Browsing by Subject "uusi talous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Myllynen, Titti (2000)
    Tutkimus käsittelee ”uuden talouden” käsitettä ja ilmiökenttää. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on myös aikalaisdiagnoosi, so. ”kalansilmäperspektiivistä” aihetta lähestyvä kriittinen tarkastelu ja analyysi. Tutkimuksen lähtökohtana on, että talouden globalisaatio, tiedon ja informaation merkityksen kasvu sekä digitaalisen teknologian kehitys liittyvät kaikki läheisesti toisiinsa ja että ”uusi talous” kytkeytyy elimellisesti suurempaan murrokseen. Keskeinen heuristinen lähtökohta on Manuel Castellsin (1996) näkemys uudenlaisen talouden luonteesta: Castellsin mukaan uudenlainen talous on sekä informationaalinen että globaali. Tutkimus jäsentää ”uuden talouden” ilmiökenttää globalisaatiota ja informaatioyhteiskuntaa koskevan teoretisoinnin ja aikalaiskeskustelun kautta. Tutkimusaineiston muodostaa ensisijaisesti globalisaatiota, informaatioyhteiskuntaa ja jälkiteollista yhteiskuntaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus. Näkökulman syventämiseksi ja aikalaisanalyysin hahmottamiseksi tutkimuksessa analysoidaan ”uutta taloutta” koskevaa keskustelua sekä tarkastellaan keskustelussa ilmeneviä diskursiivisia käytäntöjä. Oleellista tutkimuksen kannalta on havaita kielenkäytön tapojen sosiaalista todellisuutta muokkaava luonne. Tutkimusote on korostetusti poikkitieteellinen: tutkielmassa hyödynnetään ja analysoidaan kulttuurintutkimuksen, taloustieteiden ja politiikantutkimuksen käsitteistöä ja teoreettisia näkökulmia. ”Uusi talous” hahmottuu tutkimuksessa polyseemisenä, liikkuvana käsitteenä, jonka kautta suodattuu niin tulevaisuusoptimistisia odotuksia kuin -pelkojakin. Tutkimus jäsentää uutta taloutta koskevat määrittelyt viiteen eri kategoriaan. Analyysissa käy ilmi, että käsite on hyvin politisoitunut, ja sen käyttötavat vaihtelevat suuresti. ”Uuden talouden” käsite kytkeytyy myös modernia/postmodernia koskevaan keskusteluun. Yksi keskeisistä tutkimustuloksista on, että keskustelu ”uudesta taloudesta” on loogista jatkoa jo vuosikymmeniä vanhalle keskustelulle globaalista, elektronisesta taloudesta. Tutkimuksen keskeinen lähtökohta on myös ”uutta taloutta” ja laajemmin tieto/informaatioyhteiskuntaa samoin kuin globalisaatiota koskevan keskustelun demystifiointi. Tutkimuksen aikalaisdiagnoosiin pyrkivässä tarkastelussa otetaan kantaa teknologiseen determinismiin sekä uusien teknologioiden yhteydessä ilmenevään vallankumousretoriikkaan. Itse ”uuden talouden” käsitteen käyttötavassa ilmenee hegemonistisia piirteitä. Tutkimuksen kannalta keskeistä on nähdä yhteiskunnan – spesifimmin taloudellisten ilmiöiden – medioituminen, so. käsitteiden ja ilmiöiden mediamaisemassa todentuvat murrokset ja sosiaaliset käytännöt. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä edustavat M. Castells, A. Giddens, M. Albrow, F. Webster ja J. Tomlinson.
  • Kontiainen, Satu (2003)
    Länsimaissa eletään informaatiovallankumouksen aikaa, jossa tapahtuu siirtymä vanhasta teollisen talouden mallista uuteen talouteen. Kumousta luonnehtii teknologian nopea kehitys, teoreettisen tiedon keskeisyys, kansainvälisyys, verkostot ja kiristyvä kilpailu. Siirtymää uuteen talouteen on kutsuttu kapitalismin uudelleenjärjestelyn ajaksi, missä tapahtuu valtion deregulaatiota ja markkinaorientaatiota. Kapitalismin uudelleenjärjestelyn takana on nähty vaikuttavan vallitsevan talousjärjestelmän kriisi, uusliberalististen aatteiden leviäminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys. Nämä vaikuttimet ovat osin päällekkäisiä, kuten teknologian kehitys ja kansainvälistyminen. Kapitalismin uudelleenjärjestelyllä pyritään korvaamaan vanhan teollisen talouden tehokkuusongelmia poistamalla kilpailun esteitä, kuten avaamalla rahoitusmarkkinoita ja vähentämällä korporatiivista talouden sääntelyä. Uuden talouden merkittävä ominaisuus on kansainvälinen kiristyvä kilpailu. Kansainvälisyydestä johtuen uuden talouden kilpailua eivät hallitse kansalliset sääntelyjärjestelmät, vaan pikemminkin kansainväliset suuryritykset ja osakesijoittajat. Tämän johdosta uusi talous on väistämättä volatiili, epävakainen. Kilpailun ja sen tuoman epävakaisuuden on havaittu muuttavan työn luonnetta uudessa taloudessa. Työn luonteen muutoksella tarkoitetaan kiristyneen kilpailun aiheuttamien joustavuus- ja kehityspaineiden aiheuttamaa työtahdin kiristymistä, työn sisällön muutoksien aiheuttamaa epävarmuutta ja työsuhteen epävarmuutta. Työtahdin kiristymisen ja työn epävarmuuden on havaittu lisääntyneen systemaattisesti suomalaisilla työpaikoilla ja sen kokeminen on varsin yleistä. Työn luonteen muutoksella on havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia työntekijän henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, perhe-elämään ja muihin sosiaalisiin suhteisiin sekä organisaation toimintaan työntekijän heikentyneen työmotivaation, työtehon ja sitoutumisen myötä. Työn luonteen muutos käsitetään tässä tutkielmassa kriittisesti yksilötasolle välittyneeksi talouden ja työmarkkinoiden epävakaudeksi. Yksilön kokemukseen pohjaavasti työn luonteen muutos määritellään voimattomuuden tunteeksi ylläpitää haluttua jatkuvuutta työsuhteessa tai jossain työn ominaisuudessa. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää uuden talouden työn luonnetta muuttavia ominaisuuksia ja itse työn luonteen muutosta. Tutkielma on luonteeltaan kvantitatiivinen Survey -tutkimus. Tutkielmaa varten laadittu kyselylomake lähetettiin 600:lle Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n jäsenelle. Vastauksia palautui 158 eli vastausprosentiksi muodostui opinnäytetyön aineistoksi erittäin alhainen 26. Kokonaisuudessa voidaan sanoa, että uusi talous vaikuttaa Tekniikan akateemisten työssä kilpailun, organisaatiomuutoksien ja joustavuuden (erityisesti työaikajoustavuuden ja laadullisen joustavuuden) ollessa varsin yleisiä. Työn luonne on muuttumassa osalla Tekniikan akateemisia, erityisesti työtahdin kiristyminen vaikuttaa todennäköiseltä. Työn luonne ei kuitenkaan vaikuta muuttuvan erityisesti uuden talouden tyypillisillä toiminta-alueilla, vaan pikemminkin tyypillisien toimintatapojen yhteydessä. Negatiivisia seurauksia ilmenee hyvin vähän. Keskeistä aikaisempaa tutkimusta edustavat Castells, Antila ja Ylöstalo, JIWIS -tutkimus ja Sennett.