Browsing by Subject "vaikutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Muhonen, M; Härkönen, U; Matinheikki-Kokko, K; Sipari, S (2016)
    Työpapereita 98
    Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida CP-vammaisten lasten kuntoutukseen kehitetyn ja biomekaniikkaan perustuvan ABR-kuntoutuksen (eng. Advanced Biomechanical Rehabilitation) soveltuvuutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Tutkimuksessa kuvattiin ABR-kuntoutukseen liittyviä kokemuksia, vaikutuksia ja hyötyjä ARB-kuntoutusta toteuttavien perheiden ja tieteellisten tutkimusten näkökulmista. Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin realistista arviointitutkimusta, jossa määriteltiin ABR-kuntoutusta ja sen merkitystä ja arvoa suhteessa Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Aineiston keruu toteutui laadullisin menetelmin ja kirjallisuuskatsauksena. Arvioinnin tavoitteena oli edistää tuloksellisten kuntoutusmuotojen valintaa ja käyttöä kuntoutujien toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tietoa voi siten hyödyntää Kelan järjestämään kuntoutuksen päätöksenteossa. ARB-kuntoutuksen teemahaastattelut toteutettiin syyskuussa 2015 kolmelle CP-vammaiselle lapselle ja yhdeksälle vanhemmalle tai isovanhemmalle. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Lapset kokivat ABR-kuntoutuksen pääosin miellyttäväksi, kipuja lievittäväksi sekä päivittäisiä toimintoja, kuten siirtymisiä ja pukeutumisia helpottaviksi. Vanhemmat ja isovanhemmat pitivät ABR-kuntoutusta konkreettisena keinona vaikuttaa lapsen ja samalla koko perheen hyvinvointiin ja autonomian tunteeseen. ABR-harjoitteiden koettiin vähentävän lapsen kipuja, vahvistavan kudosrakenteita ja luovan täten parempia edellytyksiä lapsen arjen suorituksille, kuten asennon ylläpitämiselle ja asennosta toiseen siirtymiselle. ABR-kuntoutuksen koettiin helpottaneen myös lapsen ruokailu- ja avustustilanteita sekä kommunikointia. Positiivisten kokemusten ohella haastateltavat vanhemmat ja isovanhemmat kokivat ABR-kuntoutuksen fyysisesti melko raskaaksi, aikaa vieväksi, perheen sisäisen ajankäytön suunnittelua edellyttäväksi ja taloudellisesti kalliiksi investoinniksi, jota haastoi lisäksi ympäristön ajoittainen epäilevä suhtautuminen ABR-kuntoutusta ja perheen valintoja kohtaan. Kirjallisuuskatsauksen viiteaineistosta seuloutui lopulliseen analyysiin seitsemän julkaisua, joista keskeisin oli Marc Driscollin ja Leonid Blyumin kolmivuotinen prospektiivinen ABR-kohorttitutkimus (2012–2014) ja sitä koskeva, osin käsikirjoitusvaiheessa oleva ennakkoaineisto. Ennakkotulosten perusteella tutkijat päättelivät, että CP-vammaisten lasten tiivis kuntoutus soveltuu vaikeasti CP-vammaisten (GMFCS-luokka 4 ja 5) terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Kun CP-lasten kuntoutusta oli tehty 36 kuukautta (ρ < 0,05), CPCHILD-kyselyn alkupisteet vastasivat GMFCS-luokkien julkaistuja keskiarvoja. GMFCS-luokkaan 4 kuuluvien kuntoutettavien CPCHILD-kyselyn pisteet olivat parantuneet tasaisesti 8 % 51,55:sta 56,02:een, ja GMFCS-luokkaan 5 kuuluvien lasten pisteet olivat parantuneet 14 % (48,74 > 55,54 pisteeseen). CP-vammaisten karkeamotoriikkaa ja selkärangan stabiliteettia istuma-asennossa koskevat tutkimustulokset viestivät niin ikään ABR-kuntoutuksen puolesta. Kokonaisuutena suoraan ABR-kuntoutukseen liittyvä tieteellinen tutkimus oli vielä vähäistä. Uusi tieteellinen kirjallisuus sidekudoksen merkityksestä ihmisen toisena tukirankana tarjoaa kuitenkin osaltaan tukea ABR-kuntoutuksessa hyödynnettävälle sidekudoksen merkityksen ymmärtämiselle.
