Browsing by Subject "vaatimukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Mäntysaari, Laura (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: The aim of this study was to clarify, if the employees of the target company experience work engagement. The study also aimed to understand the contributing factors such as job resources and demands related to engagement experiences. One aim for this study was to find out what increased or decreased work engagement. Work engagement is meaningful because it improves employees work well-being, work performance and customer satisfaction. Methods: The study applied the Utrecht Work Engagement Scale (UWES, 2002) to sales unit of large company. Job resources ja demands were studied with an instrument made by the author of this study. The study was conducted in May 2017 by structured quantitative questionnaire. The sample consisted of 81 participants of 317 employees. The data was analyzed by using the SPSS statistical program. Analyses methods were factor analysis, Spearman correlation, regression analysis and Kruskall Wallis and Mann Whitney tests. Results and Conclusions: The results showed that the level of experienced work engagement among the participants was on average level. The experienced level of work engagement was not related to gender or work tasks. Three factors of work resources and work demands related to work engagement were found in the study. Three factors were related to managerial competence, well set work assignments and goals and make use of work competencies and opportunity to improve work competencies. The most essential job resource was to make use of own work competence and to improve it. That is also what target company should take into account when planning new improvements. There are different kind of ways to improve felt work competencies like learning at work or learning by education.
  • Koski, Veikko (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Haataja, Anne (2010)
    Tutkielmassa tarkasteltiin opetushenkilökunnan itsearvioituun suoriutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä oli selvittää, että toimivatko sosiaalisen tuen osa-alueet arvostus, esimiestuki ja työtoverituki/ilmapiiri sekä suoraan että välillisesti työn vaatimustekijöiden negatiivista vaikutusta muuntavana kuten Cohen & Wills, 1985 olettivat kehitellessään teoriaansa tuen ”stess buffering” –vaikutuksesta. Työstä suoriutuminen on käsitteellistetty Antonovskyn (1987) koherenssin (sense of coherence) ja Banduran (1986, 1997) pystyvyyden (self-efficacy) avulla. Vaatimustekijöinä, jotka voivat heikentää työstä suoriutumista, tarkasteltiin kiirettä ja työmäärää, oppilaiden heikkoa motivaatiota ja käytösongelmia sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Työn piirteiden luokittelu perustuu Demeroutin ym. (2001) työn vaatimus- ja voimavaramalliin. Tutkimusaineistona oli Opetushallituksen nettisivuilla elokuusta 2007 toukokuulle 2008 hyvinvointia koskeva e-lomakekysely, jonka vastaajiksi valikoitui vapaaehtoisten koulujen henkilökunta. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 113 koulua tai oppilaitosta ja kyselyyn vastasi yhteensä 1753 henkilöä, jotka työskentelivät ala- ja yläkoulussa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Vastaajista oli naisia 1292 (74 %) ja miehiä 461 (26 %). Heidän ammattiasemaa ja koulutustaustaansa ei ole kysytty. Aineiston kouluolosuhteita, sosiaalisia suhteita ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia kartoittavista muuttajaryhmistä luotiin eksploratiivista faktorianalyysia apuna käyttäen opetustyön voimavara- että vaatimustekijät. Voimavara- ja vaatimustekijöiden päävaikutuksia sekä niiden yhdysvaikutusta itsearvioituun suoriutumiseen testattiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Naiset arvioivat suoriutuvansa hieman miehiä paremmin. Vakituisten ja määräaikaisten suoriutumisessa ei ollut muuta eroa kuin työsuhteen alussa, jolloin vakituiset kokivat suoriutuvansa paremmin. Organisatorisen tuen kaikki osatekijät: arvostuksen kokeminen, esimies- ja työtoverituki edistivät suoriutumista. Yhteys kuitenkin vaihteli sukupuolen ja työsuhteen mukaan. Arvostuksen kokeminen edisti vain vakituisessa työsuhteessa olevien naisten ja miesten suoriutumista. Vakituisessa työsuhteessa olevat naiset kokivat myös esimiestuen edistävän suoriutumista. Esimiestuki muunsi myös kiireen negatiivista yhteyttä naisilla silloin, kun kiire koettiin vähän tai kohtalaisesti kuormittavana. Miehillä puolestaan työtoverituki edisti suoriutumista ja vähensi oppilaiden aiheuttamaa kuormitusta. Oppilaskuormitus oli negatiivisesti yhteydessä kuormitukseen ja laski suoriutumista vakituisilla ja määräaikaisilla sukupuolesta riippumatta. Kiire ja työmäärä kuormittivat opettajia seuraavaksi eniten. Negatiivinen vaikutus ei kuitenkaan näkynyt määräaikaisilla miehillä. Tutkielman johtopäätöksenä on, että organisatoriset voimavarat edistivät suoriutumista. Sen lisäksi kiireen ja oppilaskuormituksen suoriutumista heikentävään yhteyteen voidaan vaikuttaa työyhteisöllisten voimavarojen avulla.
