Browsing by Subject "vaalit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 42
  • Unknown author (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1937)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sirola, Yrjö (Sos.-dem. eduskuntaryhmä, 1908)
  • Sillanpää, Miina (Sanoma, 1947)
    Helsingin Sanomat
  • Kestilä-Kekkonen, Elina; von Schoultz, Åsa; Intraparty competition: the neglected dimension of electoral politics (IntraComp); Valtio-oppi (Oikeusministeriö, 2020)
    Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
    Rapporten "Kandidaterna på valfältet" bidrar med ny information om riksdagskandidaternas valkampanjer och kandidaternas relation till sina partier och väljare: Vilka typer av kandidater strävar partierna efter att nominera och hur upplever kandidaterna själva att deras bakgrund påverkar nomineringen? Hur utformar kandidaterna sina kampanjer och hur finansieras de? Vem uppfattar kandidaterna att man som invald representerar? Undersökningen utforskar även kandidaternas värderingar och ideologi: Hur uppfattar kandidaterna demokratins tillstånd i Finland och EU och hur ser man på beslutsfattandets tidsperspektiv? Kan man i Finland se tecken på valmanipulation och hur förhåller sig kandidaterna till detta? Finns det könsstereotypa uppfattningar om kvinnors och mäns politiska kompetens? Hur placerar sig kandidaterna i ekonomiska frågor och värderingsfrågor? Undersökningen har genomförts av 14 forskare från Helsingfors universitet, Tammerfors universitet, Åbo universitet och Åbo Akademi. Undersökningen är en del av Finlands Akademifinansierade forskningsprojektet IntraComp (http://helsinki.fi/intraparty-competition), som under ledning av professor Åsa von Schoultz strävar efter att utforska kandidaters partiinterna konkurrens. Föreliggande rapport bygger till stora delar på enkätundersökningen ”Riksdagskandidatundersökning 2019. Enkätundersökningen är en del av ett internationellt samarbetsprojekt (Comparative Candidates Survey, www.comparativecandidates.org), som samlar jämförbar information om parlamentsvalskandidater i olika länder i syfte att möjliggöra länderjämförande forskning. I de olika delundersökningarna är det även möjligt att inkludera frågor av specifikt intresse för det egna landet. Undersökningen genomfördes 2019 för fjärde gången i Finland. Det är fråga om en totalundersökning, dvs. frågeformuläret skickades till samtliga i riksdagsvalet 2019 nominerade kandidater. Antalet kandidater som svarade var 700. I rapporten används även andra forskningsmaterial som riksdagsvalsundersökningar riktade till väljare, intervjuer av partiaktörer, kandidaternas svar i valkompasser och annan offentligt statistik över kandidaterna och deras valframgångar.
  • Orava, Maija-Liisa (2008)
    Eturyhmät ovat voimakkaita ulkoparlamentaarisia toimijoita nykyisissä edustuksellisen demokratian maissa. Taloudellisia eturyhmiä ovat esimerkiksi erilaisia kaupallisia etuja ajavat järjestöt. Aatteellisia eturyhmiä ovat esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja erilaisten vähemmistön etuja ajavat liikkeet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten eturyhmät voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vaalilahjoitusten avulla. Eturyhmien vahva asema ja huomattavat lahjoitukset muun muassa vaalien yhteydessä ovat herättäneet viime vuosina voimakasta keskustelua Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa. On esiintynyt huolta siitä, että varakkaat eturyhmät voivat muokata politiikkaa haluamaansa suuntaan yleisen edun kustannuksella. Muun muassa Yhdysvalloissa otettiin käyttöön vuonna 2002 lakiuudistus Bipartisan Campaign Reform Act of 2002 (BCRA), joka rajoittaa ehdokkaille suuntautuvia lahjoituksia. Tutkielmassa analysoidaan vaalikilpailua kaksipuoluejärjestelmässä, kun toimijoina ovat eturyhmät, poliitikot ja äänestäjät. Luvussa 4 tarkastellaan mallia, jossa kaksi puoluetta kilpailee vaalivoitosta. Eturyhmillä voi olla kaksi motiivia vaalilahjoitusten antamiseen: ne voivat pyrkiä vaikuttamaan lahjoituksillaan puolueiden valitsemaan politiikkaan (vaikutusmotiivi) tai ottaa puolueiden politiikan annettuna ja pyrkiä vaikuttamaan suosikkipuolueensa vaalivoiton todennäköisyyteen (vaalimotiivi). Vaikutusmotiivin tapauksessa eturyhmien lahjoitustarjoukset muotoillaan yhteisen edustuksen (common agency) -mallin mukaisesti, jolloin tiettyä puolueen valitsemaa poliittista kantaa vastaa tietyn suuruinen lahjoitus. Äänestäjät jakautuvat politiikan suhteen asiantunteviin ja epätietoisiin, joista nimenomaan jälkimmäisiin on mahdollista vaikuttaa vaalikampanjoinnin avulla. Luvussa 4 johdetaan tulos, jonka mukaan eturyhmien lahjoituksia ohjaa aina vaikutusmotiivi. Tällöin lahjoitukset suuntautuvat molemmille puolueille, mutta etukäteen suositummaksi oletettu puolue saa vaalilahjoituksia enemmän kuin vähemmän suosittu puolue. Poliittisessa tasapainossa puolueet maksimoivat eturyhmän jäsenten kokonaishyödyn ja asiantuntevien äänestäjien kokonaishyödyn painotettua summaa. Vaalimotiivin mukaisia lahjoituksia voi tehdä kummankin puolueen kohdalla ainoastaan yksi eturyhmä ja vain silloin, kun tietyn puolueen vaalivoitosta koituva hyöty kyseiselle eturyhmälle on tarpeeksi suuri. Luvussa 5 tarkastellaan istuvan poliitikon ja haastajan välistä vaalikilpailua ei-informatiivisen signalointimallin valossa. Vain istuva poliitikko voi saada vaalilahjoituksia eturyhmiltä, joilla on sisäpiiritietoa tämän henkilökohtaisista ominaisuuksista kuten pätevyydestä. Eturyhmät toteuttavat lahjoituksissaan vain vaikutusmotiivia ja suunnittelevat lahjoitustarjouksensa yhteisen edustuksen -mallin mukaisesti. Haastaja ei voi saada vaalirahoitusta, joten hän valitsee mediaaniäänestäjän ideaalipolitiikan. Äänestäjät ovat mallissa täysin rationaalisia. Luvun 5 mallissa vaalimainonnan ei oleteta tarjoavan suoraa tietoa ehdokkaan politiikasta vaan signaloivan äänestäjille ehdokkaan ominaisuuksia epäsuorasti kampanjakulutuksen suuruuden eli vaalimainonnan näkyvyyden kautta. Luvussa johdetaan paljastava tasapaino, jossa äänestäjät ovat täysin informoituja istuvan poliitikon todellisista ominaisuuksista. Jos äänestäjät eivät havaitse tämän pätevyyttä suoraan, he pystyvät päättelemään sen poliitikon vaalimainonnan perusteella. Lopuksi tarkastellaan myös eturyhmien tarjoaman vaalirahoituksen hyvinvointivaikutuksia ja johdetaan tulos, jonka mukaan eturyhmien vaalilahjoitusten kieltäminen parantaa tiettyjen oletusten vallitessa mediaaniäänestäjän hyvinvointia.
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1946)
    Tulevaisuus : työläiskotien perhelehti
  • Kärkkäinen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2019)
    Finland is considered one of the best countries in the world in regards gender equality. In today’s Finland, women are more educated than men and they vote more actively. However, women are a still a minority in the Finnish parliament, and are less likely to serve as ministers as well as in other powerful political positions. Furthermore, there are large variations among Finnish political parties when it comes to the proportion of woman parliamentarians. The Finnish Centre Party is one of the least balanced political parties in Finland when it comes to the proportion of female parliamentarians. However, there are great regional differences. This Master’s Thesis is a case study that aims to explain what causes these regional differences. First, the study explores how women’s political representation has developed in different constituencies over time when it comes to the number of elected female parliamentarians. Starting from the 1991 election until the 2015 election, the quantitative overview of the constituencies shows that there are substantial differences between the electoral constituencies. These show in gender parity of elected parliamentarians, as well as the share of the votes that female candidates have received for their party’s list. Furthermore, constituencies differ when it comes to the turnover in the composition of the group of elected parliamentarians. The first part of the study also addressed constituencies’ differing trends in regards to women’s representation – some constituencies were more gender balanced, others more male dominated. Based on the first part of the study, three case studies are selected for in depth case studies: Kymi, Oulu and Central Finland. The case studies are explorative in nature and conducted by interviewing central Centre Party actors, parliamentarians and candidates who have experience in the workings of the regional party organization. Interviews are analysed by using thematic analysis. Based on the interviews it is clear that while all Centre Party organisations have the same formal rules, the list formation process, the regional practises and the electoral setting are different in all three constituencies. The study provides support to many findings of previous studies. In accordance with previous feminist institutionalist research, the supply of candidates seems to be a challenge for the Centre Party, but according to the interviewees the supply of woman candidates is a challenge in all three constituencies. Therefore, it is unlikely that the supply of candidates could explain regional differences. A major difference between the constituencies is their electoral setting and the role of regional party organisation and actives. Based on the interviews it seems that in the Kymi constituency, the constituency with the fewest female parliamentarians, internal competition is less equal as the incumbent parliamentarians have a strong position within the Centre Party organisation. The setting changes when an incumbent parliamentarian steps aside. When an elected parliamentarian steps down, it creates a situation where more voters and supporters are available for newcomers. It seems, however, that female candidates have not succeeded in inheriting supporters from the relinquishing parliamentarians.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Kuokka, Maria (2009)
    Pro gradu -tutkielmani tutkimuskysymyksenä on: Millaisia puhetapoja Izvestija käyttää duumasta ja siihen liittyvistä toimijoista ja ilmiöistä vuoden 2003 duuman vaalien aikaan (18.11.-29.12.2003)? Tarkastelun kohteena ovat lehden hallitsevat puhetavat, eli miten esimerkiksi duuman vaalien ehdokkaista, duumasta, puolueista, vaaleista ja järjestelmän periaatteista puhutaan. Poliittisen luottamuksen teoriaa käytän taustateoreettisessa merkityksessä, eli sen avulla eritellään kysymyksenasettelua, asetetaan ilmiö yhteiskunnalliseen kontekstiin ja tulkitaan aineistosta tehtyjä havaintoja. Poliittinen luottamus tarkoittaa luottamusta poliitikkoihin ja poliittisiin instituutioihin, mutta myös järjestelmän toimintaan, järjestelmän periaatteisiin ja poliittiseen yhteisöön kohdistuva luottamus kuuluvat siihen. Poliittinen luottamus syntyy ainakin osittain joukkotiedotusvälineiden uutisoinnin perusteella, joten tarkastelen sanomalehteä tästä näkökulmasta. Tutkielmani aineisto on kerätty Izvestijasta, joka on yksi Venäjän suurimmista sanomalehdistä. Izvestija on hyvin tunnettu sekä Venäjällä että ulkomailla, ja kotimaassaan se on myös mielipidejohtaja sekä muulle lehdistölle että eliitille. Aineistoon valitsin tekstejä, joissa duuma tai duuman edustajat ovat toimijoina tai toiminnan kohteina. Aineiston jaan kahteen ajanjaksoon, ensimmäinen on vaaleja edeltävä aika (18.11.-7.12.) ja toinen vaalien jälkeinen aika (8.12.-29.12). Menetelmässä yhdistyvät kriittinen diskurssianalyysi ja semioottinen sosiologia. Kriittinen diskurssianalyysi on laajempi näkökulma, jonka perusteella keskityn hallitseviin puhetapoihin, jotka vievät tilaa muilta puhetavoilta. Semiotiikka tarjoaa konkreettisen analyysivälineistön, jolla erittelen tekstejä. Tutkimustuloksissa havaitsen Izvestijan uutisoinnin olevan puolueellista, koska Jabloko ja SPS -puolueita koskeva uutisointi on myönteisempää kuin muita puolueita koskeva uutisointi. Näiden puolueiden ohjelmista uutisoidaan enemmän kuin muiden puolueiden ohjelmista, ja niiden edustajat pääsevät usein kommentoimaan asioita lehdessä. KPRF ja LDPR -puolueet sen sijaan saavat vain negatiivista uutisointia osakseen. Ehdokkaista uutisoidaan varsin vähän ja uutisointi keskittyy ehdokkaiden valheisiin ja rikoksiin. Järjestelmän toiminnasta puhuttaessa korostetaan ongelmia, eivätkä järjestelmän periaatteetkaan ole vielä vakiintuneita tai toimivia. Aineistossa on havaittavissa kaksi hallitsevaa ja keskenään kilpailevaa puhetapaa: toinen niistä korostaa autoritarismin voimistumista Venäjällä ja yksipuoluejärjestelmän syntyä, kun taas toinen korostaa tehokkuuden lisääntymistä ja uudistuksien etenemistä. Aineistossa on havaittavissa myös kolme erilaista demokratiakäsitystä eli Putinin ohjattu demokratia, Izvestijan oma käsitys demokratiasta sekä vertailu länsimaiseen demokratiaan.
  • Sirola, Yrjö (Sos.-dem. eduskuntaryhmä, 1908)
  • Myllymäki-Peltoniemi, Kristiina (2002)
    Tutkielmassa tarkastellaan SAK:laisen Metalliliiton vuoden 2000 liittokokousvaalien äänestyskäyttäytymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkielman empiirinen aineisto perustuu vaalien yhteydessä kerättyyn materiaaliin. Vastaavaa aineistoa ei ole aiemmin ollut tutkimuksellisessa käytössä. Metalliliiton liittokokousvaalit on vuodesta 1971 järjestetty suhteellisen vaalitavan mukaan. Tutkimuskohteena olevissa vaaleissa äänioikeutettuja oli 164 140 ja äänestysprosentti 51,5. Äänestysaktiivisuus nousi pitkään jatkuneen laskevan kehityksen jälkeen. Metalliliiton vaalien äänestyskäyttäytymistä verrataan vuoden 1999 eduskuntavaalien äänestyskäyttäytymiseen. Aineistosta etsittiin tilastollisin menetelmin erilaisten muuttujien avulla (ikä, sukupuoli, liittymisaika) selitystä Metalliliiton vaalien äänestysaktiivisuuden yleisestä kehityksestä poikkeavalle uralle, sillä vastaavan ajankohdan yhteiskunnallisten vaalien äänestysaktiivisuus aleni edelleen. Tutkielman keskeiset tulokset ovat, että pääpiirteissään Metalliliiton jäsenet äänestivät liittovaleissa kuten valtiollisissa vaaleissa äänestettiin. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet ja vanhemmat ikäryhmät aktiivisemmin kuin nuoret. Vuodesta 1987 yhteiskunnallisista vaaleista tehdyissä tutkimuksissa on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin. Sen sijaan selkeä ero on havaittavissa siinä, että Metalliliiton vaaleissa jäsenyyden kesto näyttää vaikuttavan yllättävän vahvasti äänestysaktiivisuuteen erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Tämän voi tulkita merkitsevän sitä, että ammattiyhdistys sosiaalistaa jäsenensä, jolloin alhaisesta äänestysaktiivisuudesta ei voida puhua pelkästään sukupolvikäyttäytymisen piirteenä, kuten yhteiskunnallisissa vaaleissa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat Ulrich Beckin teoria modernin teollisen yhteiskunnan rakennemuutoksesta, jossa keskeisenä osana on yksilön yksilöllistyminen, ja Anthony Giddensin teoria traditioiden murtumisesta jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. Tämän seurauksena perinteisen poliittisen toiminnan muodot ja sisältö kyseenalaistuvat ja muun muassa ammattiliitot ja vanhakantaiset poliittiset puolueet menettävät merkitystään. Beckin ja Giddensin teorioita täydentävänä näkökulmana on ammattiyhdistysjäsenen jäsensuhteen muutos kollektiivisesta orientaatiosta individualistiseksi ja välineelliseksi. Empiirisestä aineistosta löytyi sekä Beckin ja Giddensin esittämää argumentaatioita tukevia että kyseenalaistavia tuloksia. Etenkin ammattiyhdistysten sosiaalistava vaikutus näyttää jääneen sekä Beckiltä että Giddensiltä vähälle käsittelylle. Syynä saattaa olla, että pohjoismainen hyvinvointivaltio tuottaa myös sellaisia tuloksia, joita keskieurooppalainen teorianmuodostus ei tunne.
  • Mölsä, Juho (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma on tapaustutkimus ensimmäisten maakuntavaalien ajoittamisesta käydystä keskustelusta ja päätöksenteosta Sipilän hallituskauden aikana vuosina 2015-2019. Maakuntauudistukseen tähdänneen lainsäädäntöprosessin myötä syntyi uusi perustuslaillinen tulkinta ensimmäisten maakuntavaalien ajankohdan ja lainsäädännön hyväksymisen välisen kuuden kuukauden vähimmäisajasta. Tämän tutkimus kysyy, miksi tämä perustuslaillinen tulkinta kuuden kuukauden vähimmäisajasta omaksuttiin. Vastatakseni kysymykseen hyödynnän lopputulosorientoitunutta prosessin seurannan analyysimenetelmää, joka pyrkii rakentamaan minimaalisesti riittävän selityksen kiinnostavalle lopputulokselle. Aineistona hyödynnetään eliittihaastatteluja sekä virallis- ja medialähteistä koostuvaa dokumenttiaineistoa. Teoreettisesti tutkielma rakentaa siltaa vaalien sääntelyn, perustuslaillistuneen politiikan ja kansainvälisten normien kirjallisuuksien välille lähestyen niitä historiallisen institutionalismin mekanismien kautta. Tutkimus lähtee hypoteettisesta olettamuksesta, että selitys kuuden kuukauden normin syntymiselle löytyisi perustuslaillisen kehikon historiallisista palautemekanismeista ja kansainvälisten normien kotimaisista vaikutuksista. Prosessin seuranta -analyysin perusteella kansainväliset suositukset eivät itsessään ole selityksessä kausaalisesti merkittäviä vaan osa perustuslaki-instituution alaisia mekanismeja. Selitykseksi kuuden kuukauden normin omaksumiselle tutkimus esittää perustuslakipolitisoitumista. Perustuslakipolitisoitumisen selitys perustuu ajatukselle institutionaalisen kehikon ohjaamasta poliittisten kilpailijoiden ja perustuslain tulkitsijoiden vuorovaikutuksesta koskien yhtä aikaan perustuslaillistunutta ja politisoitunutta politiikkakysymystä. Tutkielman tulokset osoittavat teknisluonteisen vaalisääntelyn ja vähittäisen institutionaalisen muutoksen tutkimuksen merkittävyyden. Ne nimittäin tuottavat sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia poliittisten toimijoiden asemaan ja vuorovaikutussuhteeseen perustuslakitoimijoiden kanssa. Tulokset kiinnittävät lisäksi huomiota toimijoiden pyrkimyksiin siirtää tai delegoida käsiteltäviä kysymyksiä itselleen otollisemmille areenoille ja tähän liittyviin epävarmuustekijöihin. Tältä osin korostuu erityisesti hallituksen, parlamentaarisen opposition ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden erilainen institutionaalinen asema konsensuspoliittisessa valmistelussa, päivänpoliittisessa kamppailussa ja perustuslakipolitiikassa.
  • Bernstein, Eduard (Sanomalehti ja Kirjapaino-osuuskunta "Wapaa Sana", 1907)
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1924)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Wiik, K. H. (Socdem partiet, 1930)
  • Sillanpää, Miina (Suomen sos.-dem. työläisnaisliitto, 1925)
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja