Browsing by Subject "uudistukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 35
  • Rajavaara, Marketta; Määttä, Anne; Kokko, Riitta-Liisa; Tarkiainen, Laura (Kela, 2019)
    Teemakirja
  • Tuori, Katri (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (2)
  • Omaheimo, Jussi; Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (7)
  • Omaheimo, Jussi; Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (8)
  • Haapakoski, Kaisa; Åkerblad, Leena; Tolvanen, Asko; Mäntysaari, Mikko; Ylistö, Sami; Kannasoja, Sirpa (Kela, 2018)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Tässä tutkimuksessa selvitetään vuonna 2014 voimaan tulleen Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistuksen toimeenpanoa kuntoutuksen myöntöedellytysten näkökulmasta. Uudistuksen myötä työkyvyn heikkenemistä tuli tarkastella laajemmin kuin suhteessa työkyvyttömyyden uhkaan, sairauteen tai vammaan: nyt arvio tehdään työkykyä heikentävän kokonaistilanteen ja opiskelukyvyn näkökulmista. Tutkimuksessa kysytään, kuinka työ- ja opiskelukyvyn heikkenemistä ja asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan uudistetun lain puitteissa. Lisäksi pohditaan harkintavallan elementtejä toimintapolitiikassa. Aineisto on moninäkökulmainen ja koostuu Kelan ammatillisen kuntoutuksen ratkaisijoiden (n = 10) sekä kantaa ottavien asiantuntijalääkäreiden (n = 9) teemahaastatteluista ja ammatillisen kuntoutuksen hakijoilta kerätyistä kyselyistä (2013 n = 432 ja 2015 n = 542). Aineistot on analysoitu monimenetelmäisesti sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Hakijoiden työkyky oli sekä ennen lain muuttumista että sen jälkeen hyvin heikko. Niillä, joiden työkyky oli parempi, esiintyi vähemmän koettuja sosiaalisia ja elämäntilannehaittoja. Hakemista arvioivat onnistuneeksi erityisesti työkykyiset työlliset hakijat, jotka olivat myös tyytyväisiä Kelaan. Vastaavasti riittämätöntä toimeentuloa kokevien ja työttömien ryhmät olivat tyytymättömiä. Ratkaisijoiden ja lääkäreiden haastatteluissa keskeiseksi mutta vaikeaksi osaksi toimintapolitiikkaa nousi kokonaistilanteen arviointi. Tiedonhankintamenetelmänä haastattelu oli tarpeellinen, mutta se oli myös aikaa vievää ja osin ristiriidassa määrällisten ratkaisutavoitteiden kanssa. Arvioinneissa pohditutti myös asiakkaan oma halu osallistua kuntoutukseen ja työelämään. Tämä toi esiin harkintavallan merkityksen toimintapolitiikassa. Jatkossa olisi olennaista kiinnittää huomiota hakuprosesseihin heikossa asemassa olevien sekä motivaatioltaan epäselvässä asemassa olevien hakijoiden näkökulmasta.
