Browsing by Subject "uskomukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Vuorela, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Goals. The objective of this Master´s Thesis was to examine the development of learning to learn and thinking skills of 5th graders with special needs during the school year intervention. Another objective was to examine which thinking and learning to learn skills would develop and which not. The specific interest was to find out differences and similarities between the students with special educational needs and general education students. The theories used in this thesis are Piaget´s and Demetriou´s theories of cognitive development. Thinking and learning to learn skills and development of those have been current topics in studies of behavioural sciences. There have been few intervention studies in Finland too, where the de-velopment of children´s learning to learn skills have been examined during several years. In six-years intervention study showed how the future working life demands thinking and reasoning skills for problem solving, and it can be influenced already at the primary school (Vainikainen, Wüstenberg, Kupiainen, Hotulainen, & Hautamäki, 2015). In the new national core curriculum (2014) the transversal competence is essential and one of the multidisciplinary modules is thinking and learning to learn. (POPS 2014, 20.) Methods. The participants of this study consisted of the 5th graders in the municipalities of Akaa, Lappeenranta and Liperi, who responded to the evaluation study of learning to learn during the school year 2017–2018 (N=245). In this study those students who were in the lowest quarter regarding to tasks of competence were separated as own group. The compaction of data was executed with online tasks of competence and online inquiries related to attitude both in autumn and spring. The data was analysed by using the independent samples t-test. Results and conclusions. There were no significant differences between the experimental and the control group. The only variable which exceeded the significant level, was deduction. In the comparison of the lowest and the highest quartet´s results there were significant changes in the group variables of competence. Instead no significant changes between the beliefs were noticed. Compared to the earlier research, it seems one-year intervention study is too short to show the differences.
  • Erfving, Emilia; Hintsa, Antti; Sintonen, Sara; Sairanen, Heidi; Kumpulainen, Kristiina (Helsingin yliopisto, Playful Learning Center, 2017)
    Myyttejä ja monilukutaitoa Myytit ovat yhteisesti jaettuja tarinoita ja uskomuksia, joita kukaan ei oikeastaan ole välttämättä koskaan oikeasti nähnyt tai kokenut, mutta joita pidetään totena. Menneessä ajassa, todella kauan sitten, suomalaiset myytit saivat monesti alkunsa luontoon liittyvistä havainnoista. Luonto innosti ihmisiä ja luonnon kanssa pyrittiin vuoropuheluun: ihmisillä oli nykyaikaan verrattuna erilainen suhde luontoon. Pohjoisen ihmisille luonnolla on ollut oma erityinen merkityksensä, sillä luonto on vuodenaikojen vaihtelujen myötä täällä hyvin moninainen ja rikas. Ei ihmekään, että se on herättänyt mielikuvituksen ja synnyttänyt monia uskomuksia. Esimerkiksi tähdenlennon on ajateltu olevan repeämä taivaalla, josta jumalat voivat kurkkia alas maan päälle. Samoin metsät haltijoineen liittyvät olennaisella tavalla pohjoiseen kulttuuriin ja elämäntapoihin, olihan se myös tärkeä ravinnon lähde. Haltijan kuiskaus -aktiviteettikorteilla haluamme osaltamme juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Kokonaisuus julkaistaan digitaalisessa muodossa, ja sitä on mahdollisuus käyttää ja levittää ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Ajatuksemme on, että tulostamisen sijaan materiaalia käytetään erilaisilla digitaalisilla näyttöpäätteillä. Aktiviteettikorttien pedagogisena tavoitteena on herättää kiinnostusta suomalaista luontoa ja vanhoja uskomuksia kohtaan monesta eri näkökulmasta. Tehtävät houkuttavat myös monella eri tavalla tarkkailemaan, pohtimaan, keksimään ja kokeilemaan itse. Haltijan kuiskaus -aktiviteettikorttien tuottamiseen on saatu tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalta ‘MOI - Monilukutaitoa opitaan ilolla’ -hankkeelta, jonka toteuttaa Helsingin yliopisto. Materiaali on vapaasti ladattavissa MOI-hankkeen sivuilta osoitteessa: www.monilukutaito.com
