Browsing by Subject "uutismedia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Parviainen, Miia (Helsingfors universitet, 2015)
    Purpose of the study. The purpose of this study was to describe 6th graders as media consumers, especially what comes to news media. By interviewing 6th graders the target was to find out what kind of news early-teens follow and whether they make any comparisons between news sources when selecting and reading the news. Furthermore, the purpose was to find out from the interviewees what kind of support the school has provided in developing their media literacy and how critical media literacy show in their behaviour as media consumers. Earlier studies on this subject have indicated that children and youth as "digi natives" are experienced and skilful media consumers. Lot of knowledge is shared between friends and media skills are developed for a large part outside school life. At the same time there exists concern on the dangers of media and on how children are able to interpret the media. From beginning of next year the new national curriculum emphasizes media literacy as part of multi literacy. The target of this study is to get more information needed for the development of the media education. Methods. The study was performed by interviewing 6th graders in November 2014 in a capital area school. Nine interviewees were selected from a communication orientated class with consent from their parents. Interviews were conducted following a semi-structured interview plan in the form of pair and group interviews. The interviews were recorded, transcribed, grouped and compiled to conclusions. Findings and conclusions. The findings suggest that 6th graders follow news follow the news infrequently and comparisons between different news sources are made almost solely to secure the validity of the information. Media skills are learnt from friends, whilst at the same time an early-teen is still strongly influenced by the family. The students deemed media education at school insufficient and "old fashioned". Schools should connect the taught subjects to real life and give students a chance to find solutions to problems together with classmates. Consequently critical reading skills are in everyday use and not just a blurry concept, which one does not know how to take; with thought, with anger or with a straight face.
  • Nissinen, Milka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Naisten asemaa politiikassa ja mediassa on tutkittu useissa yhteyksissä, mutta nämä tutkimukset eivät ole keskittyneet syvällisesti kielenkäytön eriasteiseen asenteellisuuteen. Tämän tutkielman aiheena on tutkia naispoliitikkoja kohtaan suunnatun asenteellisen kielen esiintymistä uutisteksteissä. Tutkimuksen kohteina ovat Yhdysvaltain entinen ulkoministeri ja presidenttiehdokas Hillary Clinton sekä Britannian virassa oleva pääministeri Theresa May. Tutkielma pyrkii selvittämään, missä määrin naispoliitikoista käytetty kieli on asenteellista, ja onko se positiivista vai negatiivista. Tutkielmassa myös vertaillaan näitä löydöksiä naisten asemaan mediassa ja heidän kohtaamiinsa sukupuolistereotypioihin, sekä tarkastellaan eroja amerikkalaisen ja brittiläisen uutismedian välillä. Manuaalisesti koottu lähdeaineisto koostuu kahden eri sanomalehden internetsivuilta kerätyistä artikkeleista, jotka edustavat eri uutislajeja: kolumneja, viihdeartikkeleita ja uutisartikkeleita. Hillary Clintonin lähdeaineistona toimii amerikkalainen New York Post ja Theresa Mayn aineistona brittiläinen Daily Mail. Asenteellisuutta sisältävät tapaukset on kerätty aineistosta hyödyntäen Martinin & Whiten (2005) suhtautumisen teoriaa (appraisal theory) ja luokiteltu kolmen teoriaan perustuvan pääkategorian perusteella: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja ilmaisutavan intensiteetti (graduation). Tutkitut tapaukset on myös analysoitu sen perusteella ovatko ne positiivisia, negatiivisia vai neutraaleita välittömässä kontekstissaan. Tulokset osoittavat, että tutkituista naispoliitikoista puhuttiin kovin negatiivisesti ja sukupuolistereotypioihin nojautuen. Brittiläisessä mediassa sävy oli kuitenkin positiivisempi kuin amerikkalaisessa mediassa. Amerikkalainen media keskittyi enemmän Clintonin persoonaan, kun taas brittiläinen media keskittyi enemmän Mayn ulkonäköön. Tuloksista ilmenee myös eroja eri uutislajien välillä: amerikkalaismediassa kirjoittajan sitoutuminen oli yleisin asenteellisuuden muoto uutisissa, kun taas brittimediassa se oli asennoituminen. Kokonaistuloksissa näiden kahden lehden välillä on nähtävissä samanlaista asenteellista kaavamaisuutta, mutta määrällisesti amerikkalaisessa mediassa asenteellisuutta käytetään selvästi enemmän. Tutkielmani tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten osoittamaa konsensusta siitä, että naiset ja naispoliitikot kohtaavat edelleen syrjivää kieltä mediassa, vaikka näennäisesti mahdollisuudet edetä poliittisella uralla ovat samat kuin miehillä. Tutkimukseni kuitenkin eroaa aikaisemmin käytetyistä metodeista siinä, että se ottaa huomioon kielen hienovaraiset ja peitellyt asenteellisuuden muodot, jotka huomaamattomasti voivat vaikuttaa lukijan asenteisiin.