Browsing by Subject "uskonnolliset symbolit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Korsbäck, Rosanne (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan miten pukeutuminen, muoti, identiteetti ja uskonnolliset symbolit näkyvät nuorten aikuisten elämässä. Nämä aihealueet kytkeytyvät toisiinsa mielekkäällä tavalla ja siitä syystä ne valikoituivat tutkielman teemoiksi. Työn tarkoituksena on selvittää millainen identiteetti uskonnollisia symboleja käyttävillä nuorilla aikuisilla on. Työn kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, miksi nuoret aikuiset käyttävät uskonnollisia symboleja ja miten ne näkyvät pukeutumisessa. Tutkielman aineisto koostuu tekemästäni kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat iältään 22–28-vuotiaita. Halusin keskustelujen etenevän vapaamuotoisesti ja vastausten olevan laajempia kuin esimerkiksi lomakehaastatteluissa. Sen vuoksi valitsin aineistonkeruumenetelmäksi puolistrukturoidun teemahaastattelun. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, ja tarkemmin ottaen teemoittelua. Tähän päädyin sen vuoksi, että tarkoituksenani oli etsiä haastatteluista ilmeneviä teemoja ja tutkia, minkälaisia merkityksiä niillä on haastateltaville. Pukeutuminen on suuressa roolissa tässä tutkielmassa ja se loi pohjan, johon oli luontevaa liittää mukaan identiteetti ja uskonnolliset symbolit. Kiinnostukseni identiteetin tutkimista kohtaan kasvoi koko ajan ja se antoi suuntaviivat työlleni. Yksilöllinen ja sosiaalinen identiteetti nousevat esiin erityisesti niin teoreettisessa viitekehyksessä kuin analyysissa. Työssä pohditaan mihin uskonnollisiin tai ei-uskonnollisiin ryhmiin haastateltavat kuuluvat ja mitä symbolien käyttäminen merkitsee heille. Haastattelujen perusteella nuorten aikuisten uskonnollinen identiteetti on avointa, positiivista ja muut huomioon ottavaa. Varauksellisuus itselle vieraisiin uskontoihin voi johtua tietämättömyydestä tai median luomasta kuvasta. Uskonnollisten symbolien käytölle on monia syitä, kuten esimerkiksi oman vakaumuksen esiintuominen ja muoti. Tutkielman johtopäätöksistä selviää, että kaikkien kuuden haastateltavan vastausten perusteella on mahdollista sanoa pukeutumisen ja uskonnollisten symbolien toimivan identiteetin ilmentäjinä. Identiteetti vaikuttaa nuorten aikuisten keskuudessa enemmän uskonnollisiin symboleihin kuin pukeutumiseen.
  • Liski, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Uskontojen asemaa Euroopassa pohditaan uudelleen. Uskonnollisten symbolien rajoittamiseen liittyvät toimet heijastelevat tarvetta määritellä uskonnon paikkaa yhteiskunnassa. Etenkin viime vuosikymmeninä voimistunut sekularisaatiokehitys, kasvava maahanmuutto, ihmisten lisääntyvä liikkuvuus Euroopan rajojen sisällä sekä valtava uskonnollinen pluralismi luovat tarvetta tehdä linjanvetoja eurooppalaisella tasolla. Sekularismin pyrkimyksenä on erottaa valtiovallan toiminnasta kaikki uskonnollinen aines, jotta valtio voisi kohdella kaikkia uskontoja neutraalilla tavalla. Esimerkiksi Ranskassa toteutetaan vahvaa valtion ja uskonnon erottelua, joka perustuu laïcité-periaatteeseen. Sekularismin ongelmana on kuitenkin pidetty sen tulkintaa kristillisen maailmankatsomuksen eduksi. Tämä tulkinta asettaa monesti uskonnolliset vähemmistöt, etenkin islaminuskoiset, huonompaan asemaan. Tämä tutkielma tarkastelee uskonnonvapauden ja sekularismiperiaatteen rajapintaa. Tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä tarkastelemalla pyritään ottamaan selvää siitä, minkälaisin edellytyksin voidaan asettaa rajoituksia uskonnonvapauden ulkoisille ilmenemismuodoille. Tarkastelu tiivistyy kysymykseen siitä, mikä on uskonnollisten symbolien sallittavuus julkisessa tilassa. Näiden kysymyksenasettelujen kautta pohditaan myös Euroopan uskonnollista identiteettiä. Tämän selvittämiseksi tarkastellaan Euroopan unionin arvopohjaa sekä jäsenvaltioiden eroavaisuuksia ilmentäviä kansallisia identiteettejä. Tutkimuksessa pyritään löytämään lähtökohtia eurooppalaisen identiteetin määrittelyyn sekä selvittämään sen sisältöä uskontojen näkökulmasta. Eurooppalaisen oikeuskäytännön tarkastelussa voidaan havaita sekularismiperiaatteeseen liittyvien perusteluiden sisältävän tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia. Siinä missä kristinuskoon kuuluvat uskonilmaisut on oikeuskäytännössä usein katsottu sallituiksi, muslimien kohdalla uskonnonvapauteen kohdistuvia rajoituksia on monesti pidetty perusteltuina. Tähän vaikuttaa osittain myös kristinuskon asema kulttuurisena elementtinä Euroopassa. Oikeuskäytännön osalta on lisäksi todettava, että näiden kysymysten alueella Euroopassa vallitsee merkittäviä kansallisia eroja, jotka kytkeytyvät jäsenvaltioiden oikeuskulttuureihin. Eurooppalaisten tuomioistuinten tuleekin ratkaisua antaessaan huomioida nämä kansalliset tilanneherkkyydet. Eurooppalaiseen identiteettiin voidaan liittää ajatus yhteisistä kristillistä juurista. Niiden voidaan kuitenkin myös nähdä jo haalistuneen ja menettäneen merkityksensä nyky-Euroopassa siten, että ne eivät enää suurilta osin määrittele eurooppalaista identiteettiä. Myös Euroopan unionin suhtautumista uskontoihin voidaan pitää suhteellisen neutraalina, vaikka unionissa otetaankin huomioon uskonnollisten ryhmien merkitys yhteiskunnallisina toimijoina.