  • Larmala, Riku (Helsingfors universitet, 2015)
    C. S. Lewis (1898–1963) on yksi tunnetuimpia kristittyjä maallikkokirjailijoita. Hän kirjoitti rakastettujen romaaniensa ohella myös teologisia teoksia. Erityisen merkittävä teema niin Lewisin kirjoissa kuin hänen omassa elämässään oli syvä ja tyydyttämätön kaipuun tunne, jota Lewis kutsui nimellä Ilo (Joy). Lewis katsoi Ilon olevan Jumalan työtä. Hän uskoi, että Ilon kautta Jumala kutsui ihmistä puoleensa. Lewis uskoi, että Ilolla oli merkittävä rooli hänen omassa kääntymyksessään kristinuskoon. Lewisin omaelämänkerta, jossa hän kertoo kääntymyksestään kristityksi, on nimeltään ”Ilon yllättämä” (”Surprised by Joy”). Hippon piispa Augustinus (354–430) kertoo kääntymyksestään kristityksi omaelämänkerrallisessa teoksessaan ”Tunnustukset” (”Confessionum libri tredecim”). Lewisin tavoin myös Augustinus koki Jumalan kutsuneen itseään ja ohjanneen hänen elämäänsä valmistaen häntä kääntymään kristityksi. Lewis luki Augustinuksen ”Tunnustukset” 1930-luvun alkupuolella käännyttyään kristityksi. Tässä tutkimuksessa kysytään oliko Augustinuksen ”Tunnustuksilla” vaikutus Lewisin näkemykseen Ilosta. Tutkimuksessa selvitetään Lewisin kirjojen ja kirjeiden pohjalta millainen oli hänen ymmärryksensä Ilon luonteesta ja kuinka tämä käsitys Ilosta muuttui hänen elämänsä aikana. Vaikka Lewis pitikin Iloksi kutsumaansa kaipuuta yleisenä ilmiönä, hän ei uskonut kaikkien sen kokeneiden ymmärtäneen kokemaansa oikein. Ilon kohde on Jumala, mutta ihminen saattaa helposti erehtyä tästä. ”Ilon yllättämässä” Lewis kertoo kuinka hän omassa nuoruudessaan antoi eri elämänvaiheissa Ilolle erilaisia merkityksiä eikä tunnistanut Ilon todellista kohdetta tai luonnetta. Kun Lewis kääntyi teistiksi, hän koki Jumalan vaativan häntä luopumaan Ilosta. Vasta sen jälkeen kun Lewis oli vuonna 1931 kääntynyt kristityksi, hän ymmärsi Ilon merkityksen ja sen, että se oli koko ajan ohjannut häntä kohti Jumalaa. Hän ei kuitenkaan ”Ilon yllättämässä”, muissa kirjoissaan tai kirjeissään kerro miksi hänen käsityksensä Ilosta muuttui näin radikaalisti; ensimmäisen kerran tämä radikaalisti muuttunut käsitys Ilosta Jumalan työnä ja osana Lewisin kääntymystä löytyy hänen vuonna 1932 kirjoitetusta romaanistaan ”The Pilgrim’s Regress”. Vertailemalla Lewisin Ilon käsitettä Augustinuksen ”Tunnustuksiin” käy ilmi, että Augustinus esittää ”Tunnustuksissaan” myös ajatuksen ”viisauden kaipuusta” Jumalan välineenä hänen kääntymyksessään. Lewis on lukiessaan ”Tunnustuksia” voinut tunnistaa yhteisen kokemuksen tyydyttämättömästä kaipuusta, joka etsii kohdettaan. Hän sai myös nähdä, että Augustinus piti tätä kaipuuta Jumalan aikaansaamana. Lähdeaineiston perusteella voidaan ensimmäinen kerta jolloin Lewis luki Augustinuksen ”Tