Browsing by Subject "uusi julkisjohtaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mielonen, Eeva (2010)
    Julkista hallintoa on reformoitu NPM:n eli uuden julkisjohtamisen mukaisesti viime vuosikymmeninä. Muutosta on perusteltu sekä hallinnon tehokkuudella vastauksena byrokratiaan kohdistettuun kritiikkiin että manageriaalisten ja taloudellisten mallien tuomalla avoimuudella ja läpinäkyvyydellä, jotka palvelisivat myös demokratiaan perinteisesti liittyviä arvoja. Tässä tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan NPM:n liittyvien diskurssien nivoutumista demokratiadiskursseihin eri toimijoiden kuvauksissa. Luonteeltaan tutkielma on tapaustutkimus, jossa tutkitaan yhtä prosessia ja toimijoita sen ympärillä. Tutkittava tapaus on HKL-bussiliikenteen yhtiöittämispäätös vuonna 2004. Helsingin bussiliikenteen yhtiöittämisen tausta-argumentoinnissa käytettiin taloudellista ja manageriaalista kieltä tehokkuudesta ja johtamisesta, joten se on luonteva tarkastelukohde NPM:n mukaisen politiikan tarkastelulle. Toisaalta kysymys nousi päätöksen loppuvaiheessa kaupunginvaltuuston kiistakysymykseksi, mikä osoittaa taustalla vallitsevien arvojen jännitteisyyden. Esitutkimuksen perusteella yhtiöittämispäätöstä koskeva aloite perustui osakeyhtiölain perusteella salaiseksi julistettuun E&Y:n tekemään selvitykseen, mikä rajoitti päätöksen perusteluista käytävää keskustelua. Tutkimuskysymyksenä on: miten tutkimustapauksen yhteydessä eri toimijat esittävät demokratiaan ja NPM:n liittyviä arvoja ja käsityksiä, miten niiden välisiä jännitteitä artikuloidaan sekä miten eri toimijat asemoivat itsensä suhteessa niihin. Tutkimuksessa haastattelin kahdeksaa HKL-bussiliikenteen yhtiöittämistä koskevaan päätöksentekoon liittyvää henkilöä. Haastateltujen joukossa oli sekä niitä, jotka pääsivät osallistumaan itse päätöksentekoon, että niitä, jotka jäivät päätöksen ulkopuolelle. Tutkimusmenetelmänä käytän retorista diskurssianalyysiä ja erityisesti Jonathan Potterin esittämää faktuaalisoinnin prosessien jaottelua. Yleisestä demokratia keskustelusta konstruoin neljä keskeistä demokratiaideaalimallia, jotka jäsentävät haastatteluaineiston analyysiä. Analyysiä syvennetään tarkastelemalla kvantitatiivisesti eri Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kuuteen oikeutusmaailmaan liittyvien termien esiintymistä haastatteluissa. Lopuksi analysoin kuuden oikeutusmaailman rinnalle ehdotetun projektiivisen kaupungin valtapiirin mahdollisuuksia yhtiöittämispäätöksen päätöksentekoprosessia jäsentävänä oikeutustapana. Taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja markkinoilla toimimiseen perustuvana yhtiöittämispäätöstä voidaan pitää NPM-doktriinin mukaisena uudelleenorganisointina. Ýhtiöittämispäätös liitettiin dominoivassa asemassa esiintyneeseen kilpailutusdiskurssiin. Uudelleenorganisointi jakoi voimakkaasti mielipiteitä ja polarisoi päätöksentekoprosessiin suhtautumisen. Haastattelujen perusteella edustuksellisella demokratialla ja valtuutusdemokratian ideaalimallilla on vahva sija toimijoiden käsityksissä. Yhtiöittämispäätöksen kontekstissa haastatellut kuvasivat lähinnä niin kutsutun asiakasdemokratian ideaalimallin mukaisia kuntalaisten osallistamistapoja, mutta suoran ja keskustelevan demokratian ideaalimalleja ei kytketty yhtiöittämispäätöksen kaltaisiin taloudellisiin uudelleenorganisointikysymyksiin. NPM-diskurssi näyttäisi siten olevan yhteydessä demokratiadiskurssien esiintymiseen. Sekä puolustajien että vastustajien kuvauksissa eri Boltanskin ja Thèvenot’n oikeutusmaailmat näyttivät esiintyvän varsin tasaisesti, vaikka niissa oli pieniä painotuseroja. Näyttäisi kuitenkin siltä, että NPM:n ja yleisemminkin nykyaikaisen paikallispolitiikan kannalta projektimuotoisen päätöksenteon ja johtamisen muodot ovat saaneet jalansijaa ja niitä kuvaavia termejä käytettiin erityisesti yhtiöittämispäätöksen puolustajien kuvauksissa.
  • Piiroinen, Jesse (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan eduskunnan kesällä 2021 hyväksymää Liikenne 12 -suunnitelmaa uuden julkisjohtamisen ja uuden julkisen hallinnan näkökulmista. Liikenne 12 -suunnitelma on ensimmäinen pitkän tähtäimen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen tarkoituksena on ohjata Suomen liikennejärjestelmän suunnittelua, ylläpitoa ja kehitystä kokonaisuutena hallituskausien yli kahdeksitoista vuodeksi eteenpäin. Tutkielmassa kysytään, ilmentävätkö Liikenne 12 -suunnitelma ja sen valmistelutyöt uutta julkisjohtamista (New Public Management) ja uutta julkista hallintaa (New Public Governance) sekä miten ne mahdollisesti suunnitelmassa ilmenevät. Aineisto koostuu pääosin Liikenne 12 -suunnitelmasta sekä muista valtioneuvoston hankeikkunan materiaaleista. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusmetodina on käytetty sisällönanalyysiä. Teoreettinen viitekehys pohjaa uuden julkisjohtamisen ja uuden julkisen hallinnan teorioihin. Teorioita on vertailtu kuudesta näkökulmasta; käsitys kansalaisista, lainsäädännön lähtökohta, organisoitumisen rakenne ja tehtävä, hallinnon fokus, yhteistyön malli sekä suorituksen mittaaminen. Liikenne 12 -suunnitelmaa ja sen valmistelua analysoidaan tutkielmassa näistä kuudesta näkökulmasta. Analyysistä käy ilmi, että Liikenne 12 -suunnitelmassa on sekä uuden julkisjohtamisen että uuden julkisen hallinnan elementtejä. Uutta julkisjohtamista kuvastavat liikenteen toimijoiden ja organisoitumisen moninaisuus, kustannustehokkuuden tavoittelu, toimivien markkinoiden edistäminen ja liikennejärjestelmän suoritukseen keskittyminen. Tehokkuutta mitataan yleisesti suorituksen kautta ja suunnitelmassa esitetyille toimenpiteille on asetettu selkeitä tavoitteita. Myös lainsäädäntö perustuu kilpailuneutraliteetin ja markkinamekanismien edistämiselle. Uutta julkista hallintaa kuvaa se, että Liikenne 12 -suunnitelmassa kansalaisyhteiskunnan toimijoita ei nähdä uuden julkisjohtamisen tapaan vain asiakkaina vaan aktiivisina osallistujina. Myös lainsäädäntö velvoittaa huomioimaan eri toimijoiden näkemykset ja jakamaan tietoa. Organisoituminen ei perustu asiakkuuksille ja sopimuksille, vaan monipuoliselle yhteistyölle ja verkostoille sekä niiden koordinoinnille. Suoritusta mitataan laajemmin kuin kustannusten kautta ja suorituksen on tuettava monenlaisia yhteiskunnallisia arvoja. Analyysin perusteella uusi julkisjohtaminen ja uusi julkinen hallinta ilmenevät rinnakkain Liikenne 12 -suunnitelmassa. Uuden julkisen hallinnan elementit korostuivat jonkin verran uutta julkisjohtamista enemmän. Kehitys myös vaikuttaisi olevan enenevässä määrin uuden julkisen hallinnan suuntaan; toimijoiden aktivointiin, kasvavaan verkostoitumiseen ja monitahoisten intressien yhteensovittamiseen. Jotta kehityskulusta liikennealalla voisi lausua yleisemmin ja varmemmin, tarvitaan lisää ja laajempaa tutkimusta.
  • Kainiemi, Henna (2005)
    Vuosien 1987-1995 Suomessa toteutettujen hallinnonuudistusten myötä julkista hallintoa muutettiin markkina- ja liiketoimintaperiaatteiden suuntaan. Myös yliopistoissa on alettu soveltaa yritysmäisiä toimintamuotoja, jotka osaltaan kuuluvat yliopiston kolmanteen tehtävään. Uusi yliopistolain muutos korostaa yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä ulkopuolisten varojen hankintaa yksityisistä lähteistä. Informaation tuottamisesta, siirtämisestä ja hyödyntämisestä on tullut keskeinen taloudellisen lisäarvon väline. Maksullisella toiminnalla eri yksiköt toteuttavat perustehtäviinsä liittyviä yhteiskunnallisesti merkittäviä tutkimus-, koulutus- ja palvelutehtäviä. Pro gradu tutkielmani tutkimuskohteena on Helsingin yliopiston Kielikeskuksen Kielipalvelut -yksikkö. Kielipalvelut on osa Kielikeskusta, mutta budjetiltaan ja operationaalisesti itsenäinen. Kielipalvelut on maksullista palvelutoimintaa harjoittava asiantuntijapalveluorganisaatio, jonka toimenkuvaan kuuluvat kielikoulutus sekä kielentarkistus- ja käännöspalvelut. Yrityksen asiakkaita ovat yritykset, julkisyhteisöt sekä yksityiset henkilöt. Toiminnan menot katetaan liiketoiminnasta saaduista tuloista. Tutkimus on arvioiva tapaustutkimus. Tutkimusongelma muodostuu maksullisen palvelutoiminnan asemasta sekä julkisella sektorilla yleensä että Helsingin yliopistossa. Lisäksi tavoitteena on Kielipalvelujen tapauksen valossa pohtia maksullisen palvelutoiminta mallin vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1) Mitkä ovat maksullisen toiminnan edellytykset julkisella sektorilla? 2) Mikä on maksullisen palvelutoiminnan asema Helsingin yliopistossa? 3) Kuinka toimiva yritys Kielipalvelut on osana yliopistoa? 4) Mitä etuja tai rajoituksia toimiminen osana yliopistoa tuo Kielipalveluille? Tutkimuksen aineisto koostui teemahaastatteluista, erilaisista dokumenteista ja Kielipalveluissa kerätystä asiakaspalautteesta. Tutkimustuloksien mukaan maksulliseen toimintaan julkisella sektorilla liitttyy ongelmakohtia. Toiminta on pitkälti katteetonta. Toisaalta palveluiden maksullistaminen voi lisätä tuotteiden laatua ja organisaation asiakaskeskeisyyttä. Myös Helsingin yliopistossa maksullinen toiminta on kokonaisuudessaan alijäämäistä. Suurimmat ongelmat esiintyivät siinä, ettei maksullisen toiminnan periaatteita tunneta tarpeeksi hyvin. Raportoinnissa esiintyi puutteita. Usein laitoksen maksullinen toiminta on täysin erillistä laitoksen muusta toiminnasta. Nämä seikat huomioon ottaen Kielipalvelut on onnistunut tehtävässään hyvin. Yksikkö on laajentunut muutaman ihmisen yksiköstä vuosittain 150 ihmistä työllistäväksi yritykseksi, joka on onnistunut yhdistämään katteellisen liiketoiminnan ja yliopistolliset erityistehtävät hyvin. Keskeisemmiksi menestystekijöiksi nousi onnistunut johtaminen, yksikön joustava koko, itsenäisyys, ammattitaitoinen henkilökunta sekä onnistunut tuotteistaminen ja myynti. Keskeisimpiä markkinaperusteisuutta julkisella sektorilla käsitteleviä teoksia ovat Kiviniemen ym. (1994) teos Julkiset palvelut menevät markkinoille – Kokemuksia ja näkemyksiä liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä sekä Niskasen ja Salmisen (1996) teos Markkinoiden ehdoilla? Lisäksi tutkielmassa käytettiin liiketaloudellista, palvelujen tuottamiseen keskittyvää kirjallisuutta (Esim. Jorma Sipilä ja Christian Grönroos).