  • Leikkonen, Tuomas (2007)
    Tutkimuksen kohteena on Saksan liittotasavallassa tehty työttömyys- ja sosiaaliturvan sekä työllistämispolitiikan reformi, joka tunnetaan Hartz-lakeina I–IV. Reformilakeja käsiteltiin Saksan lainsäädäntöelimissä vuosina 2002-2004. Tämän tutkimus keskittyy kuitenkin myös lakeihin ja niiden soveltamiseen vuonna 2006 tehtyihin muutoksiin. Näin tutkimukseen saadaan vertailun mahdollisuus. Reformia on kuvattu merkittävimmäksi sosiaalipolitiikan uudistukseksi Saksan liittotasavallan historiassa. Sen taustalla ovat korkea työttömyys sekä valtiontalouden ongelmat. Hartz-lait ovat herättäneet myös kritiikkiä, joka on näkynyt mm. laajoina mielenosoituksina. Työmarkkinareformi on epäilemättä vaikuttanut myös die Linke -puolueen menestykseen vuoden 2005 vaaleissa. Tutkimusaineisto koostuu Hartz-lakien käsittelyn yhteydessä käydyistä keskusteluista Saksan parlamentissa eli Liittopäivillä. Tutkija lähestyy aihetta A. J. Greimasin aktanttimalliin perustuvan retorisen diskurssianalyysin kautta. Metodi perustuu puheen tarkastelemiseen tarinoina, joista voidaan nimetä toimijoita eri aktanttiasemissa. Tärkeä osa metodia ovat modaalisuudet, jotka määrittelevät tarinan subjektin suhdetta objekteihin ja muihin aktoreihin. Tutkimuksen pyrkimys on jäsentää ja analysoida työttömään ja työttömyyteen suhtautumista poliitikkojen retoriikassa. Toissijainen tavoite on retorisen analyysin avulla selvittää, millä keinoin liittopäiväedustajat pyrkivät puheissaan vakuuttamaan kuulijansa. Näiden kysymysten takana on pyrkimys analysoida työttömyysturvan asemaa hyvinvointivaltion osana Saksassa. Tutkimuksessa havaitaan, että valtaosa liittopäiväedustajista kannattaa ajatusta, jossa valtio ei enää tarjoa työttömälle elintasoa ilman vastiketta. Tämä ajatus liittyy ennenkaikkea työttömän velvollisuuteen ottaa vastaan työtä. Velvollisuutta perusteltiin työttömän solidaarisuudella valtiota ja muita veronmaksajia kohtaan. Eräitä velvoittamiseen perustuvia työvoimapolitiikan muotoja kuitenkin myös kritisoitiin. Valtion säästäminen esiintyi myös merkittävänä toiminnan objektina, vaikka säästämisen keinoja kyseenalaistettiinkin. Keskustelua käytiin myös perheen sisäisen tukemisvelvoitteen ja työttömyysturvan suhteesta. Yksilön omavastuuta korostaneissa puheenvuoroissa kannatettiin usein laajasti vapauden lisäämistä niin valtion ja kansalaisen kuin liittovaltion ja osavaltioidenkin välillä. Työttömyyden vähentämiseksi ehdotettu talouden laajamittainen liberalisointi kohtasi myös vastustusta. Aineiston toisessa osassa (vuodelta 2006) nousi työttömän elintaso voimakkaammin esille kuin ensimmäisessä osassa. Toisessa osassa sosiaalisen käsite oli voimakkaammin esillä, ja sitä määriteltiin myös monen puhujan toimesta. Työttömän etua korostettiin mm. esittelemällä valikoituja esimerkkejä työvoimapolitiikan soveltamisesta käytännössä. Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen on hyvin merkittävä käsite liittopäivillä käytävissä poliittisissa keskusteluissa.