  • Harju, Liisa-Maria (2008)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan organisaation ilmaistujen arvojen suhdetta perusoletusten tasoon. Tutkielmassa organisaation ilmaistuilla arvoilla tarkoitetaan organisaation julkisia arvoja, jotka usein sisällytetään organisaation virallisissa asiakirjoissa esitettyyn ideologiaan tai filosofiaan. Perusoletuksilla tarkoitetaan organisaation alitajuisia, itsestäänselviä ja organisaation jäsenten kesken jaettuja uskomuksia. Tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, näkyvätkö tietyn oppilaitoksen opetussuunnitelmassa ilmaistut arvot oppilaitoksen opetushenkilökunnan perusoletusten tasolla eli käytetäänkö ilmaistuja arvoja retorisena välineenä opetushenkilökunnalle esitettyjen pulmatilannekuvausten ratkomisessa. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat organisaatiokulttuuriteoriassa ja retorisessa sosiaalipsykologiassa. Tutkielman empiirinen osa toteutetaan laadullisen asennetutkimuksen näkökulmasta. Arvoja tarkastellaan retorisen sosiaalipsykologian mukaisesti retoriikan välineinä, sosiaalisina tuotteina, joihin arkipäivän toimijat voivat perusteluissaan vedota. Tutkielman aineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä ja he edustavat tarkastellun oppilaitoksen opetushenkilökuntaa. Tutkielman lähtökohta-ajatuksena on, että organisaation perusoletukset tulevat ilmi, kun organisaation jäseniä pyydetään kommentoimaan organisaation kannalta relevantteja pulmatilanteita. Aineiston analyysissa tuli esiin, että pulmatilannekuvauksiin liittyviä kannanottoja perusteltiin yhteensä viidellä erilaisella tavalla. Perusteluissa vedottiin asiakkaan etuun, työntekijän etuun, organisaation etuun, arvioinnin laatuun ja työntekijän tilanteeseen. Oppilaitoksen perusteluissa ei juurikaan esiintynyt eksplisiittisesti ilmaistuja arvoja. Samalla perustelutavat toivat vahvasti esiin sen, että organisaation toiminta-ajatuksen ydinkohtaan, eli asiakkaan (ts. oppilaan) etuun, vedottiin useasti. Tutkielman keskeisin tulos on, että tarkastellun organisaation perusoletusten tasolla näyttäisi olevan toiminta-ajatuksen mukainen oletus asiakkuudesta ja asiakkaan edusta. Keskeisimmät lähdeteokset: organisaatiokulttuurista Edgar Scheinin (1987) Organisaatiokulttuuri ja johtaminen; retorisesta sosiaalipsykologiasta Michael Billigin ym. (1988) Ideological dilemmas. A social psychology of everyday thinking ja laadullisesta asennetutkimuksesta Kari M. Vesalan ja Teemu Rantasen (2007) toimittama Argumentaatio ja tulkinta.
  • Ristikangas, Marjo-Riitta (2006)
    Itseään johtava yksilö, pro gradu -tutkielmassa on syvennetty tarkastelemaan olemassa olevia itsensä johtamisen viitekehyksiä ja malleja sekä tutkittu empiirisellä aineistolla itsensä johtamisen mallin soveltuvuutta suomalaisessa kontekstissa. Tunteet, tahto ja motivaatio, uskomukset sekä ajattelu ja sen johtaminen ovat kaikki yksilöpsykologisia termejä, jotka vaikuttavat itsensä johtamisen käsitteen taustalla. Lisäksi tarkastelussa oleva käsite on liittyy läheisesti oppimiseen ja käyttäytymisen muutokseen. Itsensä johtamisen keskeisenä teoreetikkona on Charles Manz, joka on kolme vuosikymmentä kehittänyt itsensä johtamisen malleja amerikkalaisessa yliopistokentässä. Houghton ja Neck ovat Manzin työn seuraajina rakentaneet mallille myös mittarin, jossa kysymykset liittyvät itsensä johtamisen kannalta kolmeen rajattuun osa-alueeseen: käyttäytymispainotteisiin strategioihin, luontaisen palkitsemisen strategioihin sekä rakenteellisen ajattelun strategioihin. Tutkimusaineisto kerättiin kontrolloituna kyselynä ja postikyselynä työllistäviltä hiusalan yrittäjiltä (n=119). Aineisto analysoitiin hyödyntäen pääkomponenttianalyysiä, faktorianalyysiä ja rakenneyhtälömallinnusta. Tutkimuskysymykset painottuivat itsensä johtamisen mallin ja siitä rakennetun suomennetun itsensä johtamisen mittarin (SSLQ) analysointiin: (1) Miten luotettava on suomennettu itsensä johtamisen mittari(SSLQ)? (2) Miten empiirinen aineisto tukee itsensä johtamisen mallia? (3) Miten suomalaiset työllistävät hiusalan yrittäjät johtavat itseään? Mittarin reliabiliteettitarkastelussa verrattiin aineistoa uudistettun itsensä johtamisen mittarilla (RSLQ) tehtyihin luotettavuustesteihin. Suomen- ja englanninkielen semanttisista eroista huolimatta, suomennetun mittarin luotettavuustaso oli (0,53< a <0,85). Myös itsensä johtamisen malliin liittyvän rakenteen osalta validiteettitarkastelu tuki itsensä johtamisen kolmiportaista muotoa, joka käsittää käyttäytymiseen, luontaiseen palkitsemiseen sekä rakenteelliseen ajatteluun liittyvät näkökulmat. Lisäksi tutkimus selvitti itsensä johtamisen tasoa kohderyhmässä. Hiusalan yrittäjät käyttävät itsensä johtamisessa eniten menestyksellisen suorituksen mallintamista, tavoitteenasettamista ja sekä itsensä että työympäristön havainnointia. Vähiten he käyttävät itsensä palkitsemista ja konkreettisia muistuttamiskeinoja.
  • Mäkituomas, Anna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tehtävänä on selvittää amerikkalaisen panenteistiteologi Philip Claytonin (1956–) käsitys uskonnollisten uskomusten oikeutuksesta. Clayton on koko uransa ajan osallistunut aktiivisesti tieteen ja kristinuskon suhteesta käytyyn keskusteluun ja puolustanut kristillisen uskon rationaalisuutta. Claytonin ajattelun tekee kiinnostavaksi hänen ehdoton sitoutumisensa aitoon totuuden etsintään myös teologiassa. Clayton on jyrkkä fallibilisti: hänen mukaansa edes teologisia väitteitä ei voida pitää erehtymättömästi tosina. Samalla hän on kuitenkin episteeminen optimisti eli luottaa, että inhimillisellä tutkimuksella totuutta voidaan lähestyä. Totuuden lähestymisen parhaana mittarina toimii Claytonin mukaan lisääntyvä koherenssi, joka ilmenee yhteensopivuutena selitysmallien ja havaintojen välillä, eri selitysmallien kesken sekä myös tutkimusyhteisössä lisääntyvänä yksimielisyytenä. Claytonille kristillinen teologia on yksi inhimillisen tutkimuksen haara, joka pyrkii muodostamaan tosia väitteitä maailmasta. Hän hyödyntää Imre Lakatosin tieteenfilosofiaa, jossa tieteellistä tutkimusta hahmotetaan tutkimusohjelmina. Kullakin tutkimusohjelmalla on omat ydinkäsityksensä, teoriapohjansa, jonka avulla tutkimusohjelma pyrkii vastaamaan sille relevantteihin kysymyksiin. Myös kristinuskolla on Claytonin mukaan tällainen ”kova ydin”, jonka pohjalta kristityt katsovat kristinuskon olevan toimiva selitysmalli kuvaamaan inhimillistä kokemustamme maailmassa. Tätä kovaa ydintä ympäröivät sitä selittävät ja soveltavat apuhypoteesit, joita voidaan tutkimuksen edetessä muokata kristinuskon selitysvoiman vahvistamiseksi. Teologian historiassa teologisten väitteiden on toisinaan katsottu olevan täysin oma inhimillisen kielenkäytön saarekkeensa, jota ei voida arvioida samalla tavalla, kuin esimerkiksi luonnontieteellisiä väitteitä. Clayton ei kuitenkaan suostu eristämään teologiaa tällä tavalla muusta tutkimuksesta. Hänen mukaansa kristityt käyttävät teologista kieltä esittääkseen objektiivista todellisuutta koskevia väitteitä, joiden katsovat olevan aidosti tosia. Teologisilla selityksillä ei ole vain emotionaalista tai esteettistä arvoa, vaan niillä on myös propositioina totuusarvo. Teologisen selitysmallin kykyä tuottaa tosia väitteitä voidaankin Claytonin mukaan parhaiten arvioida tuomalla teologiset väitteet muiden tutkimusalojen arvioitavaksi. Tässä dialogissa tulee noudattaa älyllistä rehellisyyttä ja olla valmis muokkaamaan omia käsityksiä, mikäli keskustelussa esitetyt perusteet osoittavat toisenlaisten selitysten ja selitysmallien olevan paremmin perusteluja. Clayton määrittelee rationaalisuuden toimijan pyrkimykseksi nojata omassa ajattelussaan mahdollisimman todennäköisesti tosiin uskomuksiin. Myös teologisessa tutkimuksessa tuleekin sitoutua vilpittömään totuuden etsintään, ja olla valmis tuon etsinnän nimissä todella seuraamaan vahvinta argumenttia. Clayton muotoileekin rationaalisen teologian metodiksi ”kristillisen minimalismin”, jossa kristillinen traditio toimii lähtökohtaisena uskomusjärjestelmänä. Claytonin mukaan mitä tahansa uskomusjärjestelmää voidaan käyttää tutkimuksen lähtökohtana, mutta tuota järjestelmää täytyy uudistaa, mikäli se on ristiriidassa julkisesti arvioitavissa olevan evidenssin kanssa. Uskonnolliset uskomukset ovat rationaalisesti sallittuja niin kauan, kun ne ovat koherentteja julkisen evidenssin nojalla parhaiten perusteltujen käsitysten kanssa. Claytonin voidaan nähdä lähestyvän tietoteoreettisilla näkemyksillään sekä Charles Peircen inspiroimaa uuspragmatismia, Ilkka Niiniluodon kriittistä tieteellistä realismia että Antti Hautamäen kriittistä relativismia.
  • Virtanen, Pekka (Suomen metsätieteellinen seura, 1987)
  • Suni, Ninni Niina-Hannele (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimus käsittelee moraaliuskomuksen ongelmaa ja non-deskriptivististä uskomuksen teoriaa. Moraaliuskomuksen ongelmassa on kyse siitä, voiko moraalisen antirealismin näkökulmasta puhua moraaliuskomuksista, vai onko moraalisen antirealismin kannattajien tyydyttävä puhumaan non-kognitiivisista moraaliarvostelmista. Metaetiikassa vallitsevan uskomuskäsityksen mukaan uskomus on kuvaus tosiasioista, joten mikäli moraalisia tosiasioita ei moraalisen antirealismin näkemysen mukaan ole olemassa, moraaliarvostelma ei voi olla aito uskomus. Tutkielman aluksi esitellään non-kognitivististen teorioiden taustaa, ja miten ne ovat muuttuneet semanttisista teorioista kohti epistemologiaan painottuvaa ekspressivismiä. Tämän jälkeen käydään läpi ekspressivistisen mielenfilosofian ongelmakohdat, erityisesti se, etteivät ne pysty antamaan tyydyttävää vastausta kysymyksen moraalisen asenteen määritelmästä. Tämän jälkeen esitellään joitain ongelmaan viimeaikoina ekspressivistien leiristä esitettyjä vastauksia sekä niitä vastaan esitettyä kritiikkiä. Ratkaisuyritysten epäonnistuminen johdetaan totuuden käsitteen ongelmallisuuteen: ekspressivistiset ratkaisut moraaliuskomuksen ongelmaan pyrkivät muuttamaan totuuden määritelmää, sillä totuusarvollisuutta pidetään uskomuksen keskeisenä piirteenä. Taustalla vaikuttaa kuitenkin laajempi ongelma, näkemys, jonka mukaan ihmisen mentaaliset toiminnot voidaan jakaa kahteen perustavanlaatuisesti erilaiseen luokkaan, joita edustavat uskomukset ja halut. Tähän liittyy lisäksi ajatus, että moraaliarvostelmat tulee voida redusoida puhtaasti jompaan kumpaan kategoriaan, sekä moraaliuskomuksen kannalta ongelmallinen representationaalinen uskomuksen teoria. Uskomus–halu-dualismilla ja representationaalisella uskomusteorialla on kuitenkin vakavia ongelmia, jotka voi tiivistää kolmeen kohtaan: 1) dualistinen malli ei kuvaa mielen rakenteita oikein eikä pysty erittelemään mentaalisia asenteita uskottavasti; 2) dualismin tarjoama malli asettaa liian tiukat kognitiivisuuden kriteerit, jotka jättävät ulos monia yleensä kognitiivisina pidettyjä asenteita, ja 3) representationaalisen uskomuksen teorian asettamat ehdot uskomuksen kohteelle sekä uskomuksen ja uskomuksen kohteen väliselle relaatiolle ovat liian vaativat ja rajaavat ulos tavanomaisesti uskomuksiksi miellettyjä mentaalisia asenteita, kuten abstrakteja, yksilöimättömiä ja virheellisiä uskomuksia. Näistä lähtökohdista lähdetään etsimään uskomuksen määritelmää, joka voisi käsitellä myös abstrakteja ja käsitteellisiä uskomuksia. Lähtökohdaksi otetaan deduktiivinen logiikka mentaalisten asenteiden yhteistoimintaa kuvaavana normina. Kognitiiviset asenteet määritellään asenteiksi, joilla on sopiva looginen muoto voidakseen esiintyä kognitiivisten prosessien osana. Dualismin vastaparina pohditaan Kantilta periytyvän mielen kolmijaon uskottavuutta mentaalisten asenteiden luokittelijana. Uskomus määritellään sen mukaan, minkälaisia loogisia päätelmiä siitä on mahdollista tehdä käsillä olevan informaation puitteissa. Uskomuksen määrääväksi tekijäksi siis nousee se, kuinka täydellinen semanttinen muoto sillä on: mitä täydellisempi semanttinen muoto, sitä useampia johtopäätöksiä siitä on mahdollista tehdä, ja uskomuksen asema verkostossa vahvistuu. Tämän lisäksi määritellään uskomuksen subjektiivinen ja objektiivinen totuusarvo. Subjektiivinen totuusarvo tarkoittaa sitä, että uskomus on aina kantajalleen tosi. Objektiivinen puolestaan viittaa uskomuksen objektiiviseen totuuteen. Subjektiivinen totuusarvo on uskomuksen muodostumisen ja olemassaolon kannalta merkittävämpi ja edeltää objektiivista totuusarvoa. Tästä syystä uskomus on mahdollista muodostaa mistä tahansa kantajan mielessä olevasta käsitteestä. Uskomuksen muodostumiselle ei siis ole välttämätöntä, että sen kohde on realistisessa mielessä olemassa, vaan ainoastaan, että uskomuksen kantajalla on hallussaan uskomuksen muodostumiseen vaadittavat käsitteet ja ymmärrys niiden merkitykseen liittyvistä implikaatioista. Tämä mahdollistaa myös abstraktien ja käsitteellisten uskomusten mallintamisen. Moraaliuskomuksen teorian kannalta tämä mahdollistaa uskomuksen määrittelyn sekä realismin että antirealismin puitteissa: moraalisen realismin mukaan moraaliuskomus on deskriptiivinen, tosiasioita koskeva uskomus, antirealismin mukaan abstrakti, käsitteellinen uskomus.
  • Jokinen, Sonja (Helsingin yliopisto, 2017)
    The aim of this study was to explore the epistemologies and conceptions of learning upper secondary school students (13-15-year-olds), high school students and their teachers express, and to compare the differences of these epistemologies and conceptions between the three groups. The theory of this thesis is based on earlier research related to epistemologies and conceptions of learning that suggest that epistemologies and conceptions of learning evolve with education and age towards a more sophisticated view of knowledge and learning. The data for this pilot study was collected from a small region in Finland in November 2015. The participants; upper secondary school students, high school students and their teachers (N=380), answered an online survey with two-part Likert-type statements measuring various kinds of epistemologies and conceptions of learning (collaboration, valuing metacognition, deep approach, surface approach and certain knowledge). The data was analyzed through looking at correlations and comparing the results of the three groups using ANOVA. The results of this study partly confirm previous study results of differences in epistemologies and conceptions of learning. Differences between secondary school students, high school students and teachers did occur, older students as well as the teachers tended to have more complex views of knowledge and learning. However, the results of the high school students suggest that they valued certain knowledge too, which is considered a less sophisticated epistemology. The results also show that the teachers valued collaboration and metacognition, but that the students didn't experience these two epistemologies to be practiced in class.
  • Lappalainen, Pinja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tavoitteet. Jo pitkään on kiinnitetty huomiota sukupuolieroihin niin matematiikan osaamisessa kuin matemaattisille aloille hakeutumisessakin. Sukupuolierojen taustalla saattavat vaikuttaa muiden tekijöiden ohessa yksilöiden uskomukset matematiikasta. Matematiikan sukupuolistereotypiat, eli se kenen uskotaan tekevän matematiikkaa, voivat vaikuttaa yksilön minäkäsitykseen, eli siihen kuinka vahvasti hän yhdistää itsensä matematiikkaan. Kiinassa, jossa matematiikan osaaminen on maailman huippua, sukupuolieroja on havaittavissa niin osaamisessa kuin työelämässäkin. Pääkaupungissa Pekingissä toimii huono-osaisille siirtolaislapsille suunnattu yläkoulu Dandelion School. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Dandelion-koulun seitsemäsluokkalaisten matematiikan minäkäsitystä ja sukupuolistereotypioita matematiikasta ja matemaatikoista. Näitä uskomuksia arvioitiin siitä näkökulmasta, minkälaisia yhteyksiä niillä on keskenään ja ilmeneekö niissä eroja sukupuolten ja matematiikan opetuksen tasoryhmien välillä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin Pekingissä Dandelion School -yläkoulussa syyskuussa vuonna 2019. Tutkimukseen osallistuivat kaikki koulun seitsemännen luokan oppilaat (n = 157). Aineisto kerättiin matematiikan oppitunneilla toteutetulla kyselyllä, joka koostui täytettävästä kysymyslomakkeesta ja piirustustehtävästä. Aineistoa analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla sekä khiin neliö -testillä ja Kruskal–Wallisin testillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nousivat esiin erityisesti erot stereotypioissa matematiikan opetuksen tasoryhmissä edistyneempien ja heikompien tyttöjen välillä. Edistyneempien ryhmien tytöt yhdistivät muita vahvemmin matematiikan ja matemaatikot vastakkaiseen sukupuoleen. Heikompien tyttöjen ryhmässä puolestaan piirrettiin vähemmän stereotyyppisiä matemaatikkokuvia kuin muissa ryhmissä. Poikien joukossa ei havaittu samankaltaista vaihtelua tasoryhmien välillä kuin tytöillä. Ylipäätään pojat yhdistivät matematiikan enimmäkseen omaan sukupuoleensa ja matemaatikkokuvat esittivät usein miehiä. Seitsemäsluokkalaisten matematiikan minäkäsityksestä puolestaan ei tutkimuksen perusteella pystytä tekemään suuria johtopäätöksiä. Tutkimustulosten perusteella vastaajat eivät yhdistäneet itseään kovinkaan vahvasti matematiikkaan tai sitä vastoin lukemiseenkaan, joskin vastaukset painottuivat hieman enemmän lukemisen puolelle. Myöskään aiemman teorian mukaisesta kognitiivisesta konsistenssista matematiikan sukupuolistereotypioiden ja minäkäsityksen välillä ei toteutetussa tutkimuksessa saatu näyttöä.
  • Karvonen, Matti (2005)
    The purpose of this study is to investigate decision theory as a theory of rational choice and to develop a theory of imprecise beliefs and a decision method based on imprecise beliefs. Because the aim of decision theory is to provide methods for rational decision making, decision theoretic approach is nonnative. A decision is allocation of resources and decision theory is one of the central issues of economics. In this study a theory of imprecise beliefs is presented. Instead of a unique subjective probability measure, only an interval is derived. Imprecision in subjective beliefs is modelled by this interval. The mathematical theory is based on Williams (1976) and Walley (1991). The measures presented in Shafer's (1976) mathematical theory of evidence is showed to be a special case of the more general theory and a decision theoretic approach within the theory is presented. This approach is a generalization of the subjective expected utility theorem and an interval based decision rule is presented by using Choquet integral. The study is theoretical and in order to understand the argumentation it is useful to go through the proofs of the theorems and propositions. The main ideas applied in this study are presented by Walley (1991), Williams (1976) and Shafer (1976), which are the most important references. Fishburn (1988) has also been very useful reference in general decision theory and in utility theory.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1994)
  • Alasuutari, Noora (Helsingin yliopisto, 2018)
    Energiasta käyty keskustelu on luonteeltaan usein hyvin teknistä, mikä tekee siitä vaikeasti lähestyttävän politiikan osa-alueen. Energiapolitiikka vaatii myös hieman ymmärrystä esimerkiksi luonnontieteellisistä ja taloudellisista lähtökohdista. Näiden asioiden painottuminen antaa kuitenkin hieman virheellisesti kuvan politiikan osa-alueesta, joka perustuu teknisiin laskelmiin tuotantolaitoksista tai sähköverkkojen jännitteistä. Energiapolitiikka sisältää päätöksiä toki niistäkin, mutta näiden päätösten taustalla on yhtä paljon poliittisia arvovalintoja, kuin millä tahansa muulla politiikan alalla. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, minkälaiset näkemykset ja arvot ohjaavat Suomen energiapolitiikan toimijoita. Viitekehyksenä käytetään kannatuskoalitiokehystä, jonka mukaan toimijoiden näkemyksiin vaikuttavat heidän uskomusjärjestelmänsä, jotka koostuvat esimerkiksi arvoista ja ongelmakäsityksistä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) onko Suomen energiapolitiikan alajärjestelmästä tunnistettavissa kannatus-koalitioita? ja 2) Millaisia mahdollisten kannatuskoalitioiden uskomusjärjestelmät ovat? Toimijoilta kysytään, millaiseksi he arvioivat suomalaista energiapolitiikkaa ja mitä asioita siinä tulisi heidän mielestään korostaa tulevaisuutta suunniteltaessa. Tavoitteena ei siten ole antaa tosiasiallisia ennusteita vaan esitellä, mitä toimijat itse toivovat energiapolitiikalta, ja minkälaiset arvot määrittävät politiikantekoa. Tutkimusaineisto koostuu 12 asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat ovat Suomen energiapolitiikan toimintaympäristössä vaikuttavia toimijoita, jotka työskentelevät valtionhallinnossa, politiikassa, tutkimusinstituuteissa ja ajatushautomoissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. Menetelmänä on käytetty avoimia teemahaastatteluja. Haastateltu aineisto litteroitiin ja se analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Aineistosta pyrittiin tunnistamaan toimijoiden jakamia näkemyksiä eli uskomuksia energiapolitiikan tavoitteista ja syistä näille tavoitteille. Haastattelujen perusteella tunnistettiin kaksi kannatuskoalitiota: talouskoalitio ja ympäristökoalitio. Molemmat koalitiot olivat samaa mieltä siitä, että energiapolitiikan tulee tulevaisuudessa perustua kestävyyteen: energialähteissä tulee suosia uusiutuvia energiamuotoja, jotka ovat fossiilisia energiamuotoja vähäpäästöisempiä. Kannatuskoalitioilla oli kuitenkin erilaisia uskomuksia siitä, mitkä politiikkakeinot ovat parhaita tavoitteen saavuttamiseksi. Talouskoalition käsitysten mukaan onnistunut energiapolitiikka tarkoittaa vähäpäästöistä energiantuotantoa, edullista hintaa ja hyvää toimitusvarmuutta. Kaksi viimeistä uskomusta ovat yhteydessä pyrkimykseen edistää teollisuuden kilpailukykyä ja talouskasvua. Ympäristökoalition mukaan kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene riittävän nopeasti kansainvälisellä tasolla. Suomen tulisi olla kunnianhimoisempi ja tehdä rohkeammin uudenlaisia ratkaisuja energiapolitiikassa. Uskomusjärjestelmästä nousevat vaatimukset ympäristön- ja luonnonsuojelusta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä. Näiden erojen arvioitiin viitekehyksen mukaan johtuvan erilaisista uskomuksia, ongelmakäsityksistä ja kausaalisuhteista. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että 2020-luvun energiapolitiikassa keskustellaan siitä, miten yhdistää toisiinsa vaadittavat päästövähennykset ja myönteinen taloudellinen kehitys. Energiapoliittiseksi tavoitteeksi muodostuu siten luoda synteesi, jossa energian markkinaympäristö tukee uusien vähäpäästöisten innovaatioiden luomista, mutta ottaa silti huomioon olemassa olevat yritykset ja niiden kilpailukyvyn edistämisen. Tutkimuksen perusteella tämä olisi molempien kannatuskoalitioiden uskomusjärjestelmiä tukeva kehityslinja.
  • Lampi, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Goals. The objective of this Master's Thesis was to examine the connection between tablet computers and motivation, in this case with motivational beliefs according to the action control beliefs theory (Skinner, Chapman & Baltes 1988). The specific interest was to find out the differences and similarities between the students with special educational needs and general education students. Most of the previous research regarding to the subject indicates that the use of technology and tablet computers has positive impact to learning and motivation, concluding that technology-assisted teaching motivates students. On the other hand there has also been studies that report no impact or even negative impact on learning and motivation. This study aims to gain new insight of how the use of tablet computers influences on students' attitudes towards learning in Finland. Particular attention is directed to the students with special educational needs and the practical applicability of the results – the role that tablet computers could play in the development of special education. Methods. The participants of this study consisted of the 4th graders in the city of Vantaa, who responded to the Centre of Educational Assessment's tablet research online survey in the autumn of 2015 and spring of 2016 (N = 208). The data was analyzed by multivariate methods (e.g. one-way variance-, the GLM-analysis) to investigate the possible relations between the variables and to verify the differences between the groups. Results and conclusions. The general use of the tablet computers among the students was not found to be related to their beliefs that support learning. However, in the subject-specific review the use of tablets in mathematics was positively related to the students' learning supportive beliefs. In particular, within the students receiving intensified or special support, the use of tablet computer was related to students' agency beliefs about effort and competence and means-ends beliefs about effort. According to the previous research these beliefs are related to school performance within students who do well in school.
  • Ryyppö, Jenni (Helsingfors universitet, 2004)
    Suomessa terveydenhuollon perustaksi on hyväksytty yksi legitiimi oppi, lääketiede. Lisäksi käytetään vaihtoehtolääkintää, jolla tarkoitetaan kaikkia lääketieteen ulkopuolisia hoitomuotoja. Keskustelua vaihtoehtolääkinnän oikeutuksesta on esiintynyt julkisessa mediassa ainakin 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Julkisuudessa vaihtoehtolääkintää ovat vastustaneet erityisesti lääkärit. Puolustajia ovat olleet vaihtoehtolääkinnän elinkeinonharjoittajat, mutta myös muut kansalaiset. Tutkimuksessa tarkastellaan ja analysoidaan Suomessa vaihtoehtolääkinnästä käytyä julkista debattia. Analyysin kohteena ovat argumentaation diskurssit ja niihin vaikuttavat uskomukset. Tulkinta pohjautuu diskurssianalyysin sosiaalista konstruktionismia korostavaan teoriaan ja argumentaatiota tarkastellaan kiinteästi osana kulttuurista ja intertekstuaalista kontekstiaan medikaaliantropologisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen aineisto koostuu julkisista tekstilähteistä ja painottuu ajallisesti 2000-luvulle. Aineistona ovat päivälehtien, vaihtoehtolääkinnän lehtien ja lääkärien ammattilehtien artikkelit ja mielipidekirjoitukset, Hengen ja Tiedon Messuilta vuosina 2000 ja 2003 koottu laaja markkinointiaineisto sekä vaihtoehtolääkintää käsittelevää tietokirjallisuutta. Analyysissä keskustelun havaittiin lokalisoituvan kovien ja pehmeiden arvojen diskursseihin sekä tulkinnallisesti eriytyneeksi uskodiskurssisiksi. Kovien arvojen diskurssin sisään rakentuvat tieteellisyyden, vaarallisuuden, tehokkuuden, kaupallisuuden ja huijauksen diskurssit. Pehmeiden arvojen diskursseja ovat kokonaisvaltaisuuden, ennaltaehkäisyn, syynhoidon ja luonnollisuuden diskurssit. Uskodiskurssin muodostavat uskon, uskonnon ja uskomuksellisuuden käsitteiden ympärille kietoutuvat diskurssit. Tutkimuksessa analysoidaan kunkin diskurssin keskeistä sisältöä ja kuhunkin diskurssiin liittyviä uskomuksia ja argumentaatioperusteita. Kukin diskurssi muodostaa oman merkityskontekstinsa, jossa puolustetaan ja vastustetaan vaihtoehtolääkintää sekä kritisoidaan lääketiedettä. Lääketieteen asema koetaan keskustelussa esisopimuksellisesti niin vahvana, etteivät keskustelijat katso tarpeelliseksi puolustaa sitä näkyvästi. Vaihtoehtolääkinnästä on vähän tutkittua tietoa, joten keskusteluun osallistuvat rakentavat argumentaationsa usein yksipuolisiin uskomuksiin perustuen. Keskustelussa osallistujat ymmärtävät useiden keskeisten käsitteiden sisällöt toisistaan poikkeavasti, mutta huomaavat vain harvoin näin tapahtuvan. Käsiteproblematiikan lisäksi debatin keskeisiä ongelmia ovat uskon ja tieteen kielten sekoittuminen ja lääkintään ja hoitoon liittyvien kysymysten erilainen merkityksellistäminen. Tulkinnan reflektiona käytettiin aiempien tutkimusten pohjalta saatua tietoa vaihtoehtolääkinnästä ja toisaalta vasta-argumentaatiota, joka kuhunkin diskurssiin peilautuu. Diskurssien ja taustalla olevien uskomusten näkyväksi tekeminen lisää osapuolten keskinäisen ymmärryksen mahdollisuutta ja tarjoaa välineitä keskustelun lukkiutuneen asetelman avaamiseen ja uusien näkökulmien mukaan tuomiseen. Diskurssianalyysin avulla päästään irtautumaan positiivisesti ja negatiivisesti latautuneiden kannanottojen mustavalkoisesta asetelmasta, ja voidaan tarkastella asemoitumisen keskeisiä syitä. Vaihtoehtolääkintään suhtautuminen on sidoksissa maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen, mutta se merkityksellistyy myös suhteessa lakeihin ja päätöksentekoon. EU:n myötä jäsenmaiden lakeja ja säädöksiä pyritään harmonisoimaan. Vaihtoehtolääkinnästä on vain vähän tutkittua tietoa ja vaarana on, että lainsäätäjät joutuvat tekemään päätöksiä yksipuoliseen lobbaukseen perustuen. Yksipuoliset näkemykset vaihtoehtolääkinnän taloudellisten resurssien kasvattamisen tarpeesta tai vaihtoehtolääkintään kohdistuvien rajoitusten lisäämisestä sisältävät ongelmia, joita voidaan ymmärtää vastustamisen ja puolustamisen perustelut tuntemalla.