Browsing by Subject "urheiluoikeus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Keinänen, Heidi (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielman keskittyy tarkastelemaan kansainvälisen lajiliiton yksinoikeutta urheilukilpailujen järjestämiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen kilpailuoikeuden kannalta. Kansainväliset lajiliitot ovat suhtautuneet kielteisesti liiton ulkopuoliseen toimintaan ja uhanneet usein sulkea kilpailevaan, liiton ulkopuoliseen toimintaan osallistuneet tahot liiton kilpailutoiminnan ulkopuolelle. Tähän kieltoon osallistua kilpailevaan toimintaan viitataan tutkielmassa ”lojaliteettiehtona”. Tutkielma pyrkii selvittämään, voiko lajiliitto kieltää alaisiltaan urheiluseuroilta ja urheilijoita osallistumasta kilpailevaan toimintaan ja tätä kautta estää kilpailevien liigojen syntymisen. Tutkielma on metodiltaan lainopillinen. Tutkielman alussa käydään läpi, kuinka urheilutoiminta on organisoitunut Euroopassa. Urheilun organisoituminen perustuu pyramidimalliin, jossa kansainvälisellä lajiliitolla on määräysvalta koko lajia koskevissa kysymyksissä. Urheilijat ja urheiluseurat ovat kansainvälisen lajiliiton jäseniä välillisesti ja tätä kautta sidottuja noudattamaan lajiliiton sääntöjä. Koska osallistumisesta liiton ulkopuoliseen kilpailutoimintaan seuraa usein kilpailukielto, ei urheilijoilla ole halua ottaa tätä riskiä. Kilpailutoiminnan järjestäminen on taloudellista toimintaa, joten unionin kilpailuoikeus tulee sovellettavaksi. Sovellettaessa kilpailuoikeutta urheilullisiin kysymyksiin on otettava urheilun eritysipiirteet huomioon Meca-Medina-testin edellyttämällä tavalla. Kansainväliset lajiliittojen säännöt ja määräykset kuuluvat SEUT 101 artiklan, joka kieltää yritysten välisen yhteistyön, soveltamisalaan, minkä lisäksi liitot ovat usein määräävässä markkina-asemassa SEUT 102 artiklan osoittamalla tavalla. Koska lajiliitto on määräävässä markkina-asemassa ja se vastaa lajin sääntelystä sekä oikeuksien kaupallisesta hyödyntämisisestä, aiheuttaa se eturistiriidan. Eturistiriita nousee esille lojaliteettiehtoa koskevissa kysymyksissä. Tutkielmassa keskitytään lojaliteettiehdon arviointiin erityisesti EUYT:n ISU-ratkaisun ja Ruotsin markkinaoikeuden Ruotsin Autourheiluliittoa koskeneen ratkaisun perustelujen kautta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti lojaliteettiehdon tavoitteisiin urheilun erityispiirteet huomioiden. Lojaliteettiehdon seurauksena ei uusia lajiliiton ulkopuolisia kilpailuja ole syntynyt. Tutkielman lopussa kuitenkin otetaan huomioon ne tilanteet, joissa kilpaileva liiga on onnistunut kasvattamaan omaa markkinavoimaansa. Johtopäätöksenä todetaan, ettei kansainvälisillä lajiliitoilla ole täyttä oikeutta kieltää jäseniään osallistumasta liiton ulkopuoliseen toimintaan. Lajiliitoilla on kuitenkin puolustaa urheilun erityispiirteitä ja omia tapahtumiaan. Näihin käytetyt toimet eivät kuitenkaan saa mennä pidemmälle kuin on välttämätöntä. EU:n oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole toistaiseksi otettu kantaa siihen, että missä tämä raja menee.
  • Rinkinen, Aleksi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Nuorena lajina elektroniseen urheiluun (e-urheilu) ei ole kehittynyt samankaltaista uskottavaa ja keskitettyä kurinpidollista järjestelmää kuin perinteisen urheilun puolelle. E-urheilun eettisesti kestävä urheilukulttuuri ja reilun pelin mahdollistaminen edellyttää pelinkehittäjiltä ja muilta sidosryhmiltä toimenpiteitä varmistaa, että pelipalvelimilla ja turnauksissa ei ole mahdollista käyttää huijausohjelmistoja. Tällä hetkellä kurinpitoa leimaa vahva desentralisaatio, joka aiheuttaa epävarmuutta e-urheilijan näkökulmasta lajin ammattimaiseen pelaamiseen oikeusturvan ja -varmuuden puutteiden vuoksi. Tutkielmassa tarkastellaan pääasiallisesti e-dopingista määrättävien kurinpitomenettelyjen oikeudellisia ulottuvuuksia pääasiallisesti pelaajan näkökulmasta. Tarkastelu kohdistuu Counter-Strike: Global Offensive (CS:GO) -pelin sisällä oleviin kurinpitojärjestelmiin, mutta tätä kautta on mahdollista löytää myös laajemmin analogiaa koko e-urheiluun. Leimallista e-urheilun kurinpidossa on selkeän sateenvarjomallin puuttuminen, josta seuraa yhtäältä pelinkehittäjän ja turnausjärjestäjien määräämien kurinpitoseuraamusten osittainen päällekkäisyys, mutta toisaalta rajallinen vaikuttavuus. Varsinkin pelinkehittäjän asettamien pelikieltojen taustalta puuttuu tarpeeksi yksityiskohtaiset säännöt sekä aineellisella että prosessuaalisella puolella. Tämä johtuu osittain sopimusten alkuperäisestä luonteesta kuluttajasopimuksina, joissa ammattimaista e-urheilua ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon. Kurinpitoseuraamuksia tarkastellaan tutkielmassa sopimus-, rikos-, prosessi-, urheilu- sekä perusoikeudellisesta näkökulmasta. Vertaamalla yksittäisiä kurinpitopäätöksiä, voidaan todeta, että kokonaisuudessaan pelaajan oikeusturvan ja -varmuuden kannalta suurimmat ongelmat kohdistuvat kurinpitoseuraamusten taustalla olevien sääntöjen ylimalkaisuuteen ja määrättävien seuraamusten sekä absoluuttiseen että relatiiviseen ankaruuteen. Samoin ongelmia aiheuttaa prosessuaalisella puolella valitusmahdollisuuksien, päätösten perusteluiden sekä läpinäkyvyyden puutteellisuus. Nämä asiat osaltaan johtavat pelaajan kannalta kurinpitoseuraamusten ennustettavuuden puutteeseen, ongelmiin suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja kohtuusperiaatteen osalta sekä yksittäistapauksessa jopa perusoikeuksien kannalta ongelmallisiin tilanteisiin. Tarkastelemalla perinteisen urheilun puolella toimivia oikeudellisia instansseja ja ratkaisumalleja, sekä niiden taustalta löytyvää oikeudellista tutkimusta ja argumentaatiota, kyettiin löytämään ratkaisuehdotuksia ilmenneisiin ongelmiin. Ratkaisuna e-urheilun kurinpidon oikeudellisiin ongelmiin nähdään pelinkehittäjien kanssa sovittavat erilliset sopimukset ammattipelaajien kanssa sekä tätä kautta kurinpitovallan luovuttaminen ja keskittäminen riippumattomien kurinpitoelinten valtaan. Tällä menettelyllä pelinkehittäjä kykenee pitämään kiinni kuluttajien kanssa erillisistä sopimuksista, mutta samalla mahdollistaa ammattipelaajien intressien huomioon ottamisen laajemmin. Riippumattoman kurinpitoelimen lisäksi e-urheilijan oikeusturvan vaatimukset edellyttävät myös todellista mahdollisuutta saattaa pelaajaa koskeva päätös kurinpitoelimestä riippumattoman toimielimen arvioitavaksi. Tämän vuoksi e-urheiluun on perustettava urheilun kansainvälistä vetoomustuomioistuinta vastaava elin, jolla on todellinen valta arvioida ja muuttaa päätöksiä.
  • Koskela, Oskari (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielma käsittelee oikeusturvaan liittyviä näkökulmia luotaessa porttikieltojärjestelmää urheilutilaisuuksia varten. Ennaltaehkäisevä porttikieltojärjestelmä voisi edistää turvallisuutta ja viihtyvyyttä urheilutilaisuuksissa. Samalla voitaisiin ehkäistä häiriökäyttäytymistä ja järjestelmä mahdollistaisi rankaisutoimenpiteenä porttikiellon langettamisen henkilölle, joka häiriköi urheilutilaisuudessa. Sisäministeriön loppuraportissa vuodelta 2014 on ehdotettu porttikieltojärjestelmän luomista sopimusperäisesti. Euroopassa usealla valtiolla on käytössä porttikieltojärjestelmiä, mutta Suomessa vastaavanlaista järjestelmää ei ole vielä luotu. Ainoa ”porttikieltojärjestelmä”, joka Suomessa on voimassa lainsäädännön turvin, perustuu arpajaislakiin. Tämän takia haetaan vaikutteita kasinoiden porttikieltojärjestelmästä. Lisäksi tutkimuksessa haetaan vaikutteita järjestelmän oikeusturvaan urheilun sisältä, omalta osaltaan kurinpidon menettelyn takeista, antidopingsäännöstön viimeisten muutosten trendeistä sekä Veikkausliigan yleisistä sopimusehdoista. Järjestelmän menettelyn tulisi täyttää fair trial -vaatimukset eli häiriköksi epäillyn henkilön oikeusturvasta tulisi huolehtia, kun hänen käytöksensä epäillään olleen porttikieltojärjestelmän sääntöjen vastaista. Luotaessa menettelyä tulisi huomioida, että menettelystä voitaisiin luoda kustannustehokkaasti oikeudenmukainen ja tehokas. Omana näkökulmana käsitellään yleisimpiä porttikieltoon johtavia tekoja ja työssä tarkastellaan tekojen määrittelyn tärkeyttä osana oikeusturvaa. Tutkielman johtopäätöksissä luodaan oletettu prosessikaavio porttikieltojärjestelmään tutkielmassa käsiteltyjen asioiden pohjalta. Lisäksi tutkielmassa esitettyjen näkökantojen perusteella tehdään huomioita järjestelmän kustannustehokkuuden ja oikeusturvan takaamisen kannalta. Porttikieltojärjestelmän menetelmän laatimisessa tulisi korostaa oikeusturvanäkökannalta menettelyn toimielinten riippumattomuutta sekä porttikieltoon johtavien tekojen selkeää määrittelyä tulevan järjestelmän säännöstössä. Tavoitteena oli nostaa tarkasteluun oikeusturvaan liittyviä näkökantoja laadittaessa porttikieltojärjestelmä urheilutilaisuuksia varten.