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (1)
  • Tokat, Pirkko (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (6)
  • Olin-Payne, Niina (2003)
    Olen analysoinut sosiaalityöntekijöiden työkokouksia, joissa he keskustelevat uudesta menetelmästä lastensuojelutyössä, läheisneuvonpidosta. Tutkimuskysymykseni on se, miten sosiaalityöntekijät keskinäisissä keskusteluissaan konstruoivat uutta lastensuojelun menetelmää puheessaan. Mitä ongelmakohtia he tuovat esiin, mitä jännitteitä on havaittavissa? Miten ajan kanssa saadut kokemukset muuttavat sosiaalityöntekijöiden tapaa jäsentää työtään? Tutkimus on laadullinen tutkimus. Olen litteroinut työkokouksia ja poiminut niistä noin puolet, joiden arvioin täyttävän saturaatiopisteen ja joita olen analysoinut käyttäen diskurssianalyysiä. Aineistoa läpikäydessäni löysin yhtensä neljä jännitettä: 1) byrokratiamalli - kumppanuusmalli 2) lastensuojelun juridiset kysymykset 3) hämäryys - avoimuus 4) lapsikeskeisyys - aikuiskeskeisyys. Koska läheisneuvonpito edustaa erilaista tapaa tehdä työtä, syntyy ns vanhasta työtavasta ja uudesta työtavasta paljon keskustelua. Sosiaalityöntekijät kokevat vaikeaksi täysin luottaa asiakkaan kykyyn ja siirtää painopiste täysin lapseen. He vierastavat ajatusta siitä että olisivat asiakkaidensa kumppaneita, mutta hyväksyvät yhdessä määritelmän siitä, että ovat vallanpitäjiä joilla on mahdollisuus valtaistaa. He kokevat tärkeäksi että lakia ei missään vaiheessa rikota. He kokevat myös että läheisneuvonpito selkeyttää lastensuojelua. Hämäryys väistyy. Lapsen kuuleminen on tärkeä asia mutta miten se toteutuu käytännössä? He toteavat yhdessä että kuuleminen toteutuu jo siinä, että läheisneuvonpidon kysymykset kohdistuvat lapseen ja siinä kun mahdollisimman moni läheinen kutsutaan mukaan. Lastensuojelutyön tiukka sidonnaisuus lastensuojelulakiin on läpi tutkimuksen vahvasti esiin tuleva asia, eikä sitä voi sivuuttaa. Tärkeimmät lähteet: Berger, Peter & Luckmann, Thomas (1966) The social construction of reality. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1993) Diskurssianalyysin aakkoset. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (1999)(toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä.
  • Paavola, Päivi (2003)
    Tutkimuksen kohteena ovat Ison-Britannian ja Suomen ulkoministeriöiden viimeaikaiset hallintouudistukset. Tutkimuksen päätavoite on selvittää, missä määrin erinäiset uudistukset ovat institutionalisoituneet Ulkoministeriöissä. Tutkimus hyödyntää 'New Public Management' –teoriaa molempien maiden hallitusten käynnistämien valtion hallinnon uudistamis-ohjelmien luonnehtimiseen. Näitä Ison-Britannian 'New Labour' hallituksen ja Suomen Paavo Lipposen toisen hallituksen käynnistämiä ohjelmia käsitellään tässä tutkimuksessa maiden ulkoministeriöiden institutionaalisena ympäristönä. Tutkimuksessa tehdään myös historiallinen yleiskatsaus molempien maiden hallintouudistuksiin. Tutkimus soveltaa uutta institutionaalista teoriaa. Institutionalisaation prosessia havainnollistetaan aluksi osoittamalla miten ulkoministeriöt ovat vastanneet maiden hallitusten niihin kohdistamiin uudistuspaineisiin. Tämä osuus perustuu pääosin kahteen raporttiin. Nämä raportit ovat Ison-Britannian ulkoministeriön 'Foresight 2000' -raportti ja Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan toimittama raportti 'Ulkoasiainhallinnon haasteet 2000-luvun alussa'. Uudistusten institutionalisoitumisen astetta arvioidaan haastattelujen perusteella. Haastatteluissa käsitellään muutamia edellisessä dokumentaarisessa analyysissa esille tulleita uusia ideoita ja uudistuksia. Nämä ovat: asiakas- ja palvelu-orientaatio, tulosvastuullisuus ja kustannusleikkaukset, hallinnon hajaannuttaminen ja hierarkian vähentäminen, joustava henkilöstöpolitiikka, uudet tietotekniset ratkaisut ja työntekijöiden suoritusarviointi. Kirjallisuuden lisäksi tutkimuksen aineisto koostuu pääasiallisesti haastatteluista, sekä molempien ulkoministeriöiden ja hallitusten julkaisemasta dokumentaarisesta materiaalista.
  • Lyytikäinen, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Education has different kinds of functions. Schools have a role in passing values, knowledge and qualification. Schools should also support students improve their civic and critical thinking. Finland has the objective of having half of its 25-34-year-olds holding a higher education degree by 2030. Improving the level of education of the population has contributed to the rise in the productivity of labour and economic. In my thesis, I am interested in how the upper secondary schools, their educational and social purpose, are seen in the public writings. I want to find out What people write about when writing about upper secondary school. The research material consists of 79 digital Opinion Pieces published by Helsingin Sanomat, the largest newspaper in Finland. I also examine what kind of rhetorical methods writers use when they demand either change or permanence of upper secondary schools. The analysis shows that students experience a lot of stress because of all the changes they are going through. Reforms have been done in higher education student selection in Finland which sets a new kind of pressure for students` choices and it challenges their curriculum planning. This reform can mediate students` schoolwork and enjoyable study choices. Reforms affect what kind of study choices students make, and these choices can impact the quality of teaching. Opinion pieces articulate that there is a need for a more peaceful learning and teaching environment in upper secondary schools. Concerning educational reforms, it seems that there is a need for advanced co-operation with political decision-makers and upper secondary school teachers and students.
  • Korpela, Tuija; Heinonen, Hanna-Mari; Laatu, Markku; Raittila, Simo; Ylikännö, Minna (Kela, 2020)
    Teemakirja
  • Kangaspuro, Markku (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, 2005)
    Idäntutkimus
  • Niemelä, M; Saari, J (Kela, 2011)
    Suomalaisen hyvinvointivaltion uudistaminen on historian sitomaa pienten askelten politiikkaa. Sosiaalipoliittiset järjestelmät ovat liikkeissään kuin elefantteja: muutos on usein hidas, vähittäinen ja kenties kömpelö - vanhalta polulta ei ole helppoa siirtyä uudelle, vaikka vaihtoehtoisia polkuja olisikin näkyvissä. Tässä kirjassa keskitytään uudelle polulle siirtymisen - järjestelmien muutoksia ja uudistuksia - mahdollistaviin tekijöihin. Monivaiheisten politiikkaprosessien ratkaiseva rooli vaikuttaa merkittävästi sosiaalipoliittisten järjestelmien uudistusten (epä)onnistumiseen. Mikä on politiikkaprosessi? Miten muutosprosesseja tutkitaan? Miten Sata-komitean työ vaikutti Suomen sosiaalipoliittisiin järjestelmiin? Miten innovaatiot leviävät politiikassa? Miksi Suomessa ei enää ole tulopolitiikkaa? Tulisiko toimeentulotuen maksatus siirtää kunnilta Kelaan? Millaiset prosessit johtivat kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, perhevapaita koskeviin uudistuksiin, työmarkkinatukiuudistukseen tai lääkkeiden viitehintajärjestelmään? Muun muassa näitä kysymyksiä valottavat tämän kirjan artikkelit vähimmäisturvan, sosiaalivakuutuksen ja hyvinvointipalvelujen järjestämisen - niin laajojen kuin yksittäistenkin - uudistusten näkökulmasta.
  • Hietaoja, Susanna (2007)
    Tutkielmassani tarkastelen Rajavartiolaitoksen työntekijöiden kokemuksia organisaationsa työyhteisöviestinnästä. Rajavartiolaitos on työni case-organisaatio, jonka määrittelen byrokraattiseksi julkisen sektorin organisaatioksi. Työni tavoitteena on sekä kuvata sitä, miten Rajavartiolaitoksen jäsenet kokevat työyhteisöviestinnän byrokraattisessa organisaatiossaan että selvittää sitä, millainen organisaatio on näiden kokemusten taustalla ja mitkä organisaation ominaisuudet voisivat selittää työntekijöiden kokemuksia viestinnästä. Tutkielmani edustaa viestinnän ilmastotutkimusta ja OCD-tutkimusperinnettä. Käytännössä tutkimukseni rajautuu Rajavartiolaitoksen viestintäkanavien käytön, viestintävajeiden ja -tyytyväisyyden sekä viestintään liittyvien muiden arvostusten ja merkitysten tarkasteluun. Viestintätieteellisen tutkimuksen lisäksi hyödynnän työssäni hallintotieteellistä ja yleistä organisaatiotutkimusta. Tutkielmani teoreettinen osuus rakentuu viidestä osa-alueesta. Ensimmäisessä osassa referoin aikaisempaa organisaatioviestintätutkimusta, johon pyrin asemoimaan myös oman tutkimukseni. Kolme seuraavaa osa-aluetta edustavat niin sanottua organisaatioiden metafora-ajattelua: käsittelen byrokraattista julkisen sektorin organisaatiota sekä koneena, kulttuurina että vallankäytön areenana. Viidenneksi pyrin erityisesti hallintotieteellisen tutkimuksen kautta lähestymään julkisen sektorin organisaatiota pragmaattisemmin. Tässä osassa keskityn erityisesti julkishallinnon reformien vaikutuksiin julkiseen johtamiseen ja organisaation käytäntöihin. Tutkielmani empiirinen osuus edustaa surveytutkimusta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N 912) ja sitä analysoidaan sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä. Tutkielmani tulososuudessa esittelen Rajavartiolaitoksen viestintäkanavien käyttöä, viestintävajeita ja -tyytyväisyyttä sekä viestintään liittyviä muita arvostuksia ja merkityksiä. Jokaista tulosta selitän ja tulkitsen tutkielmani teoreettisen viitekehyksen kautta. Esitän tutkielmassani, että Rajavartiolaitoksen työyhteisöviestinnästä voidaan tehdä hyvin monenlaisia tulkintoja. Tämä havainto kyseenalaistaa tavanomaiset tavat tulkita OCD-tyyppisen tutkimuksen tuloksia. Lisäksi tämä tutkimus osoittaa, että Rajavartiolaitoksen työntekijöillä liittyy organisaationsa työyhteisöviestintään hyvin suuria tunteita, odotuksia ja toiveita. Tutkimukseni osoittaa, että Rajavartiolaitoksen työyhteisöviestinnässä on monia ongelmakohtia. Epävirallisia viestintäkanavia käytetään paljon, viestintävajeita on runsaasti ja viestintätyytyväisyys on melko heikko. Johtopäätöksissäni pohdin sekä sitä, ovatko työyhteisöviestinnän ongelmat välttämätön seuraus organisaation maanpuolustusvelvollisuudesta että sitä, auttaisiko esimerkiksi avoimuuden lisääminen parantamaan organisaation työntekijöiden viestintäkokemuksia. Jatkotutkimusaiheena ehdotan modernin sotilasjohtamisen, eli syväjohtamisen, periaatteiden soveltamista myös ei-sotilaallisten organisaatioiden esimiestyössä.
  • Vihinen, Hilkka (2001)
    Tutkimus koskee Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan poliittisuutta, ja sen muutosta erityisesti 1990-luvulla. Lähtökohtana sovelletaan teoreettista näkökulmaa, jonka mukaan poliittisuus ilmenee siinä, miten keskeiset ongelmat kulloinkin määritellään, miten ongelmia pyritään ratkaisemaan ja ennen kaikkea siinä, miten yhteisen maatalouspolitiikan tavoiteet ja toimintapolitiikat niiden saavuttamiseksi muotoillaan. Yhteisen maatalouspolitiikan poliittisuuden muutosta tarkastellaan tapaustutkimuksen avulla, analysoimalla vuoden 1992 ns. MacSharry -uudistuksesta käytyä julkista keskustelua kahdessa EU:n jäsenmaassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Aineistosta käy ilmi, että sama uudistusteksti tematisoitiin eri tavoin kansallisissa keskusteluissa, keskusteluun osaa ottaneet tahot olivat osin erilaiset, ja keskusteluissa tukeuduttiin osin erilaisiin väittämiin EU:n maatalouden luonteesta ja yhteisen maatalouspolitiikan toivottavasta linjasta. Tutkimus perustuu tekstianalyysiin, jossa käytettiin eri analyysitasoilla erilaisia menetelmiä: toimijakentän tarkastelussa käytettiin sisällönanalyysiä,temaattisessa tutkimuksessa foucaultlaista diskursiivisten kenttien analyysiä, ja perelmanilaista uuden retoriikan lähestymistapaa argumentaation tutkimukseen. Siitä huolimatta, että yhteistä maatalouspolitiikkaa on harjoitettu EU:ssa jo yli 30 vuotta, käsitys eurooppalaisesta maataloudesta tai sen erityisluonteesta on kehittymätön. Toisen jäsenmaan maataloutta tunnetaan heikosti, ja jopa täysin virheellisiä argumenttejä saatetaan käyttää julkisessa keskustelussa. Geopoliittisesti Euroopan Unionin maatalous jakaantuu alankomaalaisten näkökulmasta etelään ja pohjoiseen, irlantilaisten suunnalta taas länteen ja itään. Alankomaalaiset sijoittavat itsensä Euroopan taloudellisen ja poliittisen integraation keskiöön, irlantilaiset taas näkevät itsensä kirjaimellisesti erillisenä saarena tai saarekkeena periferiassa. Yleisenä kehityskaarena tutkimuksessa piirtyy yhteisen maatalouspolitiikan alkuperäinen muotoilu tuotteide, ja myöhemmin tuotannontekijöiden ympärille. Hinta- ja markkinapolitiikan keskeisyys liittyi tähän valintaan, jonka raskaana ytimenä voi pitää tulopolitiikkaa viljelijöille. Tämä yhteisen maatalouspolitiikan ydin on vahvan lainsäädännön ja varmistetun rahoituksen turvaama. 90-luvun kuluessa ja EU:n poliittisen integraation syventyessä yhteinen maatalouspolitiikka on alkanut sisällyttää itseensä teemoja ja argumentteja, sekä vähitellen myös toimijoita perinteisen tulopolitiikka-paradigman ulkopuolelta. Maatalous politisoituu nyt myös ihmisen ja luonnon kosketuspintana, joka näkyy mm. ympräristö-, ruoan turvallisuus-, eläinten hyvinvointi- ym. eettisinä kysymyksinä. Yhteisen maatalouspolitiikan muotoiluun vaikuttavat yhä enemmän unionin tarve legitimoida itsensä poliittisesti EU-kansalaisten silmissä. Maatalouspolitiikasta tulee yhä enemmän maatalouden ja yhteiskunnan välinen sopimus, jolloin sen tehtävä tulopolitiikan välineenä vähenee.
  • Peltola, Piia (2017)
    Opinnäyte käsittelee suomalaisen teatterin rakenteita opiskelijan näkökulmasta tekijänä, kokijana ja uudistajana. Eri näkökulmista kirjoitettu työ on hyvin fragmentaarinen. Yhdistävä havainto on kokemus ristiriitaisuudesta. Johdannossa käsitellään aihetta koskevaa keskustelua, jossa alan näkemykset eivät kohtaa toisiaan. Ohjaajaopiskelijoiden keskustelussa näkyy sukupolvemme ristiriita suhteessa vallitsevaan aikaan: onko meillä muuta mahdollisuutta vallankumoukseen kuin surra? Nuoret freelancerit ovat ammattikentällä heitteillä. Vallitseva järjestelmä pitää sisällään ihanteita, jotka eivät ole meille nuorille välttämättä enää niin tärkeitä. Yhtä kaikki, Valtionosuusjärjestelmä, eli orkestereita ja teattereita koskeva rahoituslaki odottaa uusimistaan. Kerron yleisimmistä ehdotuksista, ja opinnäytteen loppupuolella esittelen itse koostamiani ideoita rakenteiden uudistamiseksi. Esittelen keskeisimpiä puheenvuoroja nykyjärjestelmän kritiikiksi ja oman luentani teatterijärjestelmän historiasta. Kantava teema on, että rakenteet pitävät sisällään arvot. Analysoin pitkällisesti niin sanottua intersektionaalista risteystäni maailmassa luvussa Rakenteellinen epätasa-arvo kansalaisen, naisen, uhrin, liikuntavammaisen ja sukupolvensa äänen kokemuksessa. Yritys keskustella rakenteiden uudistamisesta eri mielisten kanssa johtaa riitaan, ja kappale sisältää humoristisella otteella kirjoitetun katkelman, jossa näkyvät pääargumentit, joilla kaiken säilyttämistä samana usein puolustetaan. Kirjoitan rakenteista myös esityksen tasolla. Esitys implikoi oman oletetun katsojansa, luo siis sisäkulttuurin, joka voi huonossa tapauksessa olla ulosrajaava. Tämä mekanismi on paikallistason rakenne. Rakenteet näyttäytyvät myös työryhmäroolien välisissä valtasuhteissa, ja perinteinen produktiomalli sekä työryhmähierarkia mahdollistavat kiusaamisen. Määritän itselleni tärkeiksi rakenteiksi tilanteen ja jännitteen luomisen välineet omissa esityksissäni. Keinoja luoda jännitettä edustaa kahvinkeitin. Näyttelijäkuva on tärkeä kysymys, koska näyttelijä on ihmiskuvan edustaja näyttämöllä. Näyttelijäkuvan uudistaminen puolestaan on haaste, joka törmää kentän ajasta jäljessä oleviin realiteetteihin, kuten näyttelijäntaiteen ammattilaisten haastatteluissa käy ilmi. Oman uran löytyminen on opinnäytteessäni mukana kulkeva juonne. Miten tulla toimeen kilpaillulla alalla, vähillä resursseilla? Käsittelen Bojana Kunstin ”vähemmän tekemisen” ideaa mahdollisuuten löytää kestävä tapa tehdä teatteritaiteilijan työtä. Lopussa avaan vielä uudestaan kokemuksellisen rakenneanalyysin ideaa.
  • Luoma, Saara (Helsingfors universitet, 2013)
    Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia siviilikriisinhallintaa palestiinalaisalueilla. Selvityksen kohteena oli erityisesti selvittää suomalaisten EUPOL COPPS -missiossa työskennelleiden asiantuntijoiden näkemyksiä siviilikriisinhallintamission merkityksestä, kehitettävistä osa-alueista sekä vaikuttavuuden arvioinnista, ja verrata näitä näkemyksiä kansainvälisten järjestöjen raportteihin samoista aiheista. Tutkimuksen aineistona on EUPOL COPPS –missiossa työskennelleiden suomalaisten poliisi-, vankeinhoidon- ja turvallisuusasiantuntijoiden haastattelut sekä palestiinalaisalueiden turvallisuussektorireformia ja mission toimintaa käsittelevät kansainvälisten järjestöjen raportit. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineistonanalyysimetodina käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Analyysi jakautuu kolmeen osaan. Ensin käsitellään poliisireformin merkitystä yleisellä tasolla ja mitä annettavaa suomalaisilla asiantuntijoilla on kriisialueilla. Toiseksi käsitellään EUPOL COPPS –mission kehitettäviä osa-alueita ja vahvuuksia. Lopuksi tarkastellaan suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä siviilikriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnista. Tulosten mukaan poliisi- ja turvallisuussektorireformi vaatii vielä kehittämistä toimiakseen rakenteellisena transformaationa konfliktissa. Haastateltavien näkemysten mukaan suomalaisilla asiantuntijoilla on osaamista ja asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää. EUPOL COPPS -missiossa on kuitenkin suuria kehittämistä vaativia osa-alueita ja raporttien mukaan mm. poliittinen ympäristö tulisi ottaa paremmin huomioon siviilikriisinhallinnassa.
  • Saari, Juho (Kuluttajatutkimuskeskus, 2013)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 8