Browsing by Subject "urheilumedia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kankaanmäki, Emmi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman aiheena on, miten Helsingin Sanomien urheilusivuilla rakennetaan ja ylläpidetään urheilun hegemonista maskuliinisuutta tammikuussa 2017. Tutkimusaineistona on Helsingin Sanomien urheilusivut tammikuussa 2017. Tutkimuskysymykset ovat miten naisten ja miesten urheilua koskeva uutisointi eroaa määrällisesti toisistaan, miten eri urheilulajeja koskeva uutisointi suhteessa sukupuoleen eroaa määrällisesti toisistaan ja miten naisten ja miesten urheilua koskeva uutisointi eroaa sisällöllisesti toisistaan? Tutkielma asemoituu feministisen urheilututkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kentälle. Siinä yhdistyvät määrällinen ja sisällön analyysi. Sisällön analyysissa hyödynnetään diskurssianalyyttistä viitekehystä. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat urheilun hegemoninen maskuliinisuus sekä naisten urheilun marginalisointi ja trivialisointi. Marginalisoinnilla tarkoitetaan tilan käyttöön ja tilan sukupuolittuneisuuteen liittyvää naisten urheilun vähäistä näkyvyyttä, ja trivialisoinnilla esitystapoja, joilla naisten urheilusta ja naisurheilijoista välitetään toisarvoista kuvaa miesten urheilun ja miesurheilijoiden rinnalla (Pirinen 2006, 37, 41). Naisten urheilun marginalisointi ja trivialisointi ovat keinoja, joilla urheilumedia rakentaa ja ylläpitää urheilun hegemonista maskuliinisuutta, miesten ensisijaisuutta urheilun toimintaympäristöissä. Tutkimustulokset osoittavat, että naisten urheilun marginalisointi ja trivialisointi on runsasta ja monimuotoista. Naisten urheilun marginalisointia tapahtuu sekä uutisten määrän, lajikirjon että urheilijalta vaadittavan menestyksen osalta. Naisten urheilua ja naisurheilijoita koskevia uutisia on kymmenen prosenttia tutkimusaineistosta. Uutisointi on kapea-alaista, lajikirjo on suppea ja uutiset koskevat pääosin yksilölajeja. Miesten urheilua koskevia uutisia on 66 prosenttia tutkimusaineistosta. Uutisia on monipuolisesti eri lajeista ja uutiset koskevat yksilö- ja joukkuelajeja. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että naisten urheilun trivialisointi urheilumediassa on muuttunut. Uutisten sisällöt ovat muuttuneet tasa-arvoisemmiksi sen suhteen, miten niissä uutisoidaan urheilun kannalta oleellisista asioista. Urheilusuorituksen kannalta tarpeettomia mainintoja urheilijan yksityiselämästä tai ulkonäöstä ei ole ja uutiset keskittyvät urheilusuorituksen kannalta oleellisiin asioihin. Eri sukupuolten urheilusuorituksia ei verrata toisiinsa, eikä suorituksia vähätellä kummankaan sukupuolen osalta. Sen sijaan naisten urheilun trivialisointia tapahtuu uutisiin kytkeytyvällä miesolettamalla. Uutiseen sisältyy olettama siitä, että uutinen koskee miesten urheilua. Mikäli uutinen koskee naisten urheilua, mainitaan se erikseen. Miesolettama kytkeytyy erityisesti joukkulajeja koskeviin uutisiin, mutta myös osaan yksilölajeista. Toinen keino trivialisoida naisten urheilua on artikkelin kirjoitustyyli. Luokittelin tutkimusaineistoni artikkelit kirjoitustyylin mukaan kolmeen luokkaan; feminiininen, maskuliininen ja neutraali. Feminiininen ja maskuliininen eivät ole yksiselitteisiä, faktuaalisesti tiettyjä piirteitä sisältäviä yksilön ominaisuuksia, vaan niitä tuotetaan yhteiskunnan rakenteissa ja ne ovat kielellisesti määriteltyjä (Connell 1995, 29). Olen luokitellut artikkelit länsimaisessa kulttuurissa maskuliiniseksi ja feminiiniseksi miellettyjen ominaisuuksien mukaan. Erityisesti maskuliininen kirjoitustyyli trivialisoi naisten urheilua. Siinä korostuvat maskuliiniseksi mielletyt ominaisuudet ja niitä arvotetaan muita ominaisuuksia paremmiksi. Naisten urheilun runsas ja monimuotoinen marginalisointi ja trivialisointi urheilumediassa vaikeuttavat naisten asemaa kaikissa urheilun toimintaympäristöissä. Medianäkyvyydessä on kyse naisurheilijoiden heikommista resursseista urheilun toimintaympäristöissä, mutta myös siitä, millaisia eri sukupuolten urheilijoihin ja eri sukupuoliin liittyviä mielikuvia luodaan ja ylläpidetään yhteiskunnassa. Jatkotutkimusaiheina on selvittää, millaisin toimin urheilumediaan on pyritty vaikuttamaan naisten urheilun näkyvyyden lisäämiseksi ja miten nämä toimet ovat vaikuttaneet. Toinen jatkotutkimusaihe on selvittää, saavatko naisten urheilun trivialisoinnin vähenemistä osoittavat tutkimustulokseni vahvistusta laajemmassa tutkimusaineistossa.
  • Nalli, Anniina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma tarkastelee Rion olympialaisten 2016 urheilu-uutisointia evaluaation näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista evaluaatiota eli arviointia urheilu-uutisissa esiintyy: millä tavoin mies- ja naisurheilijoihin suhtaudutaan mediassa, miten heitä ja heidän suorituksiaan kuvaillaan ja arvioidaan, ja millaisten verbien kanssa sukupuolet esiintyvät subjektin paikalla. Analyysi keskittyy erityisesti kahteen yksilöurheilulajiin, tennikseen ja ratsastukseen, jotta on mahdollista vertailla, onko uutisissa käytetty kieli ja urheilijoiden kuvaukset erilaisia lajissa, jossa mies- ja naisurheilijoilla on omat sarjansa, verrattuna lajiin, jossa he kilpailevat yhdessä toisiaan vastaan. Sukupuolittunut kielenkäyttö ja naisurheilijoita trivialisoivat narratiivit ovat olleet keskeinen teema urheilusosiologiassa 2000-luvun alusta lähtien, ja aihe on edelleen ajankohtainen tasa-arvon puhututtaessa yhteiskunnan eri kentillä. Kielitieteen piirissä se on kuitenkin saanut huomattavasti vähemmän huomiota, joten tämä tutkielma pyrkii tuomaan aiheeseen erilaista näkökulmaa. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa genreanalyysiin sekä sukupuolta ja kieltä tutkiviin teorioihin. Genreanalyysin käsitteiden kautta pyrin muodostamaan kuvan urheilu-uutisista genrenä sekä tarkastelemaan tennis- ja ratsastusuutisointia osana tätä laajempaa genreä. Sukupuolen ja kielen teorioita hyödynnän tutkiessani naisurheilijoiden mediarepresentaatioita ja urheilu-uutisoinnissa vallitsevia sukupuolittuneita käytäntöjä. Sovellan tutkimuksessa systeemis-funktionaalisen kieliteorian pohjalta kehitettyä suhtautumisen teoriaa (Martin ja White, Appraisal theory) painottaen erityisesti sen asennoitumisen ja asteittaisuuden kategorioita. Näiden työkalujen avulla tarkastelen, onko median suhtautumisessa mies- ja naisurheilijoihin selkeitä eroja, ja esitetäänkö naisurheilija miesurheilijaa useammin negatiivissävytteisesti. Tutkimuksen materiaali koostuu 40:stä tennis- ja ratsastusuutisesta, jotka on julkaistu The Guardian- ja Daily Mail -lehtien urheilu- ja uutisosioissa Rion olympialaisten 2016 aikana. Analysoitavat artikkelit valittiin 219 hakutuloksen joukosta ositetulla otannalla niin, että molemmista lehdistä analyysiin valikoitui 10 tennisuutista ja 10 ratsastusuutista. Analyysi on kaksiosainen: ensimmäinen osa keskittyy analysoimaan tennis- ja ratsastusuutisointia osana urheilu-uutisgenreä, ja toinen syventyy tutkimaan sukupuolten representaatioita urheilumediassa. Analyysissä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen menetelmä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tennis- ja ratsastusuutisoinnissa esiintyvän evaluaation tyyli ja määrä heijastelevat sekä uutisgenrelle ominaista toistoa että urheilu-uutisille tyypillistä värikästä kielenkäyttöä ja korostettuja ilmauksia. Yllättävänä voidaan pitää adjektiivien verrattain vähäistä määrää urheilijoiden kuvailussa verrattuna substantiiveihin, mutta aineiston perusteella substantiivikin voi toimia suhtautumisen paljastavana kuvainnollisena määritteenä. Tutkimustulokset mies- ja naisurheilijoiden kuvailun tyylistä ja sävystä viittaavat positiiviseen muutokseen urheilumedian asenteissa naisurheilijoita kohtaan. Kuvaukset olivat samankaltaisia molemmissa lajeissa ja asettivat mies- ja naisurheilijat samanarvoiseen asemaan. Verbien käyttö vahvisti osaltaan vaikutelmaa sukupuolten tasapuolistuneesta kohtelusta mediassa. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään, onko tämänkaltainen kehitys havaittavissa urheilumediassa laajemminkin, vai vallitsevatko sukupuolittuneet narratiivit edelleen tietyissä lajeissa ja maissa.