Browsing by Subject "uupumus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Hussi, Tomi (1999)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee autokorjaamojen ja varaosamyynnin esimiesten työperäistä stressiä ja työuupumusta kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla. Stressiä ja työuupumusta on perinteisesti tarkasteltu vain yksilön näkökulmasta, nykyään tutkimuksen painopiste on työyhteisöihin keskittyvässä näkökulmassa. Vaikka työyhteisön ominaisuuksilla on tässäkin tutkimuksessa pääpaino, hyödynnetään myös yksilöä käsittelevää näkökulmaa, sillä samaan työyhteisöön kuuluvien henkilöiden kokemukset poikkeavat toisistaan. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten työperäinen stressi syntyy autoalalla. Jos stressin kokemisessa voidaan osoittaa eroja yritysten välillä, pyritään niiden aiheutuminen selittämään. Kolmas tavoite on työuupumuksen syntymisen selittäminen. Lomakekyselyn kohderyhmäksi otettiin kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat Teknisten Liitto TL ry:n jäsenet, jotka työskentelevät autoalalla. Haastatteluun valittiin esimiesasemassa toimivat henkilöt kahdesta yrityksestä, joista toisessa stressin kokeminen oli lomakekyselyn perusteella yleisintä ja toisessa vähäisintä. Lomakekyselyn analyysiin on käytetty yksisuuntaisia varianssianalyysejä, joiden avulla on tarkasteltu muuttujien välisiä yhteyksiä työstressikyselyn viitekehyksen mukaisesti. Haastatteluaineisto on luokiteltu faktanäkökulmasta. Luokittelu on jäsennetty etnografiseksi kuvaukseksi autoalan esimiehen työpäivän rakentumisesta ja toisaalta malliksi, joka selvittää työuupumuksen syntyyn vaikuttavia työn piirteitä. Työpäivä on hyvin kiireinen. Kiirehtimisen tarve syntyy puhelinpalvelusta ja tarpeesta muuttaa asentajille laadittua työjärjestystä. Puheluita tulee paljon, joten ne pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Tällöin huoltotilaukseen jää puutteita, jotka asiakas ilmoittaa työtä vastaanotettaessa. Muutokset johtavat siihen, ettei aikaisemmin laadittua työjärjestystä voida noudattaa, vaan työnjohtajan on laadittava uusi. Työ aiheuttaa huomattavasti enemmän henkisestä kuin ruumiillista kuormitusta. Kiire on kuormittavuuden lähteenä yleisempi kuin työn vaikeaksi kokeminen. Kiireen aiheuttaman kuormittavuuden takia autoalalla koetaan stressiä enemmän kuin suomalaisten työelämässä mukana olevien miesten keskuudessa keskimäärin. Tämän tutkimuksen aineistosta ei voida osoittaa suoranaisia työuupumustapauksia. Työuupumuksen syntyä jäsentävä malli on silti hyödyllinen, sillä sen avulla voidaan ennakoivasti puuttua kuormittaviin työn piirteisiin. Tärkeiksi kehittämistoimenpiteiden kohteiksi osoittautuvat asiakaspalvelu, kompetenssin ylläpitäminen, työn suunnittelemisen kehittäminen, työn määrä ja työtehtävien päällekkäisyys. Työtä voitaisiin tehostaa yhteistyömuotoja kehittämällä ja järjestämällä tehtäviä uudelleen, jolloin kiireen ja stressin kokeminen vähenisivät. Stressin hallinnassa hyödylliseksi osoittautuu myös ammatillinen lisäkoulutus. Yhteistyömuotoja voitaisiin kehittää eriyttämällä puhelinpalvelu muista työnjohtajan tehtävistä. Tällöin puhelinpalvelusta vastaavat ehtisivät hoitaa puhelut huolellisesti ja muilla työnjohtajilla olisi enemmän aikaa paikanpäällä tapahtuvaan asiakaspalveluun ja asentajien neuvomiseen. Tällainen uudelleenjärjestely lisäisi työhön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi kiireen vähentyminen parantaisi myös mahdollisuuksia hankkia ammatillista lisäkoulutusta.
  • Sundén, Saija (1999)
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten toimeentulotuen parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään miksi toimeentulotuen sosiaalityöntekijä uupuu työssään sekä löytämään merkkejä, joiden avulla lisääntyvä työuupumus voitaisiin tunnistaa. Työuupumusta synnyttäviä tekijöitä tarkastellaan erityisesti yhteiskunnallisten muutosten, organisatoristen seikkojen sekä toimeentulotukityön luonteen valossa. Työuupumuksen oireiden oletetaan vastaavan Työterveyslaitoksen tutkijoiden Terhi Pöyhösen ja Martti Olkinuoran (1985) ja Terhi Pöyhösen (1987) mallien oireita. Tutkimus on tehty kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusote on hermeneuttinen eli ilmiön ymmärtämiseen pyrkivä ja tutkimusmenetelmä on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluksessa toimeentulotuen parissa työskentelevää sosiaalityöntekijää. Aiempaa työuupumustutkimusta arvioidaan kriittisesti ja mietitään sen paikkaa työntutkimuksen sisällä (perinteinen vs. kehittävä työntutkimus). Tutkimuksessa pyritään aiempaa paremmin ottamaan tarkasteluun mukaan myös laajemmat työelämän muutokset sekä huomioimaan sosiaalityöntekijöiden oma vaikutus työnsä muotoutumisessa ja sitä kautta myös työuupumuksen synnyssä. Tutkimuksessa päädytään siihen, että työuupumuksen syntyyn vaikuttavat niin työn ulkoiset reunaehdot kuin myös työn sisäinen ristiriitaisuus. Yhteiskunnallinen taloudellinen ja poliittinen murros lisää toimeentulotuen sosiaalityöntekijöiden työn rasittavuutta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen koetaan vaikeaksi. Keskeisimmäksi työuupumusta aiheuttavaksi tekijäksi tutkimuksessa osoittautuu kiire, joka johtuu tänä päivänä pikemminkin työn lisääntyvästä vaativuudesta kuin suurista asiakasmääristä. Työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan myös työn huono arvostus, työn byrokraattisuus sekä palautteen puute. Työtä ei sen sijaan koeta rutiininomaisena eikä työn kontrolliluonnetta häiritsevänä. Työyhteisön merkitys työssä jaksamisen kannalta on suuri. Työuupumuksen oireet osoittautuvat tutkimuksessa odotetusti moninaisiksi. Erityisesti esiin tulee voimakas väsymys. Oireiden moninaisuudesta johtuen tutkimuksessa päädytään siihen, että yksittäisten oireiden tarkastelemisen sijasta tulisi kiinnittää huomiota siihen, muuttuuko henkilön persoonallisuus jollakin tavalla eli aletaanko käyttäytyä itselle vieraalla tavalla. Työuupumuksen oireiden tuntemus on tärkeää tilanteen tunnistamiseksi, koska työuupumus kehittyy salakavalasti ja pitkän ajan kuluessa. Työuupumuksen ehkäisyssä tärkeää on pysähtyminen ja oman tilanteen realistinen uudelleenarvioiminen. Erittäin tärkeä on työyhteisön ja lähimmän esimiehen rooli. Johtava sosiaalityöntekijän tulisi huolehtia siitä, että työyhteisön vuorovaikutus on kunnossa ja keskustelua käydään säännöllisesti. Tutkimuksen merkittävä ja ilahduttava tulos on, että toimeentulotuen sosiaalityöntekijöiden taholta ilmenee uudenlaista pohdintaa oman työn laadusta. Halukkuutta työn kehittämiseen löytyy ja oman roolin merkitys toimeentulotukiuudistuksen onnistumisessa tunnistetaan.
  • Helve, Oskari (Helsingin yliopisto, 2019)
    There has been increasing research attention on wellbeing of students in higher education both in Finland and internationally. Because of its goal-oriented nature, higher education resembles working in many ways. Thus, research on students´ wellbeing has started utilizing concepts derived from occupational research. Burnout and study engagement are concepts that are being used in research on both lower educational levels and higher education. Burnout describes feelings of exhaustion, cynicism and inadequacy experienced when demands of studying exceed available resources. Engagement on the other hand means feeling vigorous, dedicated and absorbed in studying and arises when demands and resources are better balanced. The goal of this thesis was to increase understanding of social resources that can guard against the negative effects of demands and foster engagement in higher education. It investigated how social support, guidance and counselling from the educational institution and sense of belonging to studying related groups are related to burnout and engagement experienced by students. The data for this study was the Finnish Student Health Service´s Student Health Survey from 2016, which is a representative sample of students in universities and universities of applied sciences in Finland (N=3110). Burnout symptoms were measured using the SBI-9 measure and engagement using the Schoolwork Engagement Scale. The total scores on these two scales were analyzed together with social support, guidance and counselling and sense of belonging to studying related groups. Pearson´s correlation coefficients were obtained to reveal the bivariate associations of these variables followed by two hierarchical regression analyses on burnout and engagement individually. All of the social resources were included as predictors in these models and the stage of studies, gender and feeling of being in the right field of study were controlled for as background variables. The results supported both hypotheses and existing literature. It was found that those students who were able to talk about their matters with someone, had received guidance to their studies and felt like they belong to studying related groups had lower levels of burnout symptoms. Similarly, students with sufficient social resources were more engaged in their studies. The results indicate that social resources are an important factor in wellbeing of higher education students. Future research should continue to further study these resources using more accurate measures incorporating different types of social support or different groups in the educational context.
  • Sokka, Laura (University of Helsinki, 2017)
  • Ketvel, Laila (Helsingin yliopisto, 2021)
    Objective: Both stress-related exhaustion and depression have previously been associated with a decline in cognitive performance, but there is a lack of evidence on whether these conditions have different associations with different cognitive domains and whether they have additive effects on cognitive performance. Furthermore, very little is known about the cognitive effects of chronic stress-related exhaustion. Consequently, the aims of this study were to 1) examine the associations between current stress-related exhaustion and cognitive performance, 2) investigate whether different developmental trajectories of stress-related exhaustion are differently associated with cognitive performance, 3) compare the association between stress-related exhaustion and cognitive performance to the relationship between depressive symptoms and cognitive performance, 4) examine if individuals with comorbid stress-related exhaustion and depression have lower cognitive performance than individuals with at most one of these conditions (i.e., whether clinical stress-related exhaustion and clinical depression might have additive effects on cognitive performance). Methods: The data used in the study was a Finnish population-based sample of six cohorts born between 1962 and 1977 from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Stress-related exhaustion was assessed using the Maastricht Questionnaire, depressive symptoms with the Beck Depression Inventory, and cognitive performance with four subtests of the Cambridge Neuropsychological Test Automated Battery, measuring visuospatial associative learning, reaction time, sustained attention, and executive functions. Cognitive performance and depressive symptoms were assessed in 2012, and stress-related exhaustion in 2001, 2007, and 2012. Participants were 35 to 50 years old in 2012. Linear associations between stress-related exhaustion and cognitive performance (N = 905) and depressive symptoms and cognitive performance (N = 904) were examined by conducting multivariate regression analyses. Age, sex, socioeconomic status, and parents’ socioeconomic status were controlled in the regression models. Additionally, multivariate analyses of variance were performed to investigate the different developmental trajectories of stress-related exhaustion and their relation to cognitive performance (N = 541) and the associations of comorbid stress-related exhaustion and depression with cognitive performance (N = 1273). Results and conclusion: The main finding was that high stress-related exhaustion is associated with slower reaction times, but not with performance in spatial working memory, visuospatial associative learning, or executive functions. Ongoing, chronic stress-related exhaustion was more strongly associated with slower reaction times than short-term exhaustion experienced years ago. Compared to depressive symptoms, high stress-related exhaustion was associated with slower reaction times also when subclinical cases were included, whereas only clinical levels of depressive symptoms had an association with slower reaction times. There were no differences in cognitive performance between individuals with only stress-related exhaustion or depression and those with comorbid stress-related exhaustion and depression, which supports the notion that these conditions do not have additive effects on cognitive performance. These findings add to the existing evidence of the cognitive effects of stress-related exhaustion in the general population and have several practical implications. Further research is needed on the topic, preferably with longitudinal designs, more comprehensive cognitive measures, and clinical assessment of the psychiatric symptoms.
  • Tuovinen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of this study was to examine the validity and reliability of the social engagement scale among students at Finnish comprehensive schools. Another aim was to examine the interaction effect of social engagement and introversion on self-esteem, schoolwork engagement and burnout. The purpose of this was to understand how introverts with higher social engagement perform in terms of their self-esteem, schoolwork engagement and burnout in comparison to introverts with lower social engagement. The theory of this study focused on social engagement, which has been suggested the fourth dimension of school engagement. Social interactions help students’ learning, and enhance critical thinking and problem solving. Introversion was selected for this study as introverts are usually stereotypically seen as unsocial and unwilling to work with other people. The data for this study were collected through questionnaires of the Mind the Gap Research Group of the University of Helsinki in 2013–2016. Sample size was 862 students. The analytical methods were confirmatory factor analysis (CFA) and hierarchical multiple regression. The results indicated that a two-factor model best fit the social engagement scale. These two dimensions were named the social engagement approach and social engagement avoidance. When examining self-esteem, the interactions between the social engagement approach and introversion were significant. This suggests that introverts with high social engagement have higher self-esteem than introverts with low social engagement. Interaction terms for the social engagement approach and social engagement in terms of schoolwork engagement and burnout were not found.
  • Tuominen, Heta (Helsingfors universitet, 2002)
    The aim of this study was to investigate the connection between teachers' burn-out and professional development. In addition, the study aimed at clarifying teachers' conceptions of the significance of in-service training on work-related well-being. The theoretical starting points of the study were based on a model of burn-out (Kalimo & Toppinen1997) and a model of teachers' professional development (Niemi 1989). Present study can be seen as an independent follow-up study for a working ability project called "Uudistumisen eväät" that was followed through in Kuopio. The study was carried out in two phases. First, the connection between teachers' burn-out and professional development was charted with the help of a quantitative survey study. 131 teachers participated in the survey. Some of them were from schools that participated in the working ability project and the remainder were from other schools in Kuopio. The questionnaire consisted of self-constructed instruments of burn-out and professional development. According to the results, burn-out and professional development were strongly correlated with each other. Burn-out was summed up in three factors: emotional exhaustion, feelings of depersonalization and low feelings of personal accomplishment. Professional development was summed up in four factors: personality and pedagogical skills, learning-orientation, social skills and confronting change. Personality and pedagogical skills and skills of confronting change were correlated strongest with burn-out and its symptoms. A teacher, who has not found his/her own personal way of acting as a teacher and who considers change as something negative, is more likely to become exhausted than a teacher, who has developed his/her own pedagogical identity and who regards change more positively. In the second phase of this study, teachers' conceptions of the significance of in-service training on well-being was investigated with the help of group interviews (n=12). According to the results, the importance of in-service training was significant on the well-being of teachers. It appeared that in-service training promotes well-being by providing teachers with motivation, professional development and the possibility of taking a break from teaching and cooperating with other teachers. It has to be based on teachers' own needs. It has to be offered to teachers frequently and early enough. If teachers are already exhausted, they will neither have enough resources to participate in training, nor will they have the strength to make good use of it in practice. Both professional development and well-being are becoming more and more essential now that society is changing rapidly and the demands set on teachers are growing. Professional development can promote well-being, but are teachers too exhausted to develop themselves? Professional development demands resources and teachers may regard it as a threat and an additional strain. When the demands are so high that teachers cannot cope with them, they are likely to suffer stress and see reduction of commitment to their work and its development as a means to survive. If teachers stop caring about their work and their own development, how can we expect them to promote pupils' learning and development? It should be considered in the planning and implementation of in-service training and in arranging teachers' working conditions, that teachers have enough time and resources to develop themselves.
  • Hirvonen, Anna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract The aim of this thesis is to study high school students´ experiences with school dog activity, its effects on their well-being and burnout prevention. The focus of this study is the students' views of dog assisted pedagogy. The theoretical part of the thesis addresses both animal assisted and dog-assisted activity. The definition of well being and how it is emphasized in the national curriculum of Finnish high schools are also covered in this section. We end the theoretical part by defining the term burnout and why is it considered an essential part of this study. This study is a case study and the material used in this study was gathered from one high school. Via skype meeting, five high school students were interviewed about their experiences of school dog activity.The results were analyzed based on the theoretical frame of the study and also based on content oriented analysis. School dogs have a clear connection to students' well-being and their strengths during burnout. The school dog activity received positive feedback from all interviewed students. According to the interviewees, school dogs helped them cope with burnout. Burnout was said to include social, physical and mental aspects. The interviewed students told that school dogs gave them support when they found themselves on the verge of a burnout. Dogs had a calming effect on students during burnout and they also raised positive feelings among students. School dogs were seen as an essential part of students' well-being. Working with school dogs reduced anxiety and evoked feelings of pleasure. School dogs also helped the students meet new people and interact with each other. According to the students, dogs had a calming effect on them and they also reduced stress- and anxiety-related symptoms. School dogs were shown to have many beneficial roles. For example, dogs were seen as friends, listeners and also therapists. Having a school dog around during break was shown to evoke positive feelings in students. The attitudes towards school dog activity were also positive among students' families. The interviewed students saw many future opportunities for the school dog activity and gave a lot of ideas on how to expand it. All the students considered the school dog activity as a success in their school.
  • Lönnström, Pernilla (Helsingfors universitet, 2013)
    Det sociala arbetets art kan anses vara både utmanande och belastande. Det har forskats en hel del både i Finland och utomlands gällande hur socialarbetarna upplever sina arbetsförhållanden. Angående hur socialarbetarna ser på sin möjlighet att eventuellt förebygga utmattning i de rådande omständigheterna har inte stått inför forskning i så stor grad. I denna pro gradu- avhandling undersöker jag på vilket sätt socialarbetaren upplever samt utnyttjar sin möjlighet att förebygga arbetsutmattning. Jag granskar även på vilket sätt arbetsförhållandena beskrivs och upplevs samt huruvida socialarbetarens handlingsutrymme eventuellt inverkar på möjligheten att förebygga arbetsutmattning. Socialarbetarens handlingsutrymme står som teoretisk referensram. Handlingsutrymmet innefattar området mellan klientens behov och organisationens målsättning samt lagstadgade krav på vad yrkesrollen innefattar. Detta område förvaltar socialarbetaren självständigt till klientens fördel på basen av sin profession och kunskapsgrund. Handlingsutrymmet innebär faktorer som endera underlättar respektive begränsar utförandet av arbetet. Utrymmet kan således vara stort respektive litet. Materialinsamlingen skedde under åren 2012- 2013. Informanterna bestod av nio formellt behöriga socialarbetare i åldern 26-60. Personerna hade mellan 2-30 års arbetserfarenhet inom barnskyddet. Forskningsmaterialet består av sex socialarbetares öppna berättelser samt tre intervjuer med halvstrukturerade frågor. Mitt material består således av två olika stoff vilka jag analyserar med en tematisk innehållsanalys. Forskningsgreppet är kvalitativt. Enligt de centrala resultaten upplever socialarbetarna att arbetsbördan är möjlig att hantera via olika metoder. Handlingsutrymmet beskrivs som brett och det personliga ansvaret är stort, vilket socialarbetarna upplever som motiverande och viktigt. Individerna uppger sig söka stöd från arbetsparet och arbetsgemenskapen för att minska på belastningen. Denna metod upplevs som en av den mest centrala förebyggande faktorn för arbetsutmattning. Socialarbetarna uppger sig ständigt reflektera över det egna välbefinnande samt sträva till att upprätthålla en balans mellan de olika delområdena i livet. De försöker medvetet åtgärda en obalans ifall den tillfälligt rubbas av för stor belastning i arbetet eller i det privata livet. Att uppvisa flexibelt och positivt förhållningssätt inför arbetsmetoder och de övriga i arbetsgemenskapen är viktigt. Likaså nämns humorn som en viktig förebyggande faktor. Att utveckla sina arbetsmetoder angående prioritering och professionalitet beaktas ständigt för att klara av att bemästra arbetet och förebygga arbetsutmattning. Det kan konstateras att socialarbetarna gav en bild av att det är möjligt som socialarbetare inom barnskyddet att uppleva arbetet som meningsfullt. Likaså att arbetet är möjligt att hantera trots de ökade upplevelserna av för stor belastning inom socialarbetaryrket överlag. Det är även möjligt att påverka en hel del faktorer som förebygger utmattning på längre sikt både på det personliga planet och inom arbetsgemenskapen. Den egna attityden framstod även som betydelsefull och den kan åtminstone alla teoretiskt sätt själv påverka.
  • Kovanen, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Introduction Young adulthood is an important stage of life. Health development and problems during young adulthood have impact on life later on (Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa, 2005). Well- and ill-being during studying and working have been studied from the perspective of burnout and engagement. Burnout is defined as a studying- or work-related prolonged stress-disorder (Maslach, Schaufeli & Leiter, 2001; Salmela-Aro, 2009), while engagement is a positive, long-term affective-cognitive state (Schaufeli, Salanova, González-Romá & Bakker, 2002). According to the demands-resources -model, in studying and work, burnout leads to ill-being while engagement leads to well-being (Demerouti, Bakker, Nachreiner & Schaufeli, 2001; Salmela-Aro & Upadyaya, 2014a; Schaufeli & Bakker, 2004). Apparently it has not been previously studied, whether it is possible to experience burnout and engagement in leisure-time like it is in studying and working. The main goal of this study was to identify burnout- and engagement groups using the person-centered approach (Bergman & Anderson, 2010) in studying or working young adults, who could differ in terms of background-, health- and welfare-factors. The secondary goal was to explore the structure of burnout and engagement in leisure-time of the same participants and also find out what kind of factors were involved. Methods This study is part of the Finnish Educational Transitions Studies (FinEdu) -longitudinal study, using the latest questionnaire material collected in 2013–2014. Only students and employees were included in the analyzed data (N=924, women=562, primary students=317, employees=607), their age varying from 24 to 29 years of age. Burnout and engagement groups in studying and work were identified through latent profile analysis. The structure of burnout and engagement in leisure-time was studied with explorative factor analysis. The acquired groups along with burnout and engagement in leisure-time were compared to different background-, health- and welfare-factors. Results The latent-profile-analysis identified three burnout- and engagement groups in studying and work. The engaged (56%) experienced engagement and minor burnout in their studies or work. They also had the best state of health and well-being. The burned-out (14%) experienced burnout in their studies or work and had low engagement. Their group also had the worst state of health and well-being. The disengaged (30%) reminded the burned-out, but did not have as low experience of engagement or as high burnout as the burned-out. The disengaged placed in between the engaged and the burned-out in terms of health and well-being. In leisure-time, both burnout- and engagement dimensions were distinguishable through explorative factor analysis. Burnout in leisure-time was connected to a worse state of health and lesser well-being, while engagement linked to better health and higher well-being. In addition, burnout and engagement in leisure-time was connected to the burnout- and engagement groups in studying and work. Discussion Young adults experience burnout and engagement in their studies, work and leisure time. According to this study, half of the students experience more engagement than burnout in their studies or work. Alarmingly, the other half experiences more burnout than engagement in their studies or work which is also linked to burnout and engagement experienced in leisure-time. Burnout and engagement are linked to many ill- and well-being factors, thus having a great impact on both the individual and the society. Therefore, it is important that the study of these phenomena is pursued.
  • Herranen, Tuulianna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Maisterin tutkielma käsittelee uupumuksen yhteyttä oppimisen lähestymistapoihin ja opintomenestykseen. Tutkimus-kohteena ovat bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat vuonna 2018. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa uupumuksen, opintomenestyksen ja oppimisen lähestymistapojen välisiä yhteyksiä, sekä muodostaa uupumusprofiileita joiden avulla havaitaan minkälaisia opiskelijoiden joukkoja tiedekunnassamme on. Aineisto on kerätty HowULearn palautejärjestelmän avulla ja tilastolliset testit on tehty SPSS ohjelmalla. Tutkimuksen tuloksena suunnitelmallisella opiskelulla on yhteys hyvään opintomenestykseen, mutta syväsuuntautuneel-la oppimisen lähestymistavalla ei ollut merkitsevää yhteyttä parempaan opintomenestykseen. Pintasuuntautunut op-pimisen lähestymistapa on yhteydessä uupuneisuuteen. Uupumusprofiilit (jotka on toteutettu ANOVA: lla) jakavat vastaajat neljään eri ryhmään. Uupumusprofiilit ovat aiemman tutkimuksen kanssa samankaltaisia, mutta uupuneisuus on bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa yleisempää muihin oppilaitoksiin verrattuna. Uupumusprofiilit eroavat merkitsevästi toisistaan oppimisen lähestymistapojen suhteen. Oppimisympäristö liittyy uupuneisuuteen, sekä oppimisen lähestymistapoihin. Yliopistot, lukiot ja peruskoulut voivat pyrkiä lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia suuntaamalla oppimisen lähestymistapoja kohti suunnitelmallisempaa ja syvällisempää oppimista. Pedagogista tutkimusta oppimisen lähestymistapoihin vaikuttamisesta tulisi kuitenkin ensin tehdä enemmän, jotta syy-seuraussuhteet ymmärretään paremmin.
  • Räihä, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Mental problems are an increasing challenge among university students. Research and development of interventions that aim to enhance well-being is important, because challenges in students' well-being easily effect the study progress and success. Mental problems and symptoms can also follow into working life, so the prevention of challenges is also important in the light of the students' later ability to work and be well. Psychological flexibility has been found to promote well-being in many ways. Several intervention studies have confirmed that psychological flexibility can also be promoted by using acceptance and commitment therapy’s (ACT) methods. The purpose of the study was to determine the effects of an internet-based intervention on university students’ well-being and study skills. The aim of the intervention was to enhance student’s psychological flexibility and organised studying skills. The research questions were: How are psychological flexibility, well-being, experienced stress, study-related burnout and organised studying skills related to each other, what kind of effects does the intervention have on the above-mentioned scales and how is the burnout risk divided before and after intervention. 74 university students participated in an intervention study conducted with an experimental control setting. Students’ psychological flexibility, well-being, experiences of stress, study-related burnout and organised studying were measured with questionnaires. The data of this study consist of the questionnaires conducted at the beginning and end of the intervention. Connections between the variables were observed by correlations and the change by repeated measures t-test, repeated measures analysis of variance (ANOVA), and frequency table. The results showed that students’ psychological flexibility, well-being, and organised learning skills increased as perceived stress and study-related burnout decreased. The effects of the intervention suggest that the well-being of university students can be supported by online intervention course combining ACT practices and study skills. More research is needed on the individual-level changes and the long-term effects of the intervention on well-being and study-related burnout.
  • Knop, Jade (Helsingin yliopisto, 2020)
    Noin joka neljännen suomalaisen työssäkäyvän arvioidaan kärsivän työuupumuksesta. Työuupumus on pitkäaikaisen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota määrittävät uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumusasteista väsymystä pidetään työuupumuksen keskeisimpänä ulottuvuutena. Valtaosa työuupumustutkimuksesta on kohdistunut psykososiaalisten työolojen ja työuupumuksen suhteeseen. Vaikka sosioekonomisen aseman on havaittu olevan yhteydessä valtaosaan terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreista, ei työuupumusta ole juurikaan tutkittu sosioekonomisten terveyserojen näkökulmasta. Usein työuupumustutkimusten kohteena on ollut yksittäinen organisaatio, ammattiryhmä tai toimiala, mutta ammattiryhmien tai toimialojen välisistä eroista työuupumuksessa on niukasti tietoa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ammattiaseman yhteyttä uupumusasteiseen väsymykseen Helsingin kaupungin nuorilla työntekijöillä. Psykososiaaliset työolot huomioidaan yhteyttä mahdollisesti välittävinä tekijöinä. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, eroavatko ammattiaseman, psykososiaalisten työolojen ja uupumusasteisen väsymyksen väliset yhteydet eri toimialojen välillä. Tutkielman aineistona käytettiin Helsinki Health Study -tutkimuksen alle 40-vuotiaiden Helsingin kaupungin työntekijöiden kohorttiaineistoa, joka kerättiin syksyllä 2017. Niille vastaajille, jotka antoivat luvan kysely- ja rekisteritietojen yhdistämiseen, lisättiin tieto ammattiasemasta ja toimialasta. Lopullinen aineisto koostui 4837 havaintoyksiköstä. Selitettävänä muuttujana käytettiin uupumusasteisen väsymyksen osiota Työterveyslaitoksen kehittämästä MBI-mittarin versiosta. Työntekijän ammattiasemaa kuvasi neliportainen jako ylempiin, keskitason ja alempiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Psykososiaalisten työolojen mittaamiseen hyödynnettiin Framinghamin versiota Karasekin JCQ-mittarista. Tarkasteltavia työoloja olivat työn vaatimukset, työn hallinta ja työn kuormittavuus. Ammattiaseman ja uupumusasteisen väsymyksen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin lineaaristen regressiomallien avulla, joihin lisättiin vaiheittain psykososiaalisia työolomuuttujia. Lisäksi suoritettiin toimialakohtaiset analyysit, joissa mallit sovitettiin erikseen sosiaali- ja terveysalalle, kasvatus- ja koulutusalalle sekä muille toimialoille. Eniten uupumusasteisesta väsymyksestä kärsivät ylemmät toimihenkilöt. Työn vaatimukset selittivät ammattiasemien välisiä eroja, kun taas työn hallinnan ja kuormittavuuden huomioiminen kasvatti näitä. Kasvatus- ja koulutusalalla esiintyi eniten uupumusasteista väsymystä. Ammattiasemien välisten erojen rakenne ja psykososiaalisten työolojen merkitys vaihtelivat toimialojen välillä. Sosiaali- ja terveysalalla vähiten uupumusasteista väsymystä kokivat keskitason toimihenkilöt, kun taas kasvatus- ja koulutusalalla ja muilla toimialoilla uupumusasteinen väsymys oli vähäisintä alemmilla toimihenkilöillä. Kaikkiaan ammattiasemien väliset erot uupumusasteisessa väsymyksessä olivat pieniä. Aiemmassa tutkimuksessa on viitteitä siitä, että työn vaatimusten ja hallinnan yhteydet sosioekonomisiin terveyseroihin saattaisivat olla erisuuntaisia siten, että korkeat vaatimukset altistaisivat ylemmät sosioekonomiset asemat työstressille, kun taas hallinnan puute vaikuttaisi epäsuotuisasti alemmissa sosioekonomisissa asemissa. Epäsuotuisat työolot saattavat aiheuttaa stressiä ja uupumusta niin alemmissa kuin ylemmissä ammattiasemissa, mutta eri mekanismien kautta. Toimialakohtaisten tarkastelujen tulokset tukevat aiemmassa tutkimuksessa toistuvaa havaintoa, jonka mukaan opettajilla ja muilla koulutusalan ammattilaisilla esiintyy keskimääräistä enemmän työuupumusta. Jatkossa on tärkeää tutkia uudenlaisten työtapojen ja niihin liittyvien kuormitustekijöiden yhteyksiä työuupumukseen. Lisäksi ammattiryhmien välisten erojen tutkiminen väestötasolla on tarpeen, jotta saadaan uutta tietoa siitä, mihin ryhmiin työstressin kielteiset terveysvaikutukset kuten uupumusasteinen väsymys kasaantuvat.
  • Kangas, Ari (Helsingfors universitet, 2005)
    Research reveals that more than every fourth Finn experiences work-related exhaustion to some degree. Stress and exhaustion have psychological and physical expressions. The main physical factor in stress is the overloading of the autonomic nervous system, which can be measured for instance by variations of heart rate. Studies show that the work field, management and authority of the work, skill developmental possibilities, and social support inhibit stress overload. The practising of self-relaxation techniques possible inhibits working stress and exhaustion. In this study of preventive rehabilitation, the focus was on the effects of the training of "applied relaxation" on psychological and physiological variables of stress and empowerment of resources. Participants (n=73) were basically healthy and capable of working, 25-40 of age, workers from the field of mental work. They practised "applied relaxation" under group conduction for seven weeks. The aim was to learn to relax easily even in everyday occasions. The subjects were tested thirdly. After the first measurement, they were grouped into two groups, of which the first group started the relaxation training. The second group began practising half a year after the second measurement. The third measurement was done one year after the beginning of the study. It was hypothesised that the training of "applied relaxation" would significantly reduce stress on both psychological and physiological variables and that these variables would correlate positively. Results revealed that the training of 'applied relaxation' reduced psychological stress symptoms rather modestly. The changes were more significant in women, who experienced a slight increase in self-directivity. Physical changes were slight decreases of the sympathetic activation. The correlations of psychological and physiological variables were modest. Some changes were reduced after the active training. There was a positive interrelation between experienced work-related demands of efficiency, insufficient social support and exhaustion. There was a tendency to significance between skill developmental possibilities and psychological stress symptoms. Further implications of the results were discussed.
  • Niilekselä, Pia (Helsingin yliopisto, 2017)
    Entrance to academic studies does not automatically lead to commitment in one's studies. There may be differences in student commitment across different learning environments. In the present study, combinations of problems in studying medical students experience were investigated in a lecture-based learning environment (n = 246) and in a problem-based learning environment (n = 231). Also differences between the combinations in task avoidance and differences between the combinations in academic achievement were investigated in each learning environment. Medical students were classified in different learning environments by K-means cluster analysis by cases into groups based on the following variables: exhaustion, lack of self-regulation, lack of interest and distress. Three groups of commitment among medical students were identified in the lecture-based learning environment: committed, carefree and dysfunctional students. The profiles were related to task avoidance but not to study success. The committed students expressed less task avoidance than the carefree students and the dysfunctional students. The latter two groups of medical students did not differ from each other in this case. Also three groups of commitment among medical students were identified in the problem-based learning environment: committed, committed carefree and dysfunctional students. The profiles were related to task avoidance and study success. The dysfunctional students expressed more task avoidance than the committed carefree students and the committed students. The latter two groups of medical students did not differ from each other in this case. The committed students and the committed carefree students gained better grades than the dysfunctional students. However, the former two groups of medical students did not differ from each other in this case. The implications of the study for research are discussed.
  • Arvelin, Pia (Helsingin yliopisto, 2017)
    Lastensuojelun sosiaalityö on vaativa sosiaalityön erikoisala. Se on väestövastuullista muutostyötä, jossa työskennellään lasten turvallisen kasvuympäristön, tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen sekä erityisen suojelun turvaamiseksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kärsivät tutkimusten mukaan muita sosiaalityöntekijöitä enemmän merkittävistä työhyvinvoinnin puutteista, kuten työuupumuksesta. Työuupumus on pitkän ajan kuluessa kehittyvä työhyvinvoinnin puutostila. Käytetyin malli työuupumuksen kuvaamiseksi on Maslachin (Maslach & Jackson 1981) kolmiulotteinen malli, joka koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynistymisestä ja ammatillisen itsetunnon romahtamisesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työssään uupuneiden lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia työuupumuksesta ja siitä toipumisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin, minkälaista työssä uupuminen ja siitä toipuminen lastensuojelun sosiaalityössä ovat, ja mitkä asiat uupumista ja toipumista aiheuttavat ja edesauttavat. Tutkimuksessa keskitytään lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden omiin kokemuksiin ja ymmärrykseen ilmiöstä. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Tutkimusaineisto muodostuu työuupumuksen kokeneiden lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kertomuksista. Kertomuksia on yhteensä 12, joista kahdeksan on tuotettu kirjallisessa muodossa, yksi puhelinhaastatteluna ja kolme kasvokkaisina haastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin temaattisella laadullisella analyysilla, jossa hyödynnettiin narratiivisen tutkimuksen menetelmää. Analyysin päävälineitä olivat kertomustiivistelmät ja tiivistelmälauseet. Jokainen yksittäinen aineistokertomus referoitiin kertomustiivistelmäksi. Kertomustiivistelmistä tunnistettiin kertomustyyppejä. Aineistolle esitettiin tarkentavia kysymyksiä, ja vastauksina muodostettiin tiivistelmälauseita, jotka taulukoitiin yhdessä aineiston ja kertomustyyppien kanssa. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että työssä uupuminen ja siitä toipuminen lastensuojelun sosiaalityössä ovat vaiheittaisia prosesseja. Työuupumuksen merkittävimpiä syitä ovat liiallinen työmäärä, työyhteisön ja johtamisen haasteet, perehdytyksen ja työnohjauksen puutteet sekä haastava asiakastyö traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa. Työuupumus oireilee pääosin uupumusasteisena väsymyksenä, mielialan muutoksina ja univaikeuksina. Myös kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ovat yleisiä oireita. Uupuminen alkaa usein passiivisesti sosiaalityöntekijän sitä itse huomaamatta, mutta toipuminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä. Tärkeimpiä toipumisen keinoja sosiaalityöntekijöille olivat etäisyyden ottaminen työstä, sosiaalinen tuki, omien arvojen pohdinta ja toiminnan muuttaminen sekä työpaikan vaihtaminen tai irtisanoutuminen. Työuupumus näyttäytyi tutkimuksessa kokonaisvaltaisena ja vakavana hyvinvoinnin ongelmana. Siitä toipuminen näyttäytyi aikaa vievänä sekä aktiivista tukea, apua ja olosuhteiden muutosta edellyttävänä tapahtumana. Tutkimuksen perusteella lastensuojelun sosiaalityöntekijät hakevat aktiivisesti apua työuupumukseensa. Monelle työuupumuksen kokeneelle lastensuojelun sosiaalityöntekijälle tarpeelliseksi ratkaisuksi muodostui työpaikan vaihtaminen. Lastensuojelun sosiaalityön työoloja on kehitettävä niin, että ne nykyistä paremmin suojaisivat työuupumukselta ja toisaalta mahdollistaisivat työuupumuksen kokeneen sosiaalityöntekijän toipumisen ja edelleen työssä jatkamisen.
  • Wiik, Marina (2008)
    Utbrändhet är ett allmänt fenomen i dagens yrkesliv. Tillståndet utvecklas ur kontinuerlig stress och kännetecknas av psykisk och fysisk utmattning, negativa attitydförändringar och raserat själförtroende. Brister i arbetets struktur eller arbetsmiljön bidrar ofta till uppkomsten av utbrändhet. Journalistyrket har inbyggda stressegenskaper och den journalistiska miljön har förändrats mycket under de senaste årtiondena. Syftet med denna avhandling är att genom en analytisk kartläggning ge en helhetsbild av utbrändhet hos journalister och i viss mån även hos övriga anställda med ett medierelaterat arbete i Svenskfinland. Empirin baserar sig på temaintervjuer med sju journalister som drabbats av utbrändhet samt på en enkätundersökning som besvarades av 110 svenskspråkiga medlemmar i Finlands Journalistförbund. Avhandlingen bygger i hög grad på allmän litteratur om utbrändhet. Resultaten har även jämförts med tidigare forskning om journalisters utbrändhet. I den kvalitativa delen ligger fokus på hur utbrändhet uppstår och vilka orsakssammanhang som framstår i människors sätt att berätta om sina egna erfarenheter av burnout. Genom kvantitativa metoder har den tidigare uppnådda kunskapen fått mera bredd och kunnat sättas in i ett större sammanhang. Detta har motiverat generella uttalanden om syndromet och dess förekomst vid finlandssvenska medier. Avhandlingen vill bryta tabun om utbrändhet och göra arbetsgivare och -tagare i mediebranschen uppmärksamma på problemet. Enligt forskningsresultaten är utbrändhet ett tämligen vanligt problem på finlandssvenska redaktioner. Intervjustudien från 2005 tyder ändå på att utbrändhet sällan tas upp till diskussion. I enkätundersökningen från 2007 uppger närapå 30 procent av respondenterna att utbrändhet har diskuterats officiellt på någon redaktion där de har jobbat och ännu oftare inofficiellt. En majoritet av enkätsvaren gällande orsakerna till utbrändhet sammanhängde med arbetets organisering eller arbetets villkor. Stress och överbelastning var den vanligaste enskilda utlösaren av utbrändhet. Speciellt intervjusvaren tyder på att arbetsbördan i sig inte alltid är avgörande, utan har samband med en minskad trygghetskänsla. Enligt respondenterna har chefen huvudansvaret för personalens välbefinnande på arbetsplatsen. För att minska risken för utbrändhet hos arbetstagare, borde redaktioner ha en stresshanteringsplan – något som de flesta tycks sakna. Utmattning i arbetslivet skall i första hand inte bekämpas genom att man fokuserar på sjukdomens följder utan genom att orsakerna till tillståndet utreds och elimineras.
  • Mäkelä, Terhi (1999)
    Tutkimuksessa tarkastellaan erään puhelinpankin työntekijöiden jaksamista työelämässä. Tutkimus kohdistuu uupumisen ilmenemismuotoihin, uupumusta aiheuttaviin tekijöihin sekä uupumisen ehkäisyyn. Uupumista kokemuksena ja ilmiönä tutkitaan kokonaisuutena, johon vaikuttavat työn lisäksi yksilön vapaa-ajan tekijät kuten perhe, harrastukset ja ystävät. Työn teoreettisessa osassa paneudutaan työelämän muutoksiin, työkyky-käsitteeseen sekä elämänhallinnan problematiikkaan. Työelämän muutosten yhteydessä tarkastellaan mm. kuinka tietotekniikan kehitys on vaikuttanut työmarkkinoihin yleensä sekä pankkimaailman sisällä. Myös kolmannen sektorin käsitettä sivutaan. Työkykyyn paneudutaan sosiaalipoliittisella ilmiönä, sillä työssä käyvän väestön työkyky on yhteiskunnallisesti tärkeä seikka sekä taloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta katsottuna. Elämänhallinnan käsite tuo esille sisäisen ja ulkoisen elämänhallinnan. Tässä yhteydessä paneudutaan myös valintojen merkitykseen yksilön elämässä. Tutkimus on tehty kvalitatiivisin menetelmin. Empiirisen aineiston muodostaa 19 teemahaastattelua, jotka on tehty kolmessa eri puhelinpankin yksikössä. Yksiköt on nimetty pohjois-, keski- ja eteläsuomalaiseksi yksiköksi. tarkoitus oli kuitenkin tarkastella puhelinpankkia kokonaisuutena, joten yksiköiden väliset erot tuodaan esille tarvittaessa, mutta erojen löytäminen ei ollut tutkimuksen päätarkoitus. Haastatelluista 19 puhelinpankkilaisesta 3 toimi esimiestehtävissä. Sukupuolijakauma tutkimuksessa oli 4 miestä ja 15 naista. Haastateltavat olivat 30-53 -vuotiaita. Tutkielman mukaan puhelinpankkilaiset voivat melko hyvin työssään ja vapaa-ajallaan. Vakavia uupumistapauksia oli havaittavissa vain muutama. Puhelinpankin yksiköt olivat toistensa kaltaisia uupumisen suhteen eikä eroja juurikaan tullut esille. Useimmissa haastatteluissa tuli ilmi, että puhelinpankkilaisten uupuminen on selkeä uhka, mutta suureksi ongelmaksi sitä ei vielä koettu. Haastateltavien mukaan asiaan pitäisi kuitenkin puuttua ennen kuin tilanne pahenee. Tutkimuksen mukaan uupumus tulee esille puhelinpankissa uupumuskeskustelun kautta. Se ilmenee myös fyysisenä väsymyksenä, välinpitämättömyytenä sekä kehon ja mielen oireiden kautta. Puhelinpankkilaisten mukaan uupumusta aiheuttavista tekijöistä ongelmallisimpia ovat työn organisoinnin liittyvät tekijät. Uupumusta aiheuttavat myös riittämättömyyden tunne, kotiasiat sekä yksilölliset tekijät kuten oma asenne. Selviytymiskeinoina puhelinpankkilaiset mainitsivat työn ulkopuolisen elämän tuomia tekijöitä, kollegoiden tuen, asiakkaat sekä etäisyyden säilyttämisen työhön. Tulevaisuudessa toivottiin työnantajan paneutuvan työn organisoinnin ja avoimeen keskusteluun työpaikalla, jotta uupumiselta vältyttäisiin jatkossakin. Myös esimiesten tuki ja työn ulkopuolinen elämä koettiin tärkeiksi uupumusta ehkäiseviksi tekijöiksi tulevaisuudessa.
  • Ahola, Kirsi (Työterveyslaitos, 2016)
  • Glebov, Egor (Helsingfors universitet, 2016)
    Earlier studies have shown that during school transition, the needs of children change and the meaning of peer increases. Transition from elementary school level to secondary school is an important time for young people. Both parents and teachers have trouble in meeting the changing needs of children both inside and outside school context. Changes can be seen in decreased school engagement, increased school burn-out and decreased self-rated health. Physical exercise during spare-time decreases and also quitting hobbies is common. The aim of this study was to find out how much and in what degree 6th and 7th graders in Helsinki are physically active during their spare-time. The research also indicates whether sport is their main interest and how do they rate their health status. The study also examined how physical exercise during spare-time, interest towards sports and self-rated health interrelate and explain the students' school engagement and burn-out. Moreover the aim of this study was to find out, what kind of changes the students experienced during the transition from elementary to secondary school, and are the changes related or explained by the students' interest towards sports, spare-time physical activity or self-rated health. This study is a part of the Mind the Gap - project (2013–2017, no. 265528) funded by the Finnish Academy. The data for this study were collected by questionnaire in two parts; the first time from 6th graders during spring of 2013 and the second time when they moved to 7th grade in fall of 2013. The correlation analysis and paired samples t-test were used to investigate changes in school engagement and burn-out, amount of physical exercise during spare time, self rated health and the form of involvement in hobbies. The participants were divided into groups based on differences in physical activity during spare time, self rated heath and interest toward sports. The differences in physical activity and self-rated health were studied with one-way ANOVA and the interest toward sports with t-test. The changes in physical activity and self-rated health were analyzed with repeated measures ANOVA. The results showed that the 6th graders who rated their health as good exercised more during spare time, were more engaged and felt less burned out in school than the other participants. In 7th grade the self-rated health did not explain engagement in school. The physical activity of 6th graders did not explain school engagement or burn out of students. In 7th grade the students who exercised more felt more engaged and less burned out in school. In 6th grade the students who were interested in sports felt more burned out in school than others. In 7th grade the interest in sports did not show any affect on burn out in school. During transition from 6th to 7th grade, school engagement and spare time physical activity decreased, informal hobby participation increased and formal participation in hobbies decreased nearly significantly (p=.054). Self-rated health and burn-out in school did not change. The research showed that participants, who did not change their habits in physical activity, felt the least decrease in school engagement. The students who did not change their interest towards sports, felt the least changes. According to this study, changing interest towards sport and physical activity has a negative effect on school transition. Adult should converse with adolescent about the attitude towards sports and physical activity during spare-time, in order for adolescent to be conscious of their part of decision-making and reasons to do so.