Browsing by Subject "uskon Jeesus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Rannila, Arto (Helsingin yliopisto, 2018)
    Jeesus-kuvien moni-ilmeisyys on tutkimusalueena merkittävä aihe, koska eri kirjoittajat päätyvät varsin erilaisiin tuloksiin. Tämä tulee esille tutkimuksen käydessä läpi historian Jeesuksen etsintää.Eksegetiikka antaa erilaisia vastauksia perustutkimuksessa koskien mahdollisia ratkaisuja esitetyille Jeesus-kuville. Valistuksen jälkeinen eksegeettinen tutkimus on osaltaan myös etsinyt historian Jeesusta. Evankeliumissa julistetaan Jeesusta Kristusta ristiinnaulittuna ja ylösnousseena, tästä varhaisin lähde on 1 Kor. 15:3b–5 mukainen traditio.Jeesuksen historiallisuudesta kirjoittivat eri henkilöt Helsingin Sanomissa vuosina 1992–1994. Tämä keskustelu saattoi vaikuttaa jopa presidentinvaalien 1994 tulokseen. Toisaalta Kotimaa-lehti aloitti presidentinvaalien toisella kierroksella uudestaan keskustelun Jeesuksen historiallisuudesta Elisabeth Rehnin kommenttien vuoksi.Tutkimuksessa on kolme osaa. Ensimmäinen osa keskittyy Matti Klingen ja suomalaisten teologien ja tutkijoiden (Tapani Harviainen, Eero Huovinen, Simo Kiviranta, Matti Myllykoski, Miikka Ruokanen, Heikki Räisänen, Risto Uro ja Timo Vasko) väliseen argumentaatioon painottaen historiallisia ja teologis-eksegeettisiä vastauksia Helsingin Sanomissa. Tämän lisäksi Kotimaan keskustelun aloittivat teologit Lassi Pruuki ja Saara Ohtonen lehden päätoimittajan ollessa Tapani Ruokanen. Toinen osa käsittelee Kari Kuulan ylösnousemustulkintojen kehittymistä ja muuttumista. Kuula on saanut vaikutteita Lars Aejmelaeukselta ja N. T. Wrightilta. Kolmas osa tarkastelee pastori Lee Strobelin esittämää Jeesus-kuvaa. Hänet voi lukea nykyään ei-teologisten Jeesus-kirjojen kategoriaan. Strobel on taustaltaan agnostinen rikostoimittaja, joka haastattelee eksegeettisiä asiantuntijoita. Tässä työssä on käsitelty hänen kirjastaan muutamia lukuja.Etsittäessä Matti Klingen, Kari Kuulan ja Lee Strobelin Jeesus-kuvien vaikutteita löytyi kaikilta myös hengellinen eli uskonnollinen Jeesus-kuva. Vaikkakin esim. Klinge saattoi hetkellisesti kieltää Jeesuksen historiallisuuden, hänellä on koko ajan oma teoriansa hengellisestä Jeesus-kuvan ulottuvuudesta ainakin liturgisessa näkökulmassa. Kuulan Jeesus-kuvissa ylösnousemus osoittautui tärkeäksi Jeesus-kuvan tulkiksi, jota hän oli pohtinut oman elämänhistoriansa aikana. Tulkinta oli ollut vähäisessä merkityksessä, kun hän oli opiskeluaikoinaan ajatellut Jeesuksen ylösnousemuksesta vain, että Jeesuksen asia nousi ylös. Myöhemmin ylösnousemuksesta hän totesi seuraavaa: varhaiskristillinen teologia syntyi uskosta, että Jumala oli herättänyt kuolleista ristiinnaulitun Jeesuksen taivaalliseen olomuotoon.Kuulan metodit olivat perinteisen eksegeettisiä. Klingen tulkinta oli harvinainen esimerkki Jeesus-tutkimuksen vanavedessä pulpahtaneessa Jeesuksen historiallisuutta kyseenalaistaneessa epäilyssä. Strobelin lähestymistapa on erilainen kuin perinteinen eksegeettisen metodikaanoniin kuuluva tutkimusote. Se on mielenkiintoinen oikeustoimittajan otteella tehty apologeettinen esitys. Pastori Strobelin Jeesus-kuvasta muotoutui klassinen pelastushistoriallinen Jeesus-kuva.