Browsing by Subject "uusi aika"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, 2002)
  • Verkkonen, Ville (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen diskurssianalyysin kautta sitä, kuinka uuteen aikakauteen liittyvää todellisuutta rakennetaan kielen avulla, sekä kuinka uuteen aikaan suhtaudutaan ja mitä odotuksia ja käsityksiä siihen liitetään. Aineistona käytän Ultra-lehteä, joka on pisimpään Suomessa ilmestynyt rajatiedon alueen lehti. Tutkielmassani on myös vertaileva näkökulma kahden aikakauden välillä. Tästä syystä olen valikoinut aineistoon mukaan Ultra-lehden alkuaikojen vuosikerrat 1974–79 sekä nykypäivän vuosikerrat 2010–2015. Ensimmäisiä ja viimeisimpiä lehtiä vertailemalla pystyn tarkastelemaan, onko uuden ajan diskurssi kokenut muutoksia vuosien varrella. Uudesta ajasta saatetaan käyttää erilaisia ilmaisuja, kuten Vesimiehen aika, kultainen aika tai yleisemmin uusi aika tai -aikakausi. Vesimiehen ajalla on iso astrologinen rooli tänä aikana, sillä maapallon nähdään olevan siirtymässä Kalojen tähdistöstä Vesimiehen tähdistöön. Tämä siirtyminen tulkitaan usein uuden aikakauden alkamisena. Vuosi 2012 on myös merkittävä aihe uuteen aikaan liittyen. Tässä tutkielmassa näitä erilaisia termejä ei erotella koskemaan keskenään eri aikojan koittamista, vaan käsitellään yhtenevänä aiheena liittyen ylipäätään uuteen aikaan. Uusi aika on siinä mielessä laaja aihe itsessään, että sille ei ole mitään tarkkoja dogmaattisia kriteereitä, mitä se tulee pitämään sisällään, tai milloin se koittaa. Aineistoni perusteella käsitykset uudesta ajasta ovat kuitenkin hyvinkin yhteneväisiä. Uuden ajan koittaessa ihmiskunta siirtyy kollektiivisesti uudelle tasolle ja omaksuu mahdollisesti uusia kykyjä, kuten esimerkiksi telepatian. Rauhalla, rakkaudella, yhteisöllisyydellä ja materialismin vaihtumisella henkisiin arvoihin nähdään olevan oleellinen osansa uuteen aikaan liittyvissä odotuksissa. Uuteen aikaan liittyvä diskurssi tarjoaa aineiston perusteella ehdottomasti odottavaa ja positiivista ilmapiiriä. Uususkonnollisen kentän odottama uusi aika ei ominaisuuksiensa puolesta eroa loppujen lopuksi mistään muista uskonnollisten piirien lopun tai uudistuksen aikojen koittamisesta. Kuten Jeesuksen toiseen tulemiseen, saatetaan uuden ajan tulon nähdä edeltävän erilaisia katastrofeja. Nämä tuhoisat kuvat saavat huomattavasti nykypäivää enemmän tilaa 1970-luvun Ultra-lehdissä, joissa ydinsodan, maapallon ylikansoittumisen ja luonnon saastumisen pelko ovat merkittävästi läsnä. Joidenkin käsitysten mukaan meidän ei tarvitse olla valmiita uuden ajan tuloon, toiset taas näkevät, että se voi koittaa vasta kun kukin panostaa tarpeeksi henkilökohtaiseen kehitykseensä.
  • Kitunen, Lauri (2007)
    Tutkimuksen aiheena on sodan oikeuttaminen keskiajalla ja uuden ajan alussa. Aihetta lähestytään filosofisena kysymyksenä Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen, Niccolò Machiavellin ja Alberico Gentilin teosten kautta. Tavoitteena työssä on tuoda oikeutetun sodan teoriaa tarkastelemalla esiin opillinen käänne, joka sodan oikeuttamisessa tapahtuu, kun siirrytään kristilliseltä keskiajalta uudelle ajalle modernimpien valtioiden kontekstiin. Keskiajalla kysymystä milloin ja minkä ehtojen vallitessa sotaan saatettiin ryhtyä, eli ns. jus ad bellum -kysymystä, lähestyivät ennenkaikkea teologit ja kanonisen lain edustajat. Vaikuttavimmat kannat kysymykseen esittivät Augustinus ja Tuomas Akvinolainen. He katsoivat, että sodalla tuli olla oikeudenmukainen syy, sitä tuli käydä oikeista motiiveista ja vain laillisen hallitsijan alaisuudessa. Perimmiltään kyse oli jumalallisesta oikeudesta ja sen noudattamisesta. Sodasta tuli näin rangaistus niille, jotka olivat rikkoneet Jumalan lakeja; oikeutettu sota kostaa väärydet, ajateltiin. Keskiajan sodilla pyrittiin puolustamaan ideologista ja yhtenäistä kristikuntaa, joten sen oikeuden katsottiin olevan kiistaton. Keskiajan lopulla oikeutetun sodan teoria muodostui yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyivät niin teologien ja kanonisen lain edustajien kuin myös ritariston ja maallisen lain edustajien näkemykset. Ritaristo ja lakimiehet olivat käsitelleet sotaa erityisesti sen oikeudenmukaisen käymisen, ns. jus in bello -kysymyksen, kautta. Uuden ajan alussa sodan oikeuttaminen sai uusia muotoja. Oikeutetun sodan opin ideologisuus alkoi hävitä huomion kiinnittyessä yksittäisten valtioiden intresseihin. Humanistisen kasvatuksen saanut Machiavelli kritisoi kovin sanoin kristinuskon periaatteita. Tinkimättömänä isänmaan puolustajana hän katsoi, että valtionhoidossa on osattava toimia myös väärin. Gentili jatkoi Machiavellin voimapolitiikkan tiellä. Gentili perusteli näkemyksensä luonnonoikeuden ja kansainvälisen lain avulla, jotka oikeuttivat niin ennaltaehkäisevät toimet kuin myös hyökkäyssodan toista valtiota vastaan. Tutkimuksessa päädytään painottamaan valtioiden roolia sodan oikeuttamisen opin kehityksessä keski- ja uuden ajan taitteessa. Keskiajan kristillinen oikeusjärjestys korvaantui uudella ajalla näkemyksellä, jonka mukaan sota oli valtion asia. Sotaan saatettiin Gentilin mukaan tällöin ryhtyä valtion kunnian, vallan tai pelon takia. Työn lopulla tehdään vielä muutama huomio sodan oikeuttamisen nykyretoriikasta Yhdysvaltojen käymän terrorismin vastaisen sodan avulla.