Browsing by Subject "vaihtuvuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Vartiainen, Erika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aims In previous research, the focus has been on how single factors (e.g. change of school, class or school size) are connected to motivation. No study has used a comprehensive set of aspects of school stability and investigated its association with school motivation. Further, no study has examined whether temperament modifies the connection between the stability of school environment and motivation. This study investigated 1) whether the instability of school environment is associated with students’ motivation and 2) whether this association is modified by temperament. Methods The sample consisted of 3369 Finnish ninth graders. Students’ school motivation and temperament traits (task orientation, reactivity and flexibility) were measured by self-report and teachers’ evaluation. A wide array of factors within school environment were assessed (by asking students and teachers), and three instability scales were formed: instability of physical space, social relationships, and general school structure. Results When adding all the instability scales to the model as predictors simultaneously, high instability in social relations and high instability of physical space were associated with lower student-rated and teacher-rated motivation. Instability of general school structure did not have significant main effect on student-rated or teacher-rated motivation. When adding all the two-way interactions between temperament traits and instability scales to the model as predictors simultaneously, temperament was found to have modifying effects on motivation: high reactivity modified both, the connection of instability of physical spaces and instability of social relationships on student-rated motivation in students. High flexibility modified the connection of instability of general school structure on student-rated motivation. High task orientation modified the connection of instability of physical spaces on teacher-rated motivation. In all the models, covariates included also students’ age, gender, and parental education. Conclusions Various dimensions of instability of school environment are differentially connected with students’ motivation. Temperament traits appear to modify these connections, indicating that different temperaments become differently motivated in instable school environments.
  • Knuuttila, Marja Helena (Helsingfors universitet, 1998)
    The purpose of this study was to clarify connection between profilation of schools and changing of teachers. Corresponding with educational politics nowadays the authority of our school system has been delegated more and more to the level of schools. That makes it possible for schools to have right to decide quite independently of the contents, objectives and procedures of teaching offered. Schools have also right to make their own curriculums and so profile as they want to. By the movement of the labor also teachers change their working places. In practice this means that teachers move from schools and duties to another after different working periods. One can have various opinions concerning this kind of changing and its effects on school’s working atmosphere and all the parties of school world. Especially effects on some minor teaching unit can be considerable. The research was carried out in an elementary school of Helsinki, concentrating on the changing of teachers in a combined class taught with Montessori method. The research contained both pupils of the class, their parents and other teachers of the school. The research was carried out by studying literature, observing the class, making interviews of the pupils and teachers and having articles written by the parents. Because of the narrow amount of the research material and the case study nature of the research no generalizations of results showing various kinds of effects of the changing of teachers can be made.
  • Kiema, Suvi (2007)
    Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on selvittää, mikä on pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen työllisyydessä vuosina 1997-2006. Tilastolähteinä käytetään Verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, Tilastokeskuksen suuryritystiedustelua ja yritys- ja toimipaikkarekisteriä sekä julkisyhteisöjen rekisteriä. Pk-yritysten työllistävyyttä tutkitaan palveluiden, kaupan, rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla sekä koko talouden tasolla. Yritysten kasvua tarkastellaan ensin tutkimalla päteekö Gibratin laki, jonka mukaan yrityksen kasvu on riippumaton sen koosta, Suomen yrityksiin. Kokojakaumatarkastelun avulla selvitetään, noudattaako kaikkien yritysten logaritminen kokojakauma normaalijakaumaa. Lisäksi yrityksen kasvun ja koon riippuvuutta tarkastellaan tarkemmin dynaamista regressioanalyysia hyödyntäen. Koska kyseessä on dynaaminen malli, tarkentuvan estimaatin löytämiseksi käytetään Arellanon ja Bondin GMM-menetelmää. Tulosten mukaan Gibratin laki ei pidä paikkaansa millään toimialalla eikä missään kokoluokassa. Mikroyritysten (alle 10 henkeä), pienyritysten (10-49 henkeä), keskisuurten yritysten (50-259 henkeä) ja suurten yritysten (yli 249 henkeä) kokoluokassa pienimmät yritykset kasvavat nopeimmin kaikilla toimialoilla. Työpaikkojen määrän muutoksia erikokoisissa yrityksissä tutkitaan työpaikkavirtalaskelmien avulla. Tulokset osoittavat, että pienet yritykset sekä luovat että tuhoavat työpaikkoja enemmän kuin suuremmat yritykset. Työpaikkojen määrän nettomuutokset ovat sitä suurempia, mitä pienemmästä kokoluokasta on kyse. Verrattaessa kokoluokittaisia työpaikkavirtojen osuuksia työvoimaosuuksiin havaitaan, että pienten yritysten kontribuutio työpaikkavirtoihin on huomattavasti suurempi kuin mitä niiden työvoimaosuus edellyttäisi. Saadut tulokset tukevat Jovanovicin (1982) ja Cabralin (1995) elinkaarimalleja, joiden mukaan pienet yritykset kasvavat nopeammin kuin suuret yritykset. Edellä mainittujen mallien ennustus yrityksen koon ja kasvun varianssin negatiivisesta riippuvuudesta todetaan myös oikeaksi. Gibratin laki kumoutuu myös työpaikkavirtalaskelmien perusteella. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia työpaikkavirtojen syklisyyttä. Erityisenä tavoitteena oli selvittää, pitävätkö Mortensenin ja Pissaridesin (1994) mallin ennustukset työpaikkavirtojen vastasyklisyydestä paikkaansa. Tältä osin tutkimustulokset eivät vastanneet edellä mainittuja ennustuksia, sillä työpaikkavirtojen todettiin olevan myötäsyklisiä kaikilla päätoimialoilla. Kokoluokittainen tarkastelu osoitti, että työpaikkojen vaihtuvuus korreloi nettomuutoksen kanssa positiivisesti kaikissa muissa kokoluokissa lukuun ottamatta suuria yrityksiä, joilla työpaikkavirrat olivat lievästi vastasyklisiä. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat Cabralin (1995) ja Mortensenin & Pissaridesin (1994) mallit sekä Hohdin (2000) ja Ilmakunnaksen & Malirannan (2000) tutkimukset.
  • Westerlund, Antti; Miettunen, Elina; Tuomi, Laura; Alenius, Pekka (Copernicus GmbH, 2022)
    Ocean Science
    Water exchange through the Åland Sea (in the Baltic Sea) greatly affects the environmental conditions in the neighbouring Gulf of Bothnia. Recently observed changes in the eutrophication status of the Gulf of Bothnia may be connected to changing nutrient fluxes through the Åland Sea. Pathways and variability of sub-halocline northward-bound flows towards the Bothnian Sea are important for these studies. While the general nature of the water exchange is known, that knowledge is based on only a few studies that are somewhat limited in detail. Notably, no high-resolution modelling studies of water exchange in the Åland Sea area have been published. In this study, we present a configuration of the NEMO 3D hydrodynamic model for the Åland Sea–Archipelago Sea area at around 500 m horizontal resolution. We then use it to study the water exchange in the Åland Sea and volume transports through the area. We first ran the model for the years 2013–2017 and validated the results, with a focus on the simulated current fields. We found that the model reproduced current direction distributions and layered structure of currents in the water column with reasonably good accuracy. Next, we used the model to calculate volume transports across several transects in the Åland Sea. These calculations provided new details about water transport in the area. Time series of monthly mean volume transports showed consistent northward transport in the deep layer. In the surface layer there was more variability: while net transport was towards the south, in several years some months in late summer or early autumn showed net transport to the north. Furthermore, based on our model calculations, it seems that dynamics in the Lågskär Deep are more complex than has been previously understood. While Lågskär Deep is the primary route of deep-water exchange, a significant volume of deep water still enters the Åland Sea through the depression west of the Lågskär Deep. Better spatial and temporal coverage of current measurements is needed to further refine the understanding of water exchange in the area. Future studies of transport and nutrient dynamics will eventually enable a deeper understanding of eutrophication changes in the Gulf of Bothnia.
  • Mäkelä, Bruno (Helsingin yliopisto, 2019)
    Varhaiskasvatusalan työvoimapula on puhuttanut mediaa viime vuosien aikana; varhaiskasvatuskeskuksilla näyttää olevan vaikeuksia löytää kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstä ja sitouttaa heitä pitkäaikaisin työsuhteisiin, mikä saattaa edelleen vaikeutua, kun varhaiskasvatuslain uudistus kiristää päiväkotihenkilöstön koulutusvaatimuksia. Aiemman tutkimuksen perusteella päiväkotihenkilöstön sujuva yhteistyö perustuu yhteisöllisyyteen, minkä tärkeinä tukipilareina ovat suotuisa työilmapiiri, yhteistyön vaaliminen ja työtovereiden välinen sosiaalinen tuki, mitä voi olla vaikea rakentaa tai ylläpitää jos henkilöstön jäsenet vaihtuvat jatkuvasti. Aiemmassa tutkimuksessa määräaikaistyöntekijöiden käytön on osoitettu heikentävän vakituisten työntekijöiden luottamusta työtovereihinsa, vähentävän altruismia sekä heikentävän heidän uskollisuuttaan organisaatioita kohtaan. On oletettu, että määräaikaistyöntekijät eivät ole työskentelyssään yhtä kunnianhimoisia kuin vakituiset työntekijät, mikä saattaa tarttua myös muihin työntekijöihin heikentäen koko henkilöstön yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden välisiä suhteita. Vaihtuvuuden on puolestaan osoitettu lisäävän työntekijöiden työmäärää ja näin ollen stressiä, sekä heikentävän työntekijöiden välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota. Nämä seikat voivat heikentää työpaikalla koettua sosiaalista tukea, mikä edesauttaa työhyvinvointia ja toimii tärkeänä suojaavana tekijänä stressiä vastaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli näin ollen tutkia määräaikaistyöntekijöiden osuuden ja henkilöstön vaihtuvuuden yhteyttä suomalaisten päiväkotien henkilöstöjen ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen sosiaalisen tuen välittämänä. Aineistona käytettiin Folkhälsanin DAGIS-tutkimusprojektin aineistoa, johon on kerätty dataa 8 suomalaisesta kunnasta yhteensä 66 päiväkodista. Tutkielmassa käytettiin päiväkotien johtajien ja henkilöstöjen kyselyiden vastauksia. Pääanalyysimenetelminä käytettiin regressioanalyysejä, joilla tutkittiin tutkielman muuttujien välisiä yhteyksiä. Aineiston monitasoisuuden takia aineisto aggregoitiin eri tasoille ja pääanalyysit suoritettiin yksilö- työryhmä- ja päiväkotitasoilla. Tutkielman tulokset osoittivat, että vaihtuvuus oli hypoteesien oletusten mukaisesti negatiivisessa yhteydessä ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen, ja tämä yhteys välittyi työtovereilta saadun sosiaalisen tuen kautta. Vaihtuvuus ei ollut yhteydessä esimieheltä saatuun tukeen, joka ei myöskään ollut yhteydessä ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen. Määräaikaistyöntekijöiden osuus oli puolestaan hypoteesien oletusten vastaisesti positiivisessa yhteydessä ryhmätyöskentelyn sujuvuuteen. Löydetty yhteys ei kuitenkaan välittynyt sosiaalisten tukien kautta. Tutkielman päätteeksi pohditaan tutkielman heikkouksia ja vahvuuksia sekä tulosten merkitystä suomalaisen varhaiskasvatusalan kontekstissa.