Browsing by Subject "urheilu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 31
  • Juntunen, Saana (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahden urheilijan, Antti Ruuskasen ja Sami Jauhojärven, murteenkäyttöä ja sen variaatiota. Tutkielmassa selvitetään, millaisia murrepiirteitä esiintyy heidän videoidussa puheessaan, omissa sosiaalisen median päivityksissään ja heistä kertovien artikkeleiden sitaateissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten tavalliset kielenkäyttäjät suhtautuvat heidän puhetapaansa ja mitä murrepiirteitä he nostavat urheilijoiden puheesta esille. Tutkielma edustaa sosiolingvististä murre- ja variaationtutkimusta sekä kieliasennetutkimusta. Puhutun murteen lisäksi tarkastellaan myös kirjoitettua murretta. Tutkielman aineisto koostuu neljästä eri osasta: 1) urheilijoiden videoiduista haastatteluista, joita on yhteensä noin 20 minuutin verran, 2) urheilijoiden itsensä kirjoittamista sosiaalisen median päivityksistä, 3) lehtiartikkeleista, joissa urheilijoiden sitaatit on kirjoitettu murteellisesti sekä 4) 53 tavallisen kielenkäyttäjän vastauksista asennekyselyyn. Työssä vertaillaan eri aineistoja kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Tutkielmassa osoitetaan, että urheilijat käyttävät puheessaan monipuolisesti oman kotimurrealueensa murrepiirteitä. Molemmilla urheilijoilla esiintyy systemaattisimmin laajalevikkisiä murrepiirteitä, mutta jonkin verran myös ahtaammin juuri kyseiselle murrealueelle tyypillisiä piirteitä. Omissa teksteissään he käyttävät murretta selvästi vähemmän tai eri tavalla kuin puheessaan, mikä saattaa selittyä sillä, että heidän tavoitteenaan on tuottaa mahdollisimman helposti luettavia viestejä kaikille seuraajilleen. Lehtiartikkeleiden sitaatit mukailevat urheilijoiden puhetta suhteellisen todenmukaisesti, vaikkakaan kaikkia vaikeasti havaittavia foneettisia murrepiirteitä ei teksteissä esiinny. Kyselyaineistoista käy ilmi, että suurin osa vastaajista pitää molempia urheilijoita miellyttävinä, eikä murteenkäyttö juurikaan häiritse puheen ymmärtämistä. Ruuskanen koetaan keskimäärin helpommin lähestyttävämmäksi ja hauskaksi, kun taas Jauhojärveä pidetään asiantuntevampana ja vakavampana. Pääosin urheilijoihin itseensä ja heidän käyttämäänsä kieleen kuitenkin suhtaudutaan positiivisesti, ja murteenkäyttöä pidetään merkkinä aitoudesta ja rehellisyydestä. Tutkielma erottuu menetelmiltään aiemmasta sosiolingvistisestä variaationtutkimuksesta tutkimalla yksityishenkilöiden sijaan julkisuudenhenkilöitä sekä aineiston osalta, sillä työssä tutkitaan sekä puhuttua että kirjoitettua murretta niin urheilijoiden itsensä kuin muiden tuottamana. Lisäksi kyselyaineisto valottaa sitä, miten tavalliset kielenkäyttäjät suhtautuvat urheilijoihin, ja miten murre vaikuttaa heidän julkisuuskuvaansa.
  • Vellonen, Annika (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin diskurssit, joilla japanilaisesta bukatsu-urheilutoiminnasta eli japanilaisten yliopistojen urheilukerhotoiminnasta ja sen harrastamismotivaatiosta puhutaan haastattelutilanteissa. Ilmenevät diskurssit avaavat samalla tärkeimpiä motivaatiosyytä bukatsu-harrastukselle. Tarkoituksena on myös tarkastella minkälaisia identiteettirooleja harrastajat luovat itselleen ja bukatsu-toiminnalle puheenvuoroillaan. Tarkastelun kohteena on lisäksi henkilökohtainen suhde, jonka harrastajat rakentavat itsensä ja harrastuksensa välille. Teoreettinen viitekehys nostaa esille japanilaiset yhteiskuntakulttuurilliset ilmiöt ja erityispiirteet sekä Herzbergin ja Vroomin motivaatioteoriat, joita analyysiosuudessa heijastellaan haastateltavien sanomisiin ja näiden puheissa ilmeneviin diskursseihin. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan sosiaalista todellisuutta, jota puheella rakennetaan. Aineisto koostuu toukokuussa 2015 Japanin eri yliopistoissa kerätystä nauhoitetusta vain tätä tutkimusta varten tehdystä kuudesta teemahaastattelusta, jotka on tehty japanin kielellä. Yksipuolisten tulosten välttämiseksi haastateltavat ovat kaikki keskenään eri opiskeluvuoden opiskelijoita, eri asemassa harrastuskerhossaan tai eri lajin edustajia. Analyysin ja siitä tehtyjen tulkintojen jälkeen aineistossa on havaittavissa kaksi päädiskurssia: ihmissuhdediskurssi sekä traditiodiskurssi. Näiden alaisuudessa ilmenee useita tulkintarepertuaareja, mutta tutkimus nostaa esille vain kaikissa haastattelukatkelmissa esiintyneet repertuaarit. Tutkimus osoittaa, että ihmissuhdediskurssiin liittyvät repertuaarit kertovat harrastamismotivaation syiksi tiedostamattomat aspektit, jotka kumpuavat haastateltavien sisäisistä sosiaalisista tarpeista ja niiden tyydyttämisestä sekä ylläpitämisestä. Traditiodiskurssin repertuaareissa haastateltava vetoaa harrastusmotivaatiosta puhuttaessa perinteisiin sekä sisäisesti tiedostamiinsa seikkoihin, jotka toteuttamalla haastateltava voi korostaa esimerkiksi japanilaisuuttaan ja asetettujen normien mukaan elämistä. Ihmissuhdediskurssi nousee traditiodiskurssia yleisemmäksi, mistä voidaan päätellä bukatsu-toiminnan harrastusmotivaation olevan pääasiassa yksilöltä tiedostamatonta. Haastateltavat konstruoivat kuitenkin puheellaan bukatsu-toimintaa tärkeäksi osaksi yliopistoelämää diskurssista ja repertuaarista riippumatta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bukatsu-toiminnan harrastusmotivaation taustalla ei ole vain yhtä selkeää syytä, ja motivaatio on moniulotteinen rakenne, johon vaikuttavat niin yksilön taustatekijät kuin tilannekonteksti kuten aika ja paikka. Myöskään bukatsu-toiminta ei ole yksisuuntainen ilmiö, jolloin tutkimuksen teoriaosuudessa esitellyt teoriamallit voivat harrastajasta ja tilanteesta riippuen joko päteä tai olla pätemättä bukatsun ja motivaation laajalla tutkimuskentällä.
  • Kupiainen, Antero (2003)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan Lahdessa kevättalvella 2001 järjestettyjen maastohiihdon maailmanmestaruuskilpailujen dopingtapausten käsittelyä suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa.Kipinän aiheelle antoi se mekkala, joka syntyi kuuden suomalaisen hiihtäjän jäädessä kiinni dopingista. Lähtökohtani on, että dopingskandaali uhkasi yhteisön arvoja, jolloin pyhä nousi teksteissä esiin. Pohdin aluksi urheilun ja urheilijan merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyse on siitä, minkälaisiin tulkintakehyksiin heidät on sijoitettu ja minkälaisiksi objekteiksi heidät on rakennettu.Tämän jälkeen valotan dopingia ja sen käytön yleisyyttä urheilun kentällä. Tämä on välttämätöntä, sillä dopingin laaja käyttö on ollut yleisessä tiedossa vuosikymmeniä; niinpä hiihtäjien kiinni jäämisen ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Toisin kuitenkin kävi. Tekstianalyysi paljastaa, minkälaisiin merkitysrakenteisiin huippu-urheilijat on kiinnitetty, sen, mitä he edustavat yhteisössä. Keskeinen teema on: mikä dopingskandaalissa koettiin lopulta uhatuksi: mikä rikkoi pyhän? Käytän analyysimenetelmänä enonsiatiivisen modaalisuuden tarkastelemista aineistossa. Tämä paljastaa rakentamalla vastinpareja,kuten hyvä ja paha, minkälaista totuutta tavoitellaan ja minkälainen ideaali rakennetaan. Peilaan saatuja tietoja lähinnä kahta sosiologian pyhää käsitellyttä teoriaa vasten. Émile Durkheim väitti, että on olemassa ideaaliyhteiskunta, joka ei ole reaaliyhteiskunnan ulkopuolella, vaan osa sitä. Kysyn, olivatko Lahdessa kiinni jääneet urheilijat tuon ideaalin edustajia? Toinen teoria, jonka toteutumista tarkastelen aineistossa, on Mary Douglasin likaa ja puhtautta koskeva väite: ihmiset haluavat varjella heille pyhiä paikkoja ja asioita tahrautumiselta, sillä pyhyys ja epäpuhtaus ovat toistensa vastakohdat. Testaan sitä,minkä doping likasi. Näin yhteisön ideaali ja saastuminen nousevat tarkasteluni keskiöön. Teksteistä käy ilmi, että pyhän rikkoi salaisuuden ilmaantuminen, sekä aatteiden, ihanteiden ja moraalin katoaminen. Tekstit vaativat salaisuuden paljastamista, sitä, mistä kaikessa skandaalissa oli lopulta kyse.Totuuden oli löydyttävä, jotta syntipukit voidaan karkottaa.Näin voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.Häpeästä oli päästävä. Pysäytetyn kertomuksen tekniikka näytti, kuinka tuo tehdään. Aineiston analyysin perusteella voidaan väittää, että dopingskandaalin myötä pyhä näyttäytyi, kun sitä koeteltiin. Pyhä ei siedä syntipukkeja eikä se kestä häpeää. Pyhä vaatii totuuden, järjestyksen, puhtauden, moraalin, aatteet ja ihanteet. Teksteissä nämä olivat ne elementit, jotka katosivat karulla tavalla, virtsapurkkiin. Tekstit osoitivat, että pyhää tarvittiin jälleen.
  • Salimäki, Harri (2000)
    Tutkimuksen päämääränä oli Lauri ”Tahko” Pihkalan (1888–1981) elämän- ja liikuntafilosofian selvittämisen ohella paneutua hänen vaikutukseensa ja merkitykseensä liikuntakulttuurin muotoutumisessa 1900-luvun Suomessa. ”Life history” -metodin pohjalle rakennetun systemaattis-mentaalisen metodin avulla selvitettiin Tahko Pihkalan mentaliteetti eli etsittiin ne elämää kannattavat ja johtavat arvot, normit ja periaatteet, joille hän oman ajattelunsa ja toimintansa rakensi. Päälähteinä olivat hänen kirjeensä sukulaisille ja ystäville sekä omat kirjoituksensa. Lauri Pihkala omaksui jo nuorena sosiaalidarvinistiseen ajattelun pohjalta ja siihen kuuluvan leikin ja urheilun vaistoteorian elämän- ja liikuntafilosofiansa lähtökohdaksi ja perustaksi. Sosiaalidarvinismi ei ole teoria, uskonto tai maailmankatsomus, vaan omaksuttu käsitys uudeksi ihmiselämän peruslaiksi. Sen keskeisimpiin käsityksiin kuuluvat oppi itse elämään kuuluvasta jatkuvasta olemassaolon taistelusta, jossa soveliaimmat, parhaimmat, kyvykkäimmät – ja ehkäpä jopa ”härskimmät” – selviävät parhaiten ja nousevat ihmiskunnan tiennäyttäjiksi ja valtaa käyttäväksi eliitiksi. Ihmisen ”luontoon” keskeisesti kuuluvan kilpailemisen ”pakon” täytyy olla hyvä asia, koska siinä ihminen toteuttaa itseään, ja juuri kilpailemisen ja taistelun kautta kehityksen oletetaan kulkevan eteenpäin. Tahko juurrutti lähinnä modernin huippu-urheilun emämaasta, USA:sta, hankkimansa urheilukäsitykset tehokkaasti suomalaisten tietoisuuteen ja samalle monien vakaumukseksi jo 1910-luvulla. Pihkalan usko urheiluun oli vankkumaton, vaikka Tahkon , kuten hänen mielifilosofinsa Arthur Schopenhauerin, mukaan elämä oli pitkälti ”kurja asia”. Hänen elämäntuskaansa helpotti ja tyydytti elämän ytimen – liike, liikkuminen, liikunta ja urheilu – mukaisen toiminnan suorittaminen. Tahkon jumalaksi tuli Schopenhauerin sokea ”elämisen tahto”, ja urheileminen merkitsi kunnioitusta ja hartauden osoittamista sokealle tahdolle. Urheilusta tuli Tahkon pyhä, uskonto, vaikkei hän papinpoikana itse sitä uskonnoksi halunnut mieltääkään. Hänen urheilu-uskontonsa on yksi muoto ns. manteistisen uskonnon ideasta, johon puolestaan liittyy ihmissuorituksiin ja -saavutuksiin kohdistuva palvonnallinen ulottuvuus. Tahko alisti urheilu-uskonsa isänmaan palvelukseen, sillä äidinmaidossa imetty ryssä-viha ajoi hänet elämänkestävään epäluottamukseen Venäjän aikomuksista ja luotettavuudesta Suomea kohtaan. Niinpä Tahkolle olikin helppo toimia miehuusvuosinaan suojeluskunnissa valmistamassa suomalaismiehiä urheilun avulla sotakuntoisiksi kansalaisiksi. Tahko Pihkala oli pitkälti oikeassa, kun hän näki ja tunsi, kuinka juuri urheilumenestyksen avulla suomalais-kansallinen identiteetti alkoi muotoutua jo Tukholman olympiamenestyksen jälkimainingeista lähtien, mutta varsinkin itsenäisyyden saavutttamisen jälkeen. Urheilun merkitystä suomalaisessa elämänmenossa kuvaa parhaiten se, ettei sitä ole luettu, tai paremminkin ei ole voitu lukea kulttuuriin kuuluvaksi, sillä satavuotias moderni urheilu sankareineen ja palvontoineen on – uskonnon tavoin – monelle ollut ja on jotakin paljon enemmän.
  • Halme, Elina (2005)
    Tutkimukseni päällimmäinen tavoite on selvittää, kuinka urheilija pärjää mediajulkisuudessa ja mistä asioista urheilun ja mediajulkisuuden suhde muodostuu. Aihetta lähestyäkseni olen valinnut tarkasteluun kolme lomittain toimivaa, mutta erillistä ulottuvuutta - urheilijan, median ja sponsorin. Lähestyn tutkimusongelmaani mediajulkisuuden, mediaurheilun, urheilumarkkinoinnin sekä mielikuvien teoriapohjan avulla. Tutkimukseni on vahvasti aineistopainotteinen ja tärkein tavoitteeni on selvittää tutkittavien kokemuksia aihepiiristä. Päästäkseni käsiksi varsinaiseen tutkimuskohteeseeni - mediajulkisuuden keskiöön, jossa urheilija, media ja sponsori kohtaavat - olen avannut kunkin ulottuvuuden erikseen. Tutkimukseni empiria ja analyysi ovat siis kolmiosaisia. Aineisto koostuu 12 urheilijan, neljän toimittajan ja sponsorin edustajan teemahaastatteluista. Työni on tapaustutkimus urheiluvälinevalmistaja Niken yhteistyöurheilijoista. Urheilijoiden näkökulmasta selvitän, mitä urheilijat ajattelevat mediasta ja julkisuudesta. Pyrin myös hahmottamaan, kohtaako urheilija urallaan odotuksia tai paineita, ja mistä mahdolliset paineet muodostuvat. Urheiluvälivalmistajan perspektiivistä tarkastelen, millä perusteella yritys valitsee sopimusurheilijansa ja mihin yhteistyöllä pyritään. Toimittajien haastatteluilla selvitän median näkemystä tahojen kohtaamisesta. Mitä toimittajat odottavat urheilijalta ja miten yritysten läsnäolo näkyy median arjessa? Keskeinen tutkimuskohteeni on lisäksi se, mikä vaikuttaa urheilusta muodostuviin mielikuviin ja miksi toiset lajit ja urheilijat ovat toisia suositumpia. Päällimmäinen tutkimustuloksekseni on, että mediajulkisuudesta sinänsä vallitsee yhteisymmärrys urheilijan, median ja sponsorin kesken. Julkisuus on oleellinen osa tämän päivän urheilua ja siihen kuuluu kiinteästi myös kaupallisuus. Tutkitut tahot tarvitsevat toisiaan ja tavoitteet sekä päämäärät ovat yhdisteltävissä. Urheilun mediajulkisuus rakentuu kuitenkin laajasta, monen osan värittämästä kokonaisuudesta, sillä jokainen tutkittu ulottuvuus tuo siihen mukanaan omat piirteensä ja painotuksensa. Urheilijan, median ja sponsorin näkökulmasta muodostuu kustakin oma moniulotteinen osakokonaisuutensa, jossa korostuvat tietysti kovin erilaiset piirteet.
  • Pinta, Hanna Maria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Cheerleading on esteettinen, voimaa, kestävyyttä ja esiintymistaitoa vaativa kilpaurheilulaji. Kilpailuissa ohjelman tukena käytetään tarkoin määriteltyä musiikkia, joka tekee ohjelman suorittamisesta sekä katsomisesta mielekästä. Käsittelen tutkielmassani näitä cheerleadingissa käytettyjä kilpailumusiikkeja, joiden tyyli on hyvin ainutlaatuinen, sillä musiikit koostuvat useista eri musiikkikappaleista, ääniefekteistä ja kustomoiduista elementeistä. Selvitän kilpailumusiikkien erilaisia merkityksiä cheerleadereille ja valmentajille, minkä lisäksi pohdin kilpailumusiikkien tilaus- ja tekoprosessia sekä niiden tilaajien että tekijöiden näkökulmista. Aiemman urheilun ja musiikin yhteydestä tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen positiivisesti, joten oikeanlaisen kilpailumusiikin käyttäminen sekä harjoituksissa että kilpailuissa on tärkeää. Selvitän, millaiset tekijät ja elementit kilpailumusiikissa ovat cheerleadereille merkittäviä sekä miten kilpailumusiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen ja joukkueen yhteishenkeen. Kerron myös kilpailumusiikin tilaus- ja tekoprosessista etsien tehokkaita keinoja luoda entistä sopivampia musiikkeja cheerleading-joukkueille. Aineisto koostuu cheerleadereille tehdystä laajasta kyselytutkimuksesta, johon sai vastata sekä monivalintavastauksilla että omin sanoin. Yksilöllisten vastausten myötä tutkimus on pääosin kvalitatiivista, temaattista sisällönanalyysia. Monivalintavastaukset ja vastausten suuri määrä antavat kuitenkin mahdollisuuksia myös kvantitatiivisiin menetelmiin, kuten yleistyksiin ja jaotteluihin. Kyselytutkimuksen lisäksi käytän aineistoina kilpailumusiikkeihin liittyviä videoita sekä Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjä ja arvostelukaavakkeita. Olen itse harrastanut cheerleadingia ja tehnyt kilpailumusiikkeja useita vuosia, joten hyödynnän tutkielmassa aineiston lisäksi omaa käytännön kokemustani. Tulokset viittaavat siihen, että kilpailumusiikin merkitykset cheerleadereille ovat moninaiset ja vaihtelevat paljon urheilijasta sekä valmentajasta riippuen. Kaikista tärkein rooli kilpailumusiikilla on kuitenkin niin sanotun hyvän fiiliksen tuojana harjoittelun ja kilpailusuorituksen aikana. Kilpailumusiikki tuo urheilijoille voimaa ja motivaatiota sekä helpottaa esiintymistä. Se nähdään myös yhteishengen luojana sekä musiikin suunnitteluvaiheessa että ohjelmaa tehdessä. Kilpailumusiikin suunnitteluun ja ideointiin kannattaakin osallistaa koko joukkue, jotta musiikki vastaisi mahdollisimman monen urheilijan toiveita ja että siitä muodostuisi joukkueelle tärkeä, yhteishenkeä lisäävä kilpailuohjelman ääniraita.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Karisto, Antti (1996)
    Tässä kirjoituksessa esitän, että pitkänmatkanjuoksun katsojalle (ja ehkä myös harrastajalle) antamat esteettiset elämykset muistuttavat monessa suhteessa sitä kutinaa, jonka maataiteeseen tutustuminen (tai sen tekeminen) tuottaa. Inspiraationi lähteenä ovat englantilaisen 'pitkänmatkan maataiteilijan' Richard Longin teokset. Analogiani on tietysti löyhä, ja minun on myönnettävä, että maraton on otsikossa maataiteen kumppanina lähinnä alkusoinnun vuoksi. Longin taiteen kokemus- ja merkitysmaailman palasia voi tavoittaa yhtä hyvin suunnistuksesta, maastojuoksusta tai kilpakävelystä kuin maratonilta. Rinnastukseni koskeekin samalla urheilua ja taidetta yleisemmin.
  • Kim, Heli (2008)
    Olen työstänyt pro gradu -tutkielmani Nuorisotutkimusverkoston projektissa, jonka teemana on ollut "Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen". Osoitan pro gradu -tutkielmassani "Monikulttuuriset nuoret ja vapaa-ajan liikunta" miten liikunnan ja urheiluun maailmaan osallistuminen voi olla haastavaa monikulttuurisille nuorille. Teemahaastatteluaineiston analyysi sisältää sekä narratiivisen että temaattisen analyysin piirteitä. Liikunnan sosiaaliseen maailmaan suhtautumis- ja osallistumistapojen kokonaisuudesta käytän Pasi Kosken (2004) käsitettä liikuntasuhde. Liikuntasuhde muodostuu elämänkulussa. Liikunnan harrastamisen aloittaminen on yhteydessä myös niin toisiinsa sekoittuneisiin rakenteellisiin, subjektiivisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tekijöihin kuin myös sosiaaliseen pääomaan. Sosiaalista pääomaa tarkastelen nuorisotutkijoiden, kuten Tolosen (2007, 2008), Reynoldsin (2004), Raffon ja Reevesin (2000) tutkimuksia soveltaen. Tärkeä löydös tutkielmassani on yksilölliset sosiaalisen pääoman systeemit (ks. Raffo & Reeves 2000), joiden avulla tarkastelen nuorta ihmissuhteidensa kontekstissa. Näistä systeemeistä käsittelen kolmea. Sosiaalisen pääoman systeemeissä paikantuva ymmärrys vapaa-ajasta, aktiivisuudesta, (monikulttuurisesta) identiteetistä ja liikunnasta muodostavat vaihtelevia polkuja urheilukentille. Osa monikulttuurisista tytöistä ja naisista asemoituu perheeseensä. Vapaa-aika ja aktiivisuus muodostuvat usein perheessä ja perheelle oikein tekemisen eetokseksi. Alakulttuuriinsa asemoituneet miehet sen sijaan elävät alakulttuurisen sosiaalisen pääoman olosuhteita, joissa he taistelevat miehisen maailman (kuten katujen) pärjäämisen eetoksen - ja tähän liittyvän turhautumisen ja toiseuden - ristipaineessa. Moniasemaiset monikulttuuriset nuoret elävät notkean sosiaalisen pääoman systeemin olosuhteita, joissa tieto, ymmärrys ja tuki muun muassa urheilun maailmaan osallistumiselle ovat usein turvattu monelta taholta. Tutkielmassani päädyn tuloksiin, joiden mukaan monikulttuuristen nuorten urheiluun sisäänpääsyn ongelmat johtuvat muun muassa sosiaalisen pääoman systeemeissä jaetuista ymmärryksistä ja identiteeteistä, jotka eivät kohtaa Suomessa urheilusta tai yleensäkään vapaa-ajasta ylläpidettyjä mielikuvia ja käytänteitä, kuten individualistista eetosta. Tiedonpuute nousee suurimmaksi ongelmaksi (ks. myös Harinen 2005). Vaikka kaikki alakulttuuriinsa asemoituvat miehet harrastavat liikuntaa, he ovat varsin vähän mukana seuratoiminnassa tai tuntevat sen ulkokohtaiseksi. He asemoituvat muiden ulkomaalaisten joukkoon. Erityisesti vähän aikaa sitten maahanmuuttaneiden tapauksessa taloudelliset realiteetit määrittävät myös hyvin pitkälle vapaa-ajan osallistumista. Perheeseensä asemoituneet naiset taas suhtautuvat liikunnan maailmaan yleensä myönteisesti, mutta harrastavat liikuntaa vain vähän. Naisten kohdalla kohdennettu tiedottaminen perheille, sekä urheilumaailman toimijoiden monikulttuurisen ymmärryksen lisääminen helpottaisivat osaltaan liikunnan harrastamisen aloittamista.
  • Matikainen, Ulla (Helsingin yliopisto, 2020)
    The research of nationalism is spread through different branch of science. One way to research nationalism is to see it through its origins. The ethnic composition of a group of people can be one reason for the rise of nationalism. Also, modern developments in society can be the starting point for nationalism and nationalistic idealization. Furthermore, nationalism can be researched through new ways which combine more than one discipline. Ethnic nationalism includes emotional concepts, for example, people, language, and symbols which makes it so emotionally charged. Due to its emotionally charged nature ethnic nationalism can be a reason for conflicts. This research looks at the dissolution of Yugoslavia (1991–1995) as an example how ethnic nationalism can be one of the core problems in a society and the cause for an ethnic conflict. The research is based on literature. Federal Republic of Yugoslavia was born after the second World War. The constituent republics were Slovenia, Croatia, Macedonia, Serbia, Montenegro and Bosnia-Herzegovina. In addition to the republics there were two autonomous provinces of Vojvodina and Kosovo. The area has gone through many wars over the last hundred years and the latest of them was the Yugoslavia wars. The area has tried to create a union of Slavic people and strong sense of nationalism, but the effort has not really created a permanent long-lasting solution. The Federal Republic of Yugoslavia was the first successful effort to create an alliance between the nations in the Balkans area. The political changes, for example, the end of the Cold War and the collapse of the Soviet Union created political problems in Yugoslavia. Due to the political turmoil several nationalistic leaders were able to get in to power by using nationalistic rhetoric and symbols. Especially ethnic rhetoric was used by the leaders and other political figures. The dissolution of Yugoslavia was a series of wars, political maneuvering and slow response from the international community. The conflict was ended by Dayton Agreement in December 1995. Nationalism can be a way to define one’s country but at the same time nationalism can be so fascinating that people can go to war and conduct acts of violence. Despite the research nationalism can rise very easily and unnoticed. Ethnicity and ethnic nationalism use symbols and rhetoric that is charged with emotion. The emotional connection makes it dangerous and while strong emotions relate to nationalism the result is usually an ethnic conflict. The dissolution of Yugoslavia was not only an ethnic conflict. The conflict started as a political and economic problem and the areas ethnic tensions made the conflict very brutal. The political elite made the conflict last longer by using nationalistic rhetoric, propaganda and symbols to gain more political power and influence. Some of the leaders managed to keep themselves in power even after the war. The international intervention was slow and ineffective causing a lot of criticism. In this research sports are used to illustrate the connection between nationalism and sporting event. The main idea is to see how a nationalism can be seen in the society and it is not just an armed conflict. In the case of Yugoslavia, the underlining ethnic tension have been there for centuries and they have not been resolved. Sports and the fan groups are one example to see how the nationalistic energy is still present in the Balkans area.
  • Ilmola, Riina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aim. According to earlier research, motivation is closely related to many issues in sports, such as success, enjoyment, persistence and intensity. The self-determination theory (SDT) was chosen as the theoretical framework of the present study. According to the SDT, motivation is divided into intrinsic motivation, extrinsic motivation and amotivation. In the present study, an attempt was made to examine the effects of motivation on dropout from organized ice hockey among adolescent boys. In addition, the purpose was to examine the effects of motivation on success in ice hockey and how parental support and pressure affect players' motivation. Method. Participants (n=671) of the study consisted of 14- and 15-year-old boys participating ice hockey. They completed a survey questionnaire which included Sport Motivation Scale (SMS) and Parental Involvement Sport Questionnaire (PISQ). The player license information was collected from the Finnish Ice Hockey Association. Motivational profiles were developed using cluster analysis. In order to examine motivational differences and differences among parental involvement in clusters, the Kruskal-Wallis test was conducted. Results and conclusion. Based on cluster analysis, four different motivational subgroups were identified: 1) high amotivation, 2) low intrinsic and extrinsic motivation, 3) high intrinsic and extrinsic motivation and 4) high intrinsic motivation. The participants in group 1 were more likely to drop out from ice hockey and were less successful than the participants in other groups. When it comes to parental involvement, the participants in group 4 reported more support from parents than the participants of groups 1 and 2. The participants in group 4 also reported less pressure from parents than the participants in other groups. The present findings appear to support previous research on the role of motivation in the prediction of dropout. The current findings highlight the importance of supporting young athletes' motivation for their sport participation. It is recommended that the sport practitioners should invest more on supporting especially the development of athletes' intrinsic motivation.
  • Partanen, Jenna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Henkinen hyvinvointi koostuu esimerkiksi hyvästä itsetunnosta, sopivasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja positiivisesta elämänasenteesta. Nuoren urheilijan käyttäytymis- ja ajattelumallien kehittymiseen vaikuttavat sekä hänen oma yksilöllinen taustansa että hänen välitön ympäristönsä. Jotta nuori urheilija voi menestyä ja jatkaa lajinsa parissa, myös näiden tekijöiden on oltava kunnossa. Murrosiässä muuttuva keho voi tuottaa nuorelle urheilijalle stressiä, vaikka kehitys olisi aivan normaalia. Muiden ihmisten kommentit ja lajiin liittyvät kehoihanteet voivat lisätä nuoren riskiä sairastua syömishäiriöön. Myös urheilijan suhteellinen energianvaje on yleinen, mutta vielä toistaiseksi heikosti tunnettu ongelma: ravinnonsaanti on liian niukkaa harjoitteluun nähden. Tämä voi johtaa esimerkiksi aineenvaihdunnan ja luuntiheyden muutoksiin. Suhteellinen energiavaje voi sekä johtua henkisestä kuormituksesta että aiheuttaa erilaisia psykologisia ongelmia. Nuorella ei ole välttämättä vielä kehittynyt psykologisia taitoja kohdata stressiä ja painetta. Kroonistuessaan stressi voi johtaa nuoren uupumiseen. Urheilu-uupumukseen on usein liitetty läheisesti kuuluvaksi ylirasitustilat. Lisäksi nuori voi kokea painetta menestyä sekä koulussa että urheilussa samanaikaisesti, mikä voi lisätä nuoren taipumusta uupumukseen. Aikainen lajivalinta ei takaa menestystä vaan se voi kuormittaa nuorta enemmän ja altistaa loukkaantumiseen ja uupumiseen. Loukkaantuminen voi lisätä nuoren henkistä kuormitusta. Loukkaantuneeseen nuoreen urheilijaan tulee suhtautua oikein ja hänelle tulee antaa riittävästi tietoa vammasta. Vanhemmilla ja valmentajilla on tärkeä rooli nuoren urheilijan henkisessä kuin fyysisessä kasvussa. He voivat toiminnallaan edistää nuoren menestymistä tai lisätä stressiä. Lisäksi he voivat suojella kasvavaa nuorta haitallisilta suhteilta ja auttaa henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tunnistamisessa ja kitkemisessä.
  • Koskela, Oskari (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielma käsittelee oikeusturvaan liittyviä näkökulmia luotaessa porttikieltojärjestelmää urheilutilaisuuksia varten. Ennaltaehkäisevä porttikieltojärjestelmä voisi edistää turvallisuutta ja viihtyvyyttä urheilutilaisuuksissa. Samalla voitaisiin ehkäistä häiriökäyttäytymistä ja järjestelmä mahdollistaisi rankaisutoimenpiteenä porttikiellon langettamisen henkilölle, joka häiriköi urheilutilaisuudessa. Sisäministeriön loppuraportissa vuodelta 2014 on ehdotettu porttikieltojärjestelmän luomista sopimusperäisesti. Euroopassa usealla valtiolla on käytössä porttikieltojärjestelmiä, mutta Suomessa vastaavanlaista järjestelmää ei ole vielä luotu. Ainoa ”porttikieltojärjestelmä”, joka Suomessa on voimassa lainsäädännön turvin, perustuu arpajaislakiin. Tämän takia haetaan vaikutteita kasinoiden porttikieltojärjestelmästä. Lisäksi tutkimuksessa haetaan vaikutteita järjestelmän oikeusturvaan urheilun sisältä, omalta osaltaan kurinpidon menettelyn takeista, antidopingsäännöstön viimeisten muutosten trendeistä sekä Veikkausliigan yleisistä sopimusehdoista. Järjestelmän menettelyn tulisi täyttää fair trial -vaatimukset eli häiriköksi epäillyn henkilön oikeusturvasta tulisi huolehtia, kun hänen käytöksensä epäillään olleen porttikieltojärjestelmän sääntöjen vastaista. Luotaessa menettelyä tulisi huomioida, että menettelystä voitaisiin luoda kustannustehokkaasti oikeudenmukainen ja tehokas. Omana näkökulmana käsitellään yleisimpiä porttikieltoon johtavia tekoja ja työssä tarkastellaan tekojen määrittelyn tärkeyttä osana oikeusturvaa. Tutkielman johtopäätöksissä luodaan oletettu prosessikaavio porttikieltojärjestelmään tutkielmassa käsiteltyjen asioiden pohjalta. Lisäksi tutkielmassa esitettyjen näkökantojen perusteella tehdään huomioita järjestelmän kustannustehokkuuden ja oikeusturvan takaamisen kannalta. Porttikieltojärjestelmän menetelmän laatimisessa tulisi korostaa oikeusturvanäkökannalta menettelyn toimielinten riippumattomuutta sekä porttikieltoon johtavien tekojen selkeää määrittelyä tulevan järjestelmän säännöstössä. Tavoitteena oli nostaa tarkasteluun oikeusturvaan liittyviä näkökantoja laadittaessa porttikieltojärjestelmä urheilutilaisuuksia varten.
  • Melkko, Laura (2000)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) suhdetta kansainväliseen politiikkaan sen esittämän argumentoinnin pohjalta. KOK on kansainvälisen olympialiikkeen johtava järjestö ja siten se on kansainvälisessä urheilussa keskeisessä asemassa. Olympialiike on perustamisestaan lähtien halunnut olla myös rauhanliikkeen roolissa. Tutkimuksen tapauksena on KOK:n 1990-luvulla tekemä olympia-aselepoaloite (Olympic Truce). Rauhanaloitteen argumentoinnin analyysillä pyritään selventämään KOK:n näkemyksiä kansainvälisen politiikan luonteesta sekä KOK:n omasta roolista siinä. KOK on perinteisesti pyrkinyt olemaan epäpoliittinen järjestö, mutta tässä asenteessa näyttää tapahtuneen muutos. Tutkimuksen lähtökohtana onkin epäpoliittisuutta problematisoiva näkökulma. Oletuksena on, että KOK on halunnut 1990-luvulla ottaa aktiivisemman kansainvälispoliittisen roolin. Retorisen näkökulman mukaan kieli luo todellisuutta, mikä on myös tutkimuksen lähtökohtana. Tutkimuksen tavoitteena on paikantaa tutkimuskohteen selityksiä tulkitsevan tai ymmärtävän metodologian pohjalta, jolloin kohdetta selitetään sen mielen, merkityksen avulla. Tutkimusongelman pääkysymys on, miten KOK argumentoi olevansa rauhanliike. Tavoitteena on myös selvittää KOK:n maailmankuvaa. KOK:n argumentoinnin tulkinnassa käytetäänkin kansainvälisen politiikan teorioita. Teoreettinen jäsennys koostuu kolmesta eri teoreettisesta näkökulmasta. Kansainvälistä olympialiikettä jäsennetään ensinnäkin regiiminä eli hallintajärjestelmänä regiimiteoreettisesta näkökulmasta. Viitekehystä täydentävät valtiokeskeinen näkökulma realismi sekä yhteiskunnalliseen painottuva transnationalismi. Argumentoinnin analyysissa tarkastellaan, miten KOK:n argumentointi pohjautuu näiden teoreettisten näkökulmien oletuksille. Tutkimusstrategiaan kuuluu tekstien retorinen analyysi soveltaen Chaïm Perelmanin argumentoinnin retoriikan teoriaa. Sen avulla voidaan eritellä tekniikoita, joilla rakentuu vakuuttava argumentointi. Primääriaineiston keskeisin dokumentti on KOK:n vetoomus olympia-aselevon puolesta vuodelta 1992. Argumentoinnin analyysin aineisto on koottu suurimmaksi osaksi KOK:n julkaiseman Olympic Review -lehden pääkirjoituksista sekä artikkeleista. Argumentoinnista on tulkittavissa teemoja, joiden avulla KOK yrittää vakuuttaa yleisönsä aloitteen hyvyydestä sekä omasta imagostaan rauhanliikkeenä. Argumentoinnin analyysi paljastaa sekä julkisesti esiintuotuja että tulkinnallisia tavoitteita, joita KOK:lla on kansainvälisessä politiikassa. KOK:n maailmankuvasta on löydettävissä sekä realismin että transnationalismin uskomuksia. Olympia-aselepoaloitetta voidaan pitää yhtenä osoituksena KOK:n pyrkimyksestä arvovaltaisempaan ja aktiivisempaan rooliin kansainvälisessä politiikassa.
  • Suomalainen, Viivi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Urheilun medioitumiskehityksen seurauksena sosiaalinen media on kasvattanut rooliaan urheilijoiden viestinnässä. Siinä missä suurten lajien urheilijat nauttivat valtamedian jokapäiväisestä huomiosta, pienempien marginaalilajien urheilijat ovat itse vastuussa omasta näkyvyydestään. Tämän päivän urheilijan on onnistuttava paitsi urheilusuorituksissaan, myös suoriuduttava sosiaalisen median viestinnässään. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisvoimistelijoiden sosiaalisen median käyttötapoja sekä siihen liittyviä kokemuksia. Tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää kuinka sosiaalista mediaa käytetään sekä selittää ja kuvailla sosiaalisen median ja urheilijan välistä yhteyttä. Tarkastelemalla sosiaalisen median käyttöä sekä siihen liittyviä kokemuksia, pystytään tunnistamaan viestintään liittyvät kehityskohteet ja entistä paremmin auttamaan niin voimistelijoita kuin urheilijoita yleisesti sosiaalisen median käytössä ja viestinnän hallinnassa. Tutkielmassa voimistelijoiden sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan pääosin Suvi Uskin profiilityön käsitteen sekä Sari Östmanin elämäjulkaisijan käsitteen kautta. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja sen aineisto on kerätty monimetodisesti käyttämällä sekä kyselytutkimusta että teemahaastattelua. Tutkimusjoukko koostui Suomen Voimisteluliiton kahdeksan virallisen voimistelulajin yksilö- ja joukkueurheilijoista. Urheilijat valittiin vuoden 2017 SM-kilpailujen tuloksien perusteella: kyselytutkimus lähetettiin kunkin voimistelulajin kahdelle parhaalle urheilijalle tai joukkueelle. Vastanneiden joukosta vielä neljä valittiin teemahaastatteluun. Tuloksia tarkasteltiin teemoittelun ja fenomenografisen analyysin avulla. Tutkimuksessa profiilityön käsitettä tarkasteltiin näkyvänä ja näkymättömänä profiilityönä, joita molempia voimistelijat tekivät. Tutkimuksen pohjalta selvisi, että voimistelijoiden tekemällä sosiaalisen median profiilityöllä on neljä pääpiirrettä. Ensimmäinen piirre voimistelijoiden profiilityölle oli näkyvän ja näkymättömän profiilityön rajoittuneisuus. Toinen piirre profiilityölle oli voimistelijoiden pyrkimys esimerkillisyyteen ja kolmas joukkue- ja yksilövoimistelijoiden selkeä ero. Neljänneksi piirteeksi tutkimuksessa määriteltiin sosiaalisen median käyttäjäprofiilin käyttäminen kilpailuvälineenä. Näiden neljän piirteen perusteella voimistelijoiden profiilityö vastaa pääpiirteissään aggressiivista kasvotyötä sekä Sari Östmanin kolmiportaisen jaottelun mukaista toisen asteen syvenevää elämäjulkaisemista. Tästä johtopäätöksenä tutkielmassa todettiin mediaurheilun käsitteen laajentuneen entisestään niin, että urheilulle ominainen kilpailutilanne jatkuu sosiaalisessa mediassa. Tekemällään profiilityöllä voimistelijat pitävät jatkuvasti yllä sitä kulissia, joka ennen sosiaalisen median aikaa oli käytössä vain kilpailutilanteessa. Kulissin ylläpitäminen ja voimistelulle ominainen suunnitelmallisuus ja tilanteen hallinta tekevät voimistelijoiden profiilityöstä erityistä verrattuna moniin muihin urheilulajeihin. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että voimistelijat tekevät profiilityötä omia hyvä puoliaan korostaen sekä esimerkillistä urheilijakuvaa luoden, ja sitä kautta pyrkivät parantamaan omaa tai joukkuekuvaansa voimisteluyhteisön silmissä. Voimistelijoiden kokemukset profiilityöhön jakautuivat kolmeen kategoriaan; kokemukset päivittämisestä, sisällöstä ja sosiaalisen median yhteisöstä. Voimistelijoilla oli kokemuksia paitsi omasta profiilityöstä myös muiden sosiaalisen median käyttäjien työstä. Voimistelijoiden kokemukset jaettiin mahdollistaviin ja häiritseviin profiilityön kokemuksiin, joilla oli sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Johtopäätöksenä todettiin, että voimistelijat ajattelevat paljon itsensä esittämistä sosiaalisessa mediassa ja profiilityön tekeminen on suuressa osassa voimistelijoiden arkea. Työssä ei pyritty saamaan tietoa todellisuudesta sinänsä, sillä tutkimuksen näkökulmasta on yhdentekevää mikä itse todellisuus on, sillä kokemus vaikuttaa urheilijaan ja hänen suoriutumiseensa. Suosituksena todetaan, että sekä mahdollistavat että häiritsevät profiilityön kokemukset on huomioitava urheilijoiden valmennuksessa sekä urheiluseurojen viestinnän suunnittelussa.
  • Vuorio, Lotta (2020)
    A recension of the book "Building Bodies – Transnational Historical Approaches to Sport, Gender and Ethnicities" (Marjet Derks, Eveline Buchheim, Saskia Bultman, Marjan Groot, Marleen Reichgelt, Evelien Walhout & Ingrid de Zwarte, 2019).
  • Eronen, Kimmo (Helsingfors universitet, 2016)
    One of the most visible themes in coach education during recent years has been mental coaching, which means applying sport psychology in to coaching. Understanding of the nature of mental coaching in open skill sports and its practical applications have only started to arise. This Thesis's aim was to build a synthetic review of Finnish open skill sport studies and reflect it on international sport psychology theories. The Thesis was made with review method, which is a study based on a qualitative synthetic analysis. Material was gathered using Finnish universities publications search engines and other study search engines. The studies criteria was to be at least Licentiate and eight studies matching the criteria were found. Results were found both from the general level of sport psychology in Finland and single study subjects. Even though Finnish children start sports younger than before, the studies have all except one focused on ages 14 and above. Motivation has been a very popular subject of Finnish studies, but the new phenomena's of international sport psychology self-confidence studies have been neglected. Task-cohesion's importance in group performance was highlighted both internationally and in Finnish studies. Conclusions are made both concerning Finnish mental coaching and the need for more research. It is important for the development of Finnish open skill sports mental coaching that it will emphasize the importance of task-cohesion and the new self-confidence related phenomena's, such as self-efficacy, collective efficacy and team confidence. In the future Finnish open skill sport mental coaching needs studies of children's sport psychology. In addition intervention studies are needed to create more information on mental coaching's practical applications in open skill sports.
  • Kortelainen, Verena (Helsingin yliopisto, 2017)
    Syömishäiriöt ovat tavallisimmin nuorilla naisilla esiintyviä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Syömishäiriöitä on perinteisesti tarkasteltu yksilöpsykologisia ja biologisia tekijöitä painottavasta psykiatrisesta näkökulmasta. Syömishäiriöiden sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä tutkimalla voidaan kuitenkin ymmärtää paremmin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Länsimaisen laihuutta korostavan kauneusihanteen sisäistämisen on esitetty olevan yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Sosiaalinen vertailu on yksi sosiaalisen kognition prosesseista, joiden on esitetty välittävän laihuuden ihanteen sisäistämisen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välistä yhteyttä. Tässä pro gradu -tutkielmassa syömishäiriöiden sosiaalista ulottuvuutta tarkastellaan sosiaalisen vertailun teorian (Festinger, 1954) avulla. Teorian mukaan syömishäiriökontekstissa yksilö pyrkii selvittämään oman ulkonäkönsä tason vertaamalla itseään muihin. Vertailun seurauksena havaitaan eroja itsen ja usein itseä paremmaksi koetun vertailukohdan välillä. Syömishäiriöoireet ovat seurausta pyrkimyksestä kuroa havaittua eroa umpeen. Urheilijoilla esiintyy syömishäiriöoireita muuta väestöä enemmän. Syömishäiriöoireiden esiintyminen on liitetty erityisesti niin kutsuttuihin esteettisiin lajeihin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalisen vertailun prosesseja ja syömishäiriöoireiden esiintymistä suomalaisessa urheilukontekstissa; esteettiseksi lajiksi luokitellussa voimistelussa ja ei-esteettiseksi lajiksi luokitellussa lentopallossa. Tutkielman ensimmäinen tavoite oli selvittää, millainen sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välinen yhteys on voimistelijoilla ja lentopalloilijoilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen yleisen sosiaalisen vertailun taipumuksen sekä ylöspäin ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumuksen yhteyttä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Lisäksi tarkasteltiin, miten masennusoireiden esiintymisen vakioiminen vaikutti yhteyksiin. Tutkielman toinen tavoite oli selvittää, onko syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä eroja voimistelussa ja lentopallossa. Tutkimuskysymysten tarkastelemiseksi suoritettiin kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto (N = 263) koostui vähintään 15-vuotiaiden naispuolisten voimistelijoiden ja lentopalloilijoiden vastauksista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastattiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Yleisen sosiaalisen vertailun taipumus, ylöspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus olivat positiivisessa yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Kaikki yhteydet säilyivät tilastollisesti merkitsevinä masennusoireiden esiintymisen vakioimisen jälkeen. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä ei ollut eroja voimistelun ja lentopallon välillä. Tulosten perusteella sosiaalisen vertailun taipumus vaikuttaa olevan laajasti yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen urheilukontekstissa. Tämä tukee käsitystä siitä, että yksilölliset erot sosiaalisen kognition prosesseissa saattavat selittää, miksi vain osalla naisista ja naisurheilijoista esiintyy syömishäiriöoireita laihuuden ihanteelle altistumisen seurauksena. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen vertailun prosessien muokkaamiseen perustuvien syömishäiriöiden preventio- ja interventio-ohjelmien suunnittelussa, joskin aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisessä ei ollut eroa voimistelussa ja lentopallossa. On mahdollista, että syömishäiriöoireiden esiintyminen liittyy laajemmin urheilukulttuuriin, eikä näin ole vain esteettisten lajien ongelma.
  • Latimer, Cedric (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä pro gradu -tutkielma on haastatteluista koottu mikrohistoriallinen katsaus Afro-Amerikkalaisten koripalloilijoiden elämään Suomessa 1970-90 luvuilla. Tutkielmassa käydään läpi kolmen Afro-Amerikkalaisen miehen tarina ja taustat heidän kotimaassaan vietetystä lapsuudesta ja nuoruudesta, aina Suomeen saapumiseen ammattilaiskoripalloilijoiksi. Tutkielman tarkoitus on selvittää miten Suomalaiset ovat vastaanottaneet Afro-Amerikkalaiset koripallopelaajat ja miten paljon rasismia he kokivat vuosien varrella, ollessaan Suomessa yli 30 vuotta. Tutkielma käy läpi myös sitä, millaista rasismia Suomessa on ollut ennen 1970-90 lukuja, sen aikana, ja sen jälkeen, sekä esimerkkejä siitä, millaista rasismia Suomessa syntyneet Suomalaiset tummaihoiset ihmiset ovat käyneet läpi.
  • Lappi, Otto (2018)
    The exceptional performance of elite practitioners in domains like sports or chess is not a reflection of just exceptional general cognitive ability or innate sensorimotor superiority. Decades of research on expert performance has consistently shown that experts in all fields go to extraordinary lengths to acquire their perceptual-cognitive and motor abilities. Deliberate Practice (DP) refers to special (sub)tasks that are designed to give immediate and accurate feedback and performed repetitively with the explicit goal of improving performance. DP is generally agreed to be one of the key ingredients in acquisition of expertise (not necessarily the only one). Analyzing in detail the specific aspects of performance targeted by DP procedures may shed light on the underlying cognitive processes that support expert performance. Document analysis of professional coaching literature is one knowledge elicitation method that can be used in the early phases of inquiry to glean domain information about the skills experts in a field are required to develop. In this study this approach is applied to the domain of motor racing - specifically the perceptual-cognitive expertise enabling high-speed curve negotiation. A systematic review procedure is used to establish a corpus of texts covering the entire 60 years of professional motorsport textbooks. Descriptions of specific training procedures (that can be unambiguously interpreted as DP procedures) are extracted, and then analyzed within the hierarchical task analysis framework driver modeling. Hypotheses about the underlying cognitive processes are developed on the basis of this material. In the traditional psychological literature, steering and longitudinal control are typically considered “simple” reactive tracking tasks (model-free feedback control). The present findings suggest that—as in other forms expertise—expert level driving skill is in fact dependent on vast body of knowledge, and driven by top-down information. The knowledge elicitation in this study represents a first step toward a deeper psychological understanding of the complex cognitive underpinnings of expert performance in this domain.