  • Eränkö, Leena (Ympäristöministeriö, 2013)
    Ympäristöministeriön raportteja 4/2013
    Hankkeessa selvitettiin eri osapuolien (kunnat, valtion lupa- ja valvontaviranomaiset, toiminnanharjoittajat, ympäristönsuojelujärjestöt) kokemuksia ympäristölupamenettelyä korvaavan rekisteröintimenettelyn ja ympäristönsuojeluvaatimusasetusten toimivuudesta. Rekisteröintimenettelyä ja toimialakohtaisia ympäristönsuojeluasetuksia sovelletaan alle 50 MW:n polttolaitoksiin (VNa 445/2010, Pino), jakeluasemiin (VNa 444/2010, Jano) ja asfalttiasemiin (VNa 448/2010). Kivenlouhintaa ja -murskausta (VNa 800/2010, Muraus) koskevaa asetusta sovelletaan aina vain lupamenettelyssä. Rekisteröintimenettely on uusien toimintojen osalta ollut käytössä noin 2,5 vuotta ja olemassa olevien toimintojen osalta se otetaan käyttöön asteitain, viimeistään vuonna 2018, joten kokemukset perustuvat vain pienessä osassa tapauksista soveltamiseen olemassa oleviin toimintoihin. Saatujen kokemusten perusteella rekisteröintimenettely on vähentänyt hallinnollista työtä ja kustannuksia uusien laitosten osalta. Jälkivalvonta on lisääntynyt, mutta ei menettelyn vaan pääasiassa tiukentuneiden vaatimusten takia. Muraus-asetusta sovelletaan aina lupamenettelyssä ja sen soveltaminen on lisännyt hallinnollista työtä, koska toimialaa koskevat vaatimukset ovat tiukentuneet ja menettely on säilynyt lupana. Pieniä polttolaitoksia, jakeluasemia ja asfalttiasemia koskevien asetusten ympäristönsuojeluvaatimusten toimivuus on arvioitu yleisesti ottaen melko hyväksi. Koska asetuksia ja rekisteröintimenettelyä on sovellettu vasta pieneen osaan  toimintoja, ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä uudistuksen vaikutuksesta laitoksien todelliseen ympäristönsuojelun tasoon, yhdenmukaistumiseen eikä asetuksen vaatimusten noudattamiseen eri toimialoilla. Tulkinnoissa ja soveltamisessa on vielä epäselvyyttä. Muraus-asetuksen soveltamisesta on eniten kokemuksia ja myös eniten tyytymättömyyttyä ilmeisesti tiukentuneiden ympäristövaatimusetn vuoksi. Vaatimusten tarkoituksenmukaisuus saattaakin joidenkin yksittäisten asioiden osalta vaatia vielä lisäselvitystä ja mahdollisesti Muraus-asetuksen tarkistuksia.  Kunnan viranomaiset ja toiminnanharjoittajat tarvitsevat edelleen asetusten soveltamiseen liittyvää koulutusta, opastusta ja toiedotusta soveltamisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa ennakkoon rekisteröitävien pienten polttolaitosten, jakeluasemien ja asfalttiasemien ympäristönsuojelutoimiin on vähentynyt. Tällä ei kuitenkaan ole kovin isoa merkitystä, koska ympäristölupamenettelyyn jäävät kuitenkin sellaiset laitokset, joiden sijoittumista ja lupamääräyksiä on tarpeen tarkastella mm. naapuruushaittojen tai pohjaveden pilaantumisriskin kannalta. Kansalaisten turva ympäristöhaittoja vastaan on pyritty varmistamaan lupamenettelyn ulkopuolelle jäävien laitosten osalta tiukoilla ja yhdenmukaisilla ympäristönsuojeluvaatimuksilla (toimiala-asetukset).
  • Talala, Kirsi Marjaana (2003)
    Tiivistelmä - ReferatTutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, ovatko psykososiaaliset työtekijät työn vaativuus ja hallinta sekä organisaation relationaalinen ja proseduaalinen oikeudenmukaisuus yhteydessä mielenterveyden oireiluun. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen tuen ja vaikeiden elämäntapahtumien yhteyttä mielenterveyden oireiluun sekä sitä, vaikuttavatko nämä tekijät psykososiaalisten työtekijöiden ja mielenterveyden yhteyteen. Vakioituina taustatekijöinä olivat ikä, siviilisääty, ammattiasema, kotitalouden tulot, haittaava pitkäaikaissairaus ja vaikeat lapsuuden tapahtumat.Mielenterveyden mittarina oli Goldbergin (1972) kehittämä itseraportoidun koetun mielenterveyden mittari GHQ-12 (General Health Questionnaire). Mittari soveltuu akuutin, lievän, ahdistus- ja masennustyyppisen mielenterveyden oireilun mittaamiseen. Käytettynä teoreettisena lähtökohtana olivat Warrin (1987) kuvaamat mielenterveyteen vaikuttavat psykososiaaliset ympäristötekijät sekä Karasekin (1979) työn vaatimukset - työn hallinta -malli (job control - job demand -model). Organisaation oikeudenmukaisuuden tarkastelussa käytettiin relationaalisen ja proseduaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia (Elovainio ym. 2002). Käytetty aineisto oli Helsingin kaupungin työntekijöitä koskevasta tutkimusprojektista. Kyseinen tutkimus (Helsinki Health Study) selvittää kaupungin palveluksessa olevien 40 vuotta täyttäneiden työntekijöiden terveydentilaa ja hyvinvointia. Tämä tutkimus tehtiin vuoden 2001 kyselytutkimusaineistosta (N 3065). Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia tilastollisia menetelmiä. Käytetty tilasto-ohjelma oli SPSS-10.0 ohjelma. Monimuuttuja-analyysina käytettiin logistista regressioanalyysia. Tutkimuksessa mielenterveydeltään oireilevia oli naisista 25 % ja miehistä 24 %. Naisilla psykososiaalisista työtekijöistä työn vaativuus ja vähäinen proseduaalinen oikeudenmukaisuus olivat merkittävimmät tekijät yhteydessä mielenterveyteen. Vähäinen sosiaalinen tuki ja vaikeat elämäntapahtumat olivat työn ulkopuolisina tekijöinä merkittäviä riskitekijöitä. Miehillä työn vaativuus ja vähäinen relationaalinen oikeudenmukaisuus olivat tärkeimmät tekijät yhteydessä mielenterveyden oireiluun sekä vähäinen sosiaalinen tuki ja vaikeat elämäntapahtumat työn ulkopuolisina tekijöinä. Psykososiaaliset työtekijät olivat tässä tutkimusasetelmassa sosiaalisesta tuesta ja vaikeista elämäntapahtumista pääosin riippumattomia tekijöitä.
  • Louhiranta, Juha (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vaatimusmäärittelyä ketteriä menetelmiä hyödyntävissä ohjelmistoprojekteissa. Tavoitteena on selvittää, miten ohjelmiston vaatimukset muodostuvat ketterien menetelmien avulla ja millaisia vaikutuksia niillä on vaatimusmäärittelyprosessiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia hyötyjä ketterillä menetelmillä voidaan saavuttaa vaatimusmäärittelyssä ja minkälaisia ongelmia ne saattavat aiheuttaa ohjelmistoprojektin eri vaiheissa. Tutkielmassa myös etsitään eroja ketterien menetelmien ja ketterän vaatimusmäärittelyprosessin sekä perinteisten menetelmien välillä. Tutkielman tapaustutkimuksen kohteena on Helsingin yliopiston Software Factory -kurssi, jonka aikana toteutettiin asiakasprojekti sulautettua internet-videopuhelujärjestelmää kehittävälle startup-yritykselle. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ketterälle vaatimusmäärittelylle tutkimuskirjallisuudessa raportoituja hyötyjä sekä siihen liittyviä haasteita havaita ketterällä menetelmällä toteutettavassa ohjelmistoprojektissa. Tapaustutkimuksen avulla voitiin empiirisesti havaita kaikki vaatimusmäärittelyn hyödyt sekä yksi epätarkkoihin työmääräarvioihin liittyvä haaste. Tästä voidaan päätellä, että hyötyjen saavuttaminen on mahdollista pienellä tiimillä toteutettavassa asiakasprojektissa, jossa ei ole etukäteen tarkasti määriteltyjä ohjelmiston vaatimuksia. Toisaalta haasteitakin voidaan kohdata jo hyvin lyhyessä ajassa, vaikka rakennettaisiin pientä ja yksinkertaista sovellusta.