Browsing by Subject "uusmedia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Airila, Auli (2001)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää uusmedia-alan työntekijöiden sitoutumista, sen luonnetta ja suhdetta työssä jaksamiseen. Uusmedia-ala on ollut julkisuudessa esillä nimenomaan työn vaatiman sitoutumisen vuoksi ja työntekijät on kuvattu vahvasti sitoutuneiksi. Toisaalta ala on ollut esillä myös työssä jaksamisen ongelmista keskusteltaessa. Tutkimus on tapaustutkimus yhdestä uusmedia-alan yrityksestä. Tutkimusaineisto koostuu 15 työntekijän teemahaastatteluista. Haastateltavista 6 on naisia ja 9 miehiä, ja he ovat 25?44-vuotiaita, keski-iältään 30 vuotta. Tausta-aineistona on käytetty myös yrityksestä saatuja lehtiä ja kyselytutkimuksia sekä lehtiartikkeleita (n > 100), joissa käsitellään uusmedia-alaa, alan yrityksiä ja työkulttuuria. Tutkimuksen analysoinnissa on sovellettu grounded theoryn periaatteita. Tutkimus osoittaa uusmedia-alan työntekijöiden olevan hyvin sitoutuneita. Heidän sitoutumisensa on luonteeltaan hetkellistä, mikä on uutta verrattuna moniin aikaisempiin tutkimuksiin, joissa korostetaan sitoutumisen pitkäaikaisuutta. Hetkellisyydestään huolimatta sitoutuminen on erittäin vahvaa: työntekijät voivat omistautua työllensä täydellisesti. Työntekijät ovat sitoutuneet ennen kaikkea omaan työhönsä ja työtehtäviinsä, eivät niinkään siihen yritykseen, jossa he työskentelevät. Sitoutumisen logiikka poikkeaakin totutusta. Projektityö on oivallinen mekanismi, joilla yritykset pyrkivät vahvistamaan työntekijöidensä sitoutumista. Yritysten sitouttamiskeinot eivät kuitenkaan liiemmin vaikuta työntekijöiden sitoutumiseen. Sitoutuminen on pitkälti työntekijöiden oma valinta: he haluavat menestyä ja toteuttaa itseään ja voivat siksi uhrata työlleen suuren osan vapaa-ajastaan. Tutkimus osoittaa puheen uupuvista tietotyöläisistä osittain vääräksi. Ainoastaan yksi haastatelluista oli uupunut. Varmasti se, että työntekijät sitoutuvat työhönsä vapaaehtoisesti, selittää osan siitä, miksi uupuneita on vähän. Toisaalta riskit uupumukseen ovat suuret ja erilaisia oireita esiintyy. Sitoutumisella ei olekaan pelkästään positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Sitoutuminen ei kuitenkaan yksin aiheuta jaksamisen ongelmia. "Liiallisen" sitoutumisen lisäksi työntekijöitä kuormittavat jatkuva muutos, alan epävarmuus sekä vakiintuneiden toimintatapojen ja rutiinien puute. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet ovat Michel Maffesolin (1995) "Maailman mieli. Yhteisöllisen tyylin muodoista", Richard Sennettin (1998) "The Corrosion of Character. The Personal Consequences of Work in the New Capitalism" sekä Arlie Hochschildin (1997) "The Time Bind ? When Work Becomes Home and Home Becomes Work", joissa kaikissa pohditaan sitoutumisen luonnetta nyky-yhteiskunnassa. Analysoinnin loppuvaiheessa erityisesti sosiologian klassikon Max Weberin (1980) teos "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki" sekä Daniel Yankelovichin (1981) tutkimus "New Rules. Searching for Self-Fulfillment in a World Turned Upside Down" tulivat olennaisiksi.
  • Huopaniemi, Otso (2018)
    Acta Scenica
    Tutkimus koostuu kahdesta taiteellisesta osasta ja kirjallisesta osasta. Taiteelliset osat ovat vuonna 2013 esitetty love.abz ja vuonna 2015 esitetty (love.abz)³. Molemmat ovat näyttämöesityksiä, joissa yhteensä yksitoista inhimillistä esiintyjää luo löyhästi näytelmääni Rakkauden ABZ perustuvia tekstifragmentteja käyttäen puheentunnistusta ja konekäännöstä. Tutkimuksen kirjallinen osa on kaksikielinen verkkoväitös, joka hyödyntää taiteellisissa osissa kehitettyjä kirjoitusmenetelmiä ja muuntaa niitä diskursiivisen kirjoittamisen tarkoituksiin.
  • Kaltola, Titta (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan chat-fiktiota digitaalisen kerronnan muotona. Chat-fiktio on yhteisö- ja pikaviestipalveluiden välityksellä tapahtuvaa keskustelua imitoiva fiktiivinen dialogi, jota on tarkoitus seurata älypuhelimen ruudulta. Tutkielman aineistona on kolme suomalaista chat-fiktiota Pientä säätöä (2018), Kateuden liekki (2019) sekä En voi puhua juuri nyt (2019–2020). Lisäksi tutkielmassa käydään käsittelyn taustoittamiseksi läpi chat-fiktion piirteitä ja kehitystä angloamerikkalaisessa maailmassa, josta kerronnan muoto on lähtöisin. Tutkielman tavoitteena on analysoida chat-fiktiota digitaalisen kirjallisuuden ja uusmedian muotona sekä miten kirjallisuutta määritellään uudelleen internetin aikakaudella. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, millainen on chat-fiktion ja sosiaalisen median välinen kytkös. Tutkielmassa hyödynnetään analyysimenetelminä multimodaalista analyysia, kertomuksen tutkimusta ja lähilukua. Teoriataustana tutkielmassa käytetään multimodaalisuuden teorian ja kertomuksen tutkimuksen ohella digitaalisen kirjallisuuden ja uusmedian tutkimusta, joiden parissa on tutkittu digitalisaation vaikutusta kirjallisuuden kenttään sekä uusien mediamuotojen muovautumista. Tutkielmassa esitellään, kuinka chat-fiktiossa digitaalinen kerronta rakentuu suhteessa kirjallisuuden perinteeseen ja ympäröivään mediamaisemaan sekä millä tavoin digitaalinen kehitys ja medialisoituminen muuttavat lukutapoja. Lisäksi tutkielmassa osoitetaan, että chat-fiktio multimodaalisena digitaalisen kerronnan muotona laajentaa kirjallisuuden määritelmää, ja sosiaalista mediaa jäljittelemällä voidaan luoda yhteisö- ja pikaviestipalveluita käyttäville samaistuttavia kertomuksia. Chat-fiktiossa keskustelumuotoinen kerronta ammentaa aineksia aiemmasta kirjallisuusperinteestä, erityisesti vuoropuheluista eli dialogeista sekä kirjeromaanin lajityypistä. Sosiaaliseen mediaan sovitettuna chat-fiktiota voidaan pitää mobiilisukupolven mieltymyksiä mukailevana kirjemuodon ilmentymänä, joka heijastelee kirjallisuudelle tyypillisesti ympäröivän yhteiskunnan tapoja ja tottumuksia. Chat-fiktio on multimodaalista, sillä siinä yhdistyvät muun muassa verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset merkkijärjestelmät. Semiotiikkaan eli merkkioppiin pohjaavalla multimodaalisuuden käsitteellä havainnollistetaan, kuinka viestimistilanteet rakentuvat erilaisista moodeista eli merkityksen luomisen resursseista, kuten kirjoitus, kuva ja ääni. Multimodaalisuuden ja sosiaalisen median käyttöliittymien toiminnallisuuden kokonaisvaltainen hyödyntäminen teoksissa tekee niistä eritoten nuorisokohderyhmälle helposti omaksuttavaa tarinankerrontaa. Samaistuminen syntyy dialogin ja kirjemuodon mukauttamisesta tämän päivän mediamaiseman kontekstiin sekä multimodaalisen toimintaympäristön mukauttamisesta tarinan maailmaan. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että nuorten lukuinnostukseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan innovatiivisella tarinankerronnalla ja hyödyntämällä kohderyhmälle tuttuja digitaalisia alustoja, kuten älypuhelimia sekä yhteisö- ja pikaviestipalveluita, osana tarinan tematisointia ja jakelua. Chat-fiktion kaltaisten uusien kirjallisten kokeilujen myötä nuorten käsitys kaunokirjallisuuden lukemisesta voi muuttua, ja he voivat tätä kautta päätyä myös perinteisempien lukukokemusten pariin.
  • Autio, Anna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ikäihmisten kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan (eli uusmedian), käytöstä. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan läpäisevä digitalisaatio ovat ajankohtaisia ilmiöitä. Kiinnitän huomiota ikäihmisten uusmedian käyttöön sosiaalisten suhteiden, käyttöön liittyvien haasteiden ja sosiaalisten käytäntöjen näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni on, millaisia digitaalisia käytäntöjä ikäihmisillä on, ja miten he ylittävät digitaalisia kuiluja sosiaalisten suhteidensa avulla. Tutkimuksessa keskitytään noin 70–80-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten kokemuksiin. Tarkastelun kohteena ovat älypuhelinten, tablettitietokoneiden, perinteisten kännyköiden ja tietokoneiden käyttö viestinnän ja sähköisen asioinnin, etenkin pankkiasioinnin, välineinä. Aineisto on kerätty teemoitettujen yksilö- ja ryhmähaastattelujen sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin. Osallistuva havainnointi toteutettiin neljässä ikäihmisille suunnatussa digityöpajassa. Ikäihmiset käyttävät uusmediaa eri tavoin kuin nuoremmat ikäryhmät, ja he suosivat eri välineitä. Uusmedian omaksuminen tapahtuu sosiaalisissa suhteissa muun muassa työpaikalla, perhepiirissä ja ystävien kesken. Läheisten ihmisten rooli lämpiminä asiantuntijoita ja ikäihmisten digitaalisen elämän fasilitoijina nousee vahvasti esiin. Uusien digitaalisten käytäntöjen omaksumiseen liittyvät myös laitteiden käyttöön vaikuttavat mediaideologiat ja yhteydet aikaisempiin käytäntöihin ja kompetensseihin. Tiedollisten, ruumiillisten ja kielellisten kompetenssien puute syventävät digitaalisia kuiluja. Haasteista huolimatta ikäihmisillä kuitenkin on toimijuutta ja kyky löytää luovia ratkaisuja. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että teknologiat omaksutaan sosiaalisesti. Jos ikäihmisten digitaalista osallistuttua yhteiskunnassa halutaan vahvistaa, tulee omaksumisen ja käytön sosiaalisuus ottaa vakavasti. Tämä tarkoittaa kasvokkaisia yhteisöjä, joissa digitaalisuus on osa arjen käytäntöjä.
  • Mäkelä, Teea (2000)
    This study investigates user value in wireless value-added services through the viewpoint of user behaviour. It aims to answer the research question of ’what creates user value in wireless value-added services?’ by constructing a theoretical framework drawing from theories and market experiences and examining three case studies of early applications of wireless value-added services and comparing them to comparable technological innovations in the light of the theoretical framework. This is a qualitative research project undertaken as a multiple case study. The selected cases are three case studies concerning adoption of wireless value-added services in three regions of the world. The point of analysis is on how user value is created; it is assumed that adoption rate and popularity of services serve as indicators of user value. Main sources of data for the theoretical framework are books of recognized relevance in the area. Case descriptions are based on three sources of data. One, articles and news releases. Two, analyst reports from leading market research firms and investment banks. Three, information provided by companies. The data was compiled and analysed to determine adoption of services and identify key reasons for popularity or lack of. A cross-case analysis was then conducted to identify common trends across cases and draw conclusions based on these. In the discussion, these conclusions were contrasted with findings regarding user value creation in comparable technological innovations and examined in light of the theoretical framework. Main conclusions are that key factors driving value creation in wireless value-added services are likely to be service ubiquity, content, horizontal communication, ease of use and price. Beyond this, factors such as personalisation and localisation are likely to be important, but do not depart from basic value drivers as they enhance ease of use and relevance of content. Findings were then discussed in the wider frame of reference, suggesting that increase in mobility is the next step in the deepening of informationalisation of society and economy and is likely to deepen social segmentation and diversification while helping to unleash productive potential contained in mature industries and spawning new business models.
  • Kuisma, Päivi (2005)
    Tutkin käsityksiä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tehtävästä ja roolista sekä käsitysten mahdollista muuttumista yhteiskunnan ja viestintämaailman muutoksessa. Olen analysoinut sitä, millä tavalla ei-kaupallisen, julkisen palvelun viestintäkonsernin toimijat määrittelevät työnsä tarkoitusta globalisoituvassa, viestinnältään monipuolistuvassa ja taloudellista tehokkuutta korostavassa toimintaympäristössä. Olen itse yleisradiolainen ja tästä näkökulmasta huolestunut julkisen palvelun yleisradiotoiminnan toiminnanehtojen kapea-alaistumisesta. Tutkimukseni peruskysymys on, onko julkisen palvelun yleisradiotoiminnalla olemassaolon oikeutusta uusmediaympäristössä ja kun on, niin millaisista aineksista legitimiteetti koostuu. Yhteiskunnalta ja median käyttäjiltä olemassaolon oikeutuksensa saava julkisen palvelun yleisradiotoiminta on joutunut ahtaalle niin ohjelmapoliittisesti kuin oman journalistisen itseymmärryksensä kautta. Monimediaisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa on yhä vaikeampaa perustella vanhoin, julkisen palvelun perinteestä kumpuavin ideologisin argumentein julkisen palvelun olemassaolon tarvetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on jäljittää muutosta ja löytää legitimiteetille uusia ajatuksellisia perusteluja. Haen niitä julkisen palvelun toimijoiden omista käsityksistä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista diskurssianalyysia, joka perustuu haastatteluaineistosta nouseviin ongelmanastteluihin ja teemoihin, mutta joka ytimeltään rakentuu tutkijan tulkinnoista. Analysoin julkisen palvelun olemassaoloon ja tehtävämääritykseen liittyvää muutosta journalistien, poliitikkojen ja viranhaltijoiden puheesta. Heidän puhetapansa on väline, tapa representoida julkista palvelua. Rakennan tutkimusaineistostani erilaisia julkisen palvelun olemassaoloon liittyviä puhetapoja eli diskursseja ja vertaan niitä keskenään. Puhetapoja vertaamalla pyrin osoittamaan, miten monimediaisuus ja monikulttuurisuus heijastuvat julkisen palvelun toimijoiden käsityksiin itsestään, journalistisista toimintavoista ja yleisöstä. Perinteinen, julkisen palvelun perinteisiin ja journalistien ammatilliseen ideologiaan rakentuva diskurssi asettaa vähiten muutosvaatimuksia itse julkiselle palvelulle. Puhetavassa uskotaan, että kansalliseen yhteisöllisyyteen perustuva poliittinen tahto takaa julkiselle palvelulle tulevaisuuden. Evoluutiodiskurssissa muutoshaasteet kohdistuvat julkisen palvelun toimijoiden kykyyn muuttaa ajattelu- ja toimintatapojaan niin, että julkinen palvelu pysyy houkuttelevana ja arvostettavana muuttuvilla mediamarkkinoilla. Yleisökeskeisessä diskurssissa muuttumisen keskiössä on julkisen palvelun toimijoiden suhde yleisöön, kansalaisiin. Julkinen palvelu on tässä diskurssissa aidosti kansalaisten omistuksessa ja käytössä oleva voimavara kaikkine välineineen ja toimintatapoineen. Keskeisimpiä lähteitä ovat olleet Mark Deuzen pohdinnat journalismin ja uusmedian välisestä suhteesta sekä Richard Collinsin yhteenvedot julkisuuskäsityksestä ja julkisen palvelun tilasta muuttuvassa mediaympäristössä.
  • Partti, Heidi (Sibelius-Akatemia, 2012)
    Studia musica
    This compilation dissertation comprising the summary and four blind peer-reviewed articles examines the culture of music making and musical learning, and the construction of musical identity in the world of digital and virtual media. The main research goal is to increase the knowledge and understanding about where and in what ways do participants in digital technology enabled communities of musical practice learn and use music in the processes of their identity construction, and to reflect upon what implications the answers to these questions can be expected to have in terms of the values and practices within formal music education. The examination proceeds by advancing heuristically a social theory of learning in general, and of so-called communities of practice, in particular, as this theory provides a lens to understand the intertwined relationship between learning, identity construction and participation in communities. The research project was designed as a qualitative study of multiple cases containing strong features of narrative research, and was conducted with the participation of digital musicians who represent different age groups, nationalities and levels of expertise. Two of the cases are online communities: mikseri.net and operabyyou.com. A third case study is a face-to-face group of students and teacher of a Music Performance and Production course at a London-based music college. The research material includes observation field notes, online discussions, video recorded observations and individual interviews. Each article provides a viewpoint into the main problem concerning musical learning and identity work within digital technologies enabled music-related communities. The findings of the research project illustrate how digital music and information technology has opened up new and wider opportunities for musical learning. Concurrently, the findings question the sharp division between highly specialised musical expertise and amateur music making, as well as the divisions between different musical styles and genres, and the various roles of music makers. Digital musicianship appears to be closely related to values both favouring communication and an exchange of musical ideas, and celebrating simultaneous participation in various global and local communities for pursuing individual and social musical identities in more flexible and open ways. In the study, these extensive cultural changes are suggested to manifest a democratic revolution that provides individuals with the access needed to use their intelligence more freely for musical growth and expression, and to share in the values of musical cultures more democratically. However, based on the study's findings, it is also argued that while informal music practices represent essential aspects of our society's community life, they do not necessarily represent ideal models for the music classroom. As such, in order to realise and comprehend the multidimensionality of students' music learning, the study suggests that it is essential for music educators to pay heed to music making inside and outside school, as well as in the whole continuum between the formal and informal poles, and to promote learning that facilitates the construction of identity and ownership of meaning by placing matters of democracy at the centre of attention.
  • Wirén, Sini (Helsingfors universitet, 2013)
    On the basis of technological advances, changing economic conditions and heightened audience expectations for openness and credibility, it has been suggested that transparency should be a new ethical norm for professional online journalism. While theoretical knowledge on this topic is constantly expanding, comprehensive empirical analysis of the practical implementation of transparency measures in news production is still rather scarce, particularly in Finland. To fill this gap in the existing research, this study focuses on transparency in the content of ten leading news websites in Finland. The content is examined with a mixed-methods approach that incorporates both a quantitative and a qualitative analysis. While the quantitative analysis examines a total of 70 front-page articles from each of these news websites with a focus on systematic techniques that reflect transparency, the qualitative analysis scrutinizes these websites in their entirety by concentrating on the larger structures and elements that foster transparency through disclosure of information and supporting audience participation in news production. The results indicate that the level of transparency in the leading online media sources is still relatively low, and that there are no significant differences in transparency measures between the different kinds of mainstream news outlets, although certain techniques seem to be more popular in the tabloid media and others are more widely used by online-only or public service media. As practicing editorial and journalistic transparency does not usually require large financial investments, or involve legal restrictions, the discussion suggests that the main limitations for the utilization of transparency measures are the lack of audience demand on one hand and attitudinal resistance from the media professionals and organisations on the other. This study manages to add new knowledge to prior research on this topic by providing a comprehensive account of both the level and the nature of media transparency. At the same time, it clearly indicates that both transparency and online news publishing are such multi-dimensional and constantly evolving matters that comprehensive measurement of their prevalence would require much further research through a more diverse methodology. In addition to its academic contribution, this study introduces different transparency techniques that would benefit journalism practitioners. It also focuses the attention of consumers on the quality of online journalism and provides them with comparable information on the performance of different news outlets with regards to openness and public participation.
  • Marin, Hanni (Helsingfors universitet, 2012)
    The aim of the study was to describe persuasive performance and its impressions in Communications Agency Deskis 'Oma Puheenvuoro' concept's news videos. Persuasive performance was explored in a new context from the fields of television and internet media studies. The new concept was web television. The theories and studies were chosen to fit with the context and persuasiveness. The purpose was to find out how persuasive performance is in online videos and what kinds of impressions does persuasive performance create. Persuasive performance and its implications were evaluated based on six Communications Agency Deski's news videos. The evaluation was done by an evaluation panel that consisted of communications professionals. Two evaluation measurements were created for the study. The first measurement measured persuasive performance in the online videos by thirteen statements which were divided in to four performance skill areas. The other measurement weighted the impressions of the performance by seventeen statements. Both measurements had open commentary options with the purpose of deepening the study results. The evaluation panel evaluated the performances persuasive and the impressions of the performance positive. Argumentation and content skills were seen as more persuasive than speech structure and articulacy skills. Relevance, credibility and consistency were evaluated as persuasive impressions of performance where as compelling, pleasant or interesting impressions were not seen as persuasive. Based on the results a conclusion can be made that the persuasive performance in online television can be studied by comparing the level of persuasiveness compared to the impressions of performance. The results indicate that certain features in online television context influence the persuasiveness. The results of this study contribute to enhancing the persuasive performance in online television shows.
  • Näsi, Matti; Tanskanen, Maiju; Haara, Paula; Reunanen, Esa; Kivivuori, Janne (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspoliitikan instituutti, 2018)
    Katsauksia 30/2018