toivo E. H. (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Juhlakirja koostuu Tapanin Salmisen ystävien ja kollegoiden kirjoittamista artikkeleista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät Tapanin uralla keskeisiksi muodostuneita teemoja. Valtaosa artikkeleista sijoittuu suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalle. Näkökulmien kirjo on laaja: artikkelit käsittelevät niin synkronista kuin diakronista kielentutkimusta etenkin Tapanin omissa tutkimuksissaan käsittelemien suomen murteiden ja samojedologian piiristä. Kielitieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjaan sisältyy myös folkloristiikan ja etnomusikologian alaan kuuluvia tutkielmia, joiden teemat ovat niin ikään suomalais-ugrilaiselle kielentutkimukselle läheisiä. Tapanin lintuharrastus poiki sekin tieteellisiä artikkeleita tähän kirjaan.
  • Laptander, Roza (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Häkkinen, Jaakko (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Seistä 
    Pystynen, Juho (Kallion etymologiseura, 2019)
  • Holopainen, Sampsa (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Tässä kirjoituksessa pohdin uralilaisen etymologian nykytilaa lingvistisen paleontologian kannalta ja erityisesti niin sanotun kulttuurisen rekonstruktion ongelmakohtia viimeaikaisen etymologisen tutkimuksen valossa. Lähtökohtani on tarkoituksellisen kriittinen: tässä seuraan erityisesti James Clacksonin (2000; 2007: 15–19, 196–213; 2013) huomioita kantaindoeuroopan kulttuurisen rekonstruktion ongelmista jayritän soveltaa samanlaista kriittistä näkökulmaa kantauralin sanastoon. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan väittää lingvististä paleontologiaa tarpeettomaksi, vaan osoittaa sen tietyt heikkoudet, erityisesti uralistiikan osalta, ja kannustaa kriittisyyteen uralilaisen esihistorian tutkimuksessa. En esitä yleiskuvaa kantauralilaisen kulttuurin rekonstruktiosta vaan käsittelen muutamia ongelmakohtia tarkemmin.
  • Honti, László (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)