Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahden urheilijan, Antti Ruuskasen ja Sami Jauhojärven, murteenkäyttöä ja sen variaatiota. Tutkielmassa selvitetään, millaisia murrepiirteitä esiintyy heidän videoidussa puheessaan, omissa sosiaalisen median päivityksissään ja heistä kertovien artikkeleiden sitaateissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten tavalliset kielenkäyttäjät suhtautuvat heidän puhetapaansa ja mitä murrepiirteitä he nostavat urheilijoiden puheesta esille. Tutkielma edustaa sosiolingvististä murre- ja variaationtutkimusta sekä kieliasennetutkimusta. Puhutun murteen lisäksi tarkastellaan myös kirjoitettua murretta. Tutkielman aineisto koostuu neljästä eri osasta: 1) urheilijoiden videoiduista haastatteluista, joita on yhteensä noin 20 minuutin verran, 2) urheilijoiden itsensä kirjoittamista sosiaalisen median päivityksistä, 3) lehtiartikkeleista, joissa urheilijoiden sitaatit on kirjoitettu murteellisesti sekä 4) 53 tavallisen kielenkäyttäjän vastauksista asennekyselyyn. Työssä vertaillaan eri aineistoja kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Tutkielmassa osoitetaan, että urheilijat käyttävät puheessaan monipuolisesti oman kotimurrealueensa murrepiirteitä. Molemmilla urheilijoilla esiintyy systemaattisimmin laajalevikkisiä murrepiirteitä, mutta jonkin verran myös ahtaammin juuri kyseiselle murrealueelle tyypillisiä piirteitä. Omissa teksteissään he käyttävät murretta selvästi vähemmän tai eri tavalla kuin puheessaan, mikä saattaa selittyä sillä, että heidän tavoitteenaan on tuottaa mahdollisimman helposti luettavia viestejä kaikille seuraajilleen. Lehtiartikkeleiden sitaatit mukailevat urheilijoiden puhetta suhteellisen todenmukaisesti, vaikkakaan kaikkia vaikeasti havaittavia foneettisia murrepiirteitä ei teksteissä esiinny. Kyselyaineistoista käy ilmi, että suurin osa vastaajista pitää molempia urheilijoita miellyttävinä, eikä murteenkäyttö juurikaan häiritse puheen ymmärtämistä. Ruuskanen koetaan keskimäärin helpommin lähestyttävämmäksi ja hauskaksi, kun taas Jauhojärveä pidetään asiantuntevampana ja vakavampana. Pääosin urheilijoihin itseensä ja heidän käyttämäänsä kieleen kuitenkin suhtaudutaan positiivisesti, ja murteenkäyttöä pidetään merkkinä aitoudesta ja rehellisyydestä. Tutkielma erottuu menetelmiltään aiemmasta sosiolingvistisestä variaationtutkimuksesta tutkimalla yksityishenkilöiden sijaan julkisuudenhenkilöitä sekä aineiston osalta, sillä työssä tutkitaan sekä puhuttua että kirjoitettua murretta niin urheilijoiden itsensä kuin muiden tuottamana. Lisäksi kyselyaineisto valottaa sitä, miten tavalliset kielenkäyttäjät suhtautuvat urheilijoihin, ja miten murre vaikuttaa heidän julkisuuskuvaansa.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan Lahdessa kevättalvella 2001 järjestettyjen maastohiihdon maailmanmestaruuskilpailujen dopingtapausten käsittelyä suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa.Kipinän aiheelle antoi se mekkala, joka syntyi kuuden suomalaisen hiihtäjän jäädessä kiinni dopingista. Lähtökohtani on, että dopingskandaali uhkasi yhteisön arvoja, jolloin pyhä nousi teksteissä esiin. Pohdin aluksi urheilun ja urheilijan merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyse on siitä, minkälaisiin tulkintakehyksiin heidät on sijoitettu ja minkälaisiksi objekteiksi heidät on rakennettu.Tämän jälkeen valotan dopingia ja sen käytön yleisyyttä urheilun kentällä. Tämä on välttämätöntä, sillä dopingin laaja käyttö on ollut yleisessä tiedossa vuosikymmeniä; niinpä hiihtäjien kiinni jäämisen ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Toisin kuitenkin kävi. Tekstianalyysi paljastaa, minkälaisiin merkitysrakenteisiin huippu-urheilijat on kiinnitetty, sen, mitä he edustavat yhteisössä. Keskeinen teema on: mikä dopingskandaalissa koettiin lopulta uhatuksi: mikä rikkoi pyhän? Käytän analyysimenetelmänä enonsiatiivisen modaalisuuden tarkastelemista aineistossa. Tämä paljastaa rakentamalla vastinpareja,kuten hyvä ja paha, minkälaista totuutta tavoitellaan ja minkälainen ideaali rakennetaan. Peilaan saatuja tietoja lähinnä kahta sosiologian pyhää käsitellyttä teoriaa vasten. Émile Durkheim väitti, että on olemassa ideaaliyhteiskunta, joka ei ole reaaliyhteiskunnan ulkopuolella, vaan osa sitä. Kysyn, olivatko Lahdessa kiinni jääneet urheilijat tuon ideaalin edustajia? Toinen teoria, jonka toteutumista tarkastelen aineistossa, on Mary Douglasin likaa ja puhtautta koskeva väite: ihmiset haluavat varjella heille pyhiä paikkoja ja asioita tahrautumiselta, sillä pyhyys ja epäpuhtaus ovat toistensa vastakohdat. Testaan sitä,minkä doping likasi. Näin yhteisön ideaali ja saastuminen nousevat tarkasteluni keskiöön. Teksteistä käy ilmi, että pyhän rikkoi salaisuuden ilmaantuminen, sekä aatteiden, ihanteiden ja moraalin katoaminen. Tekstit vaativat salaisuuden paljastamista, sitä, mistä kaikessa skandaalissa oli lopulta kyse.Totuuden oli löydyttävä, jotta syntipukit voidaan karkottaa.Näin voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.Häpeästä oli päästävä. Pysäytetyn kertomuksen tekniikka näytti, kuinka tuo tehdään. Aineiston analyysin perusteella voidaan väittää, että dopingskandaalin myötä pyhä näyttäytyi, kun sitä koeteltiin. Pyhä ei siedä syntipukkeja eikä se kestä häpeää. Pyhä vaatii totuuden, järjestyksen, puhtauden, moraalin, aatteet ja ihanteet. Teksteissä nämä olivat ne elementit, jotka katosivat karulla tavalla, virtsapurkkiin. Tekstit osoitivat, että pyhää tarvittiin jälleen.

Tutkimukseni päällimmäinen tavoite on selvittää, kuinka urheilija pärjää mediajulkisuudessa ja mistä asioista urheilun ja mediajulkisuuden suhde muodostuu. Aihetta lähestyäkseni olen valinnut tarkasteluun kolme lomittain toimivaa, mutta erillistä ulottuvuutta - urheilijan, median ja sponsorin. Lähestyn tutkimusongelmaani mediajulkisuuden, mediaurheilun, urheilumarkkinoinnin sekä mielikuvien teoriapohjan avulla. Tutkimukseni on vahvasti aineistopainotteinen ja tärkein tavoitteeni on selvittää tutkittavien kokemuksia aihepiiristä. Päästäkseni käsiksi varsinaiseen tutkimuskohteeseeni - mediajulkisuuden keskiöön, jossa urheilija, media ja sponsori kohtaavat - olen avannut kunkin ulottuvuuden erikseen. Tutkimukseni empiria ja analyysi ovat siis kolmiosaisia. Aineisto koostuu 12 urheilijan, neljän toimittajan ja sponsorin edustajan teemahaastatteluista. Työni on tapaustutkimus urheiluvälinevalmistaja Niken yhteistyöurheilijoista. Urheilijoiden näkökulmasta selvitän, mitä urheilijat ajattelevat mediasta ja julkisuudesta. Pyrin myös hahmottamaan, kohtaako urheilija urallaan odotuksia tai paineita, ja mistä mahdolliset paineet muodostuvat. Urheiluvälivalmistajan perspektiivistä tarkastelen, millä perusteella yritys valitsee sopimusurheilijansa ja mihin yhteistyöllä pyritään. Toimittajien haastatteluilla selvitän median näkemystä tahojen kohtaamisesta. Mitä toimittajat odottavat urheilijalta ja miten yritysten läsnäolo näkyy median arjessa? Keskeinen tutkimuskohteeni on lisäksi se, mikä vaikuttaa urheilusta muodostuviin mielikuviin ja miksi toiset lajit ja urheilijat ovat toisia suositumpia. Päällimmäinen tutkimustuloksekseni on, että mediajulkisuudesta sinänsä vallitsee yhteisymmärrys urheilijan, median ja sponsorin kesken. Julkisuus on oleellinen osa tämän päivän urheilua ja siihen kuuluu kiinteästi myös kaupallisuus. Tutkitut tahot tarvitsevat toisiaan ja tavoitteet sekä päämäärät ovat yhdisteltävissä. Urheilun mediajulkisuus rakentuu kuitenkin laajasta, monen osan värittämästä kokonaisuudesta, sillä jokainen tutkittu ulottuvuus tuo siihen mukanaan omat piirteensä ja painotuksensa. Urheilijan, median ja sponsorin näkökulmasta muodostuu kustakin oma moniulotteinen osakokonaisuutensa, jossa korostuvat tietysti kovin erilaiset piirteet.

Olen työstänyt pro gradu -tutkielmani Nuorisotutkimusverkoston projektissa, jonka teemana on ollut "Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen". Osoitan pro gradu -tutkielmassani "Monikulttuuriset nuoret ja vapaa-ajan liikunta" miten liikunnan ja urheiluun maailmaan osallistuminen voi olla haastavaa monikulttuurisille nuorille. Teemahaastatteluaineiston analyysi sisältää sekä narratiivisen että temaattisen analyysin piirteitä. Liikunnan sosiaaliseen maailmaan suhtautumis- ja osallistumistapojen kokonaisuudesta käytän Pasi Kosken (2004) käsitettä liikuntasuhde. Liikuntasuhde muodostuu elämänkulussa. Liikunnan harrastamisen aloittaminen on yhteydessä myös niin toisiinsa sekoittuneisiin rakenteellisiin, subjektiivisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tekijöihin kuin myös sosiaaliseen pääomaan. Sosiaalista pääomaa tarkastelen nuorisotutkijoiden, kuten Tolosen (2007, 2008), Reynoldsin (2004), Raffon ja Reevesin (2000) tutkimuksia soveltaen. Tärkeä löydös tutkielmassani on yksilölliset sosiaalisen pääoman systeemit (ks. Raffo & Reeves 2000), joiden avulla tarkastelen nuorta ihmissuhteidensa kontekstissa. Näistä systeemeistä käsittelen kolmea. Sosiaalisen pääoman systeemeissä paikantuva ymmärrys vapaa-ajasta, aktiivisuudesta, (monikulttuurisesta) identiteetistä ja liikunnasta muodostavat vaihtelevia polkuja urheilukentille. Osa monikulttuurisista tytöistä ja naisista asemoituu perheeseensä. Vapaa-aika ja aktiivisuus muodostuvat usein perheessä ja perheelle oikein tekemisen eetokseksi. Alakulttuuriinsa asemoituneet miehet sen sijaan elävät alakulttuurisen sosiaalisen pääoman olosuhteita, joissa he taistelevat miehisen maailman (kuten katujen) pärjäämisen eetoksen - ja tähän liittyvän turhautumisen ja toiseuden - ristipaineessa. Moniasemaiset monikulttuuriset nuoret elävät notkean sosiaalisen pääoman systeemin olosuhteita, joissa tieto, ymmärrys ja tuki muun muassa urheilun maailmaan osallistumiselle ovat usein turvattu monelta taholta. Tutkielmassani päädyn tuloksiin, joiden mukaan monikulttuuristen nuorten urheiluun sisäänpääsyn ongelmat johtuvat muun muassa sosiaalisen pääoman systeemeissä jaetuista ymmärryksistä ja identiteeteistä, jotka eivät kohtaa Suomessa urheilusta tai yleensäkään vapaa-ajasta ylläpidettyjä mielikuvia ja käytänteitä, kuten individualistista eetosta. Tiedonpuute nousee suurimmaksi ongelmaksi (ks. myös Harinen 2005). Vaikka kaikki alakulttuuriinsa asemoituvat miehet harrastavat liikuntaa, he ovat varsin vähän mukana seuratoiminnassa tai tuntevat sen ulkokohtaiseksi. He asemoituvat muiden ulkomaalaisten joukkoon. Erityisesti vähän aikaa sitten maahanmuuttaneiden tapauksessa taloudelliset realiteetit määrittävät myös hyvin pitkälle vapaa-ajan osallistumista. Perheeseensä asemoituneet naiset taas suhtautuvat liikunnan maailmaan yleensä myönteisesti, mutta harrastavat liikuntaa vain vähän. Naisten kohdalla kohdennettu tiedottaminen perheille, sekä urheilumaailman toimijoiden monikulttuurisen ymmärryksen lisääminen helpottaisivat osaltaan liikunnan harrastamisen aloittamista.

Aim. According to earlier research, motivation is closely related to many issues in sports, such as success, enjoyment, persistence and intensity. The self-determination theory (SDT) was chosen as the theoretical framework of the present study. According to the SDT, motivation is divided into intrinsic motivation, extrinsic motivation and amotivation. In the present study, an attempt was made to examine the effects of motivation on dropout from organized ice hockey among adolescent boys. In addition, the purpose was to examine the effects of motivation on success in ice hockey and how parental support and pressure affect players' motivation. Method. Participants (n=671) of the study consisted of 14- and 15-year-old boys participating ice hockey. They completed a survey questionnaire which included Sport Motivation Scale (SMS) and Parental Involvement Sport Questionnaire (PISQ). The player license information was collected from the Finnish Ice Hockey Association. Motivational profiles were developed using cluster analysis. In order to examine motivational differences and differences among parental involvement in clusters, the Kruskal-Wallis test was conducted. Results and conclusion. Based on cluster analysis, four different motivational subgroups were identified: 1) high amotivation, 2) low intrinsic and extrinsic motivation, 3) high intrinsic and extrinsic motivation and 4) high intrinsic motivation. The participants in group 1 were more likely to drop out from ice hockey and were less successful than the participants in other groups. When it comes to parental involvement, the participants in group 4 reported more support from parents than the participants of groups 1 and 2. The participants in group 4 also reported less pressure from parents than the participants in other groups. The present findings appear to support previous research on the role of motivation in the prediction of dropout. The current findings highlight the importance of supporting young athletes' motivation for their sport participation. It is recommended that the sport practitioners should invest more on supporting especially the development of athletes' intrinsic motivation.

Tutkielma käsittelee oikeusturvaan liittyviä näkökulmia luotaessa porttikieltojärjestelmää urheilutilaisuuksia varten. Ennaltaehkäisevä porttikieltojärjestelmä voisi edistää turvallisuutta ja viihtyvyyttä urheilutilaisuuksissa. Samalla voitaisiin ehkäistä häiriökäyttäytymistä ja järjestelmä mahdollistaisi rankaisutoimenpiteenä porttikiellon langettamisen henkilölle, joka häiriköi urheilutilaisuudessa. Sisäministeriön loppuraportissa vuodelta 2014 on ehdotettu porttikieltojärjestelmän luomista sopimusperäisesti. Euroopassa usealla valtiolla on käytössä porttikieltojärjestelmiä, mutta Suomessa vastaavanlaista järjestelmää ei ole vielä luotu. Ainoa ”porttikieltojärjestelmä”, joka Suomessa on voimassa lainsäädännön turvin, perustuu arpajaislakiin. Tämän takia haetaan vaikutteita kasinoiden porttikieltojärjestelmästä. Lisäksi tutkimuksessa haetaan vaikutteita järjestelmän oikeusturvaan urheilun sisältä, omalta osaltaan kurinpidon menettelyn takeista, antidopingsäännöstön viimeisten muutosten trendeistä sekä Veikkausliigan yleisistä sopimusehdoista. Järjestelmän menettelyn tulisi täyttää fair trial -vaatimukset eli häiriköksi epäillyn henkilön oikeusturvasta tulisi huolehtia, kun hänen käytöksensä epäillään olleen porttikieltojärjestelmän sääntöjen vastaista. Luotaessa menettelyä tulisi huomioida, että menettelystä voitaisiin luoda kustannustehokkaasti oikeudenmukainen ja tehokas. Omana näkökulmana käsitellään yleisimpiä porttikieltoon johtavia tekoja ja työssä tarkastellaan tekojen määrittelyn tärkeyttä osana oikeusturvaa. Tutkielman johtopäätöksissä luodaan oletettu prosessikaavio porttikieltojärjestelmään tutkielmassa käsiteltyjen asioiden pohjalta. Lisäksi tutkielmassa esitettyjen näkökantojen perusteella tehdään huomioita järjestelmän kustannustehokkuuden ja oikeusturvan takaamisen kannalta. Porttikieltojärjestelmän menetelmän laatimisessa tulisi korostaa oikeusturvanäkökannalta menettelyn toimielinten riippumattomuutta sekä porttikieltoon johtavien tekojen selkeää määrittelyä tulevan järjestelmän säännöstössä. Tavoitteena oli nostaa tarkasteluun oikeusturvaan liittyviä näkökantoja laadittaessa porttikieltojärjestelmä urheilutilaisuuksia varten.

Urheilun medioitumiskehityksen seurauksena sosiaalinen media on kasvattanut rooliaan urheilijoiden viestinnässä. Siinä missä suurten lajien urheilijat nauttivat valtamedian jokapäiväisestä huomiosta, pienempien marginaalilajien urheilijat ovat itse vastuussa omasta näkyvyydestään. Tämän päivän urheilijan on onnistuttava paitsi urheilusuorituksissaan, myös suoriuduttava sosiaalisen median viestinnässään. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomalaisvoimistelijoiden sosiaalisen median käyttötapoja sekä siihen liittyviä kokemuksia. Tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää kuinka sosiaalista mediaa käytetään sekä selittää ja kuvailla sosiaalisen median ja urheilijan välistä yhteyttä. Tarkastelemalla sosiaalisen median käyttöä sekä siihen liittyviä kokemuksia, pystytään tunnistamaan viestintään liittyvät kehityskohteet ja entistä paremmin auttamaan niin voimistelijoita kuin urheilijoita yleisesti sosiaalisen median käytössä ja viestinnän hallinnassa. Tutkielmassa voimistelijoiden sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan pääosin Suvi Uskin profiilityön käsitteen sekä Sari Östmanin elämäjulkaisijan käsitteen kautta. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja sen aineisto on kerätty monimetodisesti käyttämällä sekä kyselytutkimusta että teemahaastattelua. Tutkimusjoukko koostui Suomen Voimisteluliiton kahdeksan virallisen voimistelulajin yksilö- ja joukkueurheilijoista. Urheilijat valittiin vuoden 2017 SM-kilpailujen tuloksien perusteella: kyselytutkimus lähetettiin kunkin voimistelulajin kahdelle parhaalle urheilijalle tai joukkueelle. Vastanneiden joukosta vielä neljä valittiin teemahaastatteluun. Tuloksia tarkasteltiin teemoittelun ja fenomenografisen analyysin avulla. Tutkimuksessa profiilityön käsitettä tarkasteltiin näkyvänä ja näkymättömänä profiilityönä, joita molempia voimistelijat tekivät. Tutkimuksen pohjalta selvisi, että voimistelijoiden tekemällä sosiaalisen median profiilityöllä on neljä pääpiirrettä. Ensimmäinen piirre voimistelijoiden profiilityölle oli näkyvän ja näkymättömän profiilityön rajoittuneisuus. Toinen piirre profiilityölle oli voimistelijoiden pyrkimys esimerkillisyyteen ja kolmas joukkue- ja yksilövoimistelijoiden selkeä ero. Neljänneksi piirteeksi tutkimuksessa määriteltiin sosiaalisen median käyttäjäprofiilin käyttäminen kilpailuvälineenä. Näiden neljän piirteen perusteella voimistelijoiden profiilityö vastaa pääpiirteissään aggressiivista kasvotyötä sekä Sari Östmanin kolmiportaisen jaottelun mukaista toisen asteen syvenevää elämäjulkaisemista. Tästä johtopäätöksenä tutkielmassa todettiin mediaurheilun käsitteen laajentuneen entisestään niin, että urheilulle ominainen kilpailutilanne jatkuu sosiaalisessa mediassa. Tekemällään profiilityöllä voimistelijat pitävät jatkuvasti yllä sitä kulissia, joka ennen sosiaalisen median aikaa oli käytössä vain kilpailutilanteessa. Kulissin ylläpitäminen ja voimistelulle ominainen suunnitelmallisuus ja tilanteen hallinta tekevät voimistelijoiden profiilityöstä erityistä verrattuna moniin muihin urheilulajeihin. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että voimistelijat tekevät profiilityötä omia hyvä puoliaan korostaen sekä esimerkillistä urheilijakuvaa luoden, ja sitä kautta pyrkivät parantamaan omaa tai joukkuekuvaansa voimisteluyhteisön silmissä. Voimistelijoiden kokemukset profiilityöhön jakautuivat kolmeen kategoriaan; kokemukset päivittämisestä, sisällöstä ja sosiaalisen median yhteisöstä. Voimistelijoilla oli kokemuksia paitsi omasta profiilityöstä myös muiden sosiaalisen median käyttäjien työstä. Voimistelijoiden kokemukset jaettiin mahdollistaviin ja häiritseviin profiilityön kokemuksiin, joilla oli sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Johtopäätöksenä todettiin, että voimistelijat ajattelevat paljon itsensä esittämistä sosiaalisessa mediassa ja profiilityön tekeminen on suuressa osassa voimistelijoiden arkea. Työssä ei pyritty saamaan tietoa todellisuudesta sinänsä, sillä tutkimuksen näkökulmasta on yhdentekevää mikä itse todellisuus on, sillä kokemus vaikuttaa urheilijaan ja hänen suoriutumiseensa. Suosituksena todetaan, että sekä mahdollistavat että häiritsevät profiilityön kokemukset on huomioitava urheilijoiden valmennuksessa sekä urheiluseurojen viestinnän suunnittelussa.

One of the most visible themes in coach education during recent years has been mental coaching, which means applying sport psychology in to coaching. Understanding of the nature of mental coaching in open skill sports and its practical applications have only started to arise. This Thesis's aim was to build a synthetic review of Finnish open skill sport studies and reflect it on international sport psychology theories. The Thesis was made with review method, which is a study based on a qualitative synthetic analysis. Material was gathered using Finnish universities publications search engines and other study search engines. The studies criteria was to be at least Licentiate and eight studies matching the criteria were found. Results were found both from the general level of sport psychology in Finland and single study subjects. Even though Finnish children start sports younger than before, the studies have all except one focused on ages 14 and above. Motivation has been a very popular subject of Finnish studies, but the new phenomena's of international sport psychology self-confidence studies have been neglected. Task-cohesion's importance in group performance was highlighted both internationally and in Finnish studies. Conclusions are made both concerning Finnish mental coaching and the need for more research. It is important for the development of Finnish open skill sports mental coaching that it will emphasize the importance of task-cohesion and the new self-confidence related phenomena's, such as self-efficacy, collective efficacy and team confidence. In the future Finnish open skill sport mental coaching needs studies of children's sport psychology. In addition intervention studies are needed to create more information on mental coaching's practical applications in open skill sports.

Tämä pro gradu -tutkielma on haastatteluista koottu mikrohistoriallinen katsaus Afro-Amerikkalaisten koripalloilijoiden elämään Suomessa 1970-90 luvuilla. Tutkielmassa käydään läpi kolmen Afro-Amerikkalaisen miehen tarina ja taustat heidän kotimaassaan vietetystä lapsuudesta ja nuoruudesta, aina Suomeen saapumiseen ammattilaiskoripalloilijoiksi. Tutkielman tarkoitus on selvittää miten Suomalaiset ovat vastaanottaneet Afro-Amerikkalaiset koripallopelaajat ja miten paljon rasismia he kokivat vuosien varrella, ollessaan Suomessa yli 30 vuotta. Tutkielma käy läpi myös sitä, millaista rasismia Suomessa on ollut ennen 1970-90 lukuja, sen aikana, ja sen jälkeen, sekä esimerkkejä siitä, millaista rasismia Suomessa syntyneet Suomalaiset tummaihoiset ihmiset ovat käyneet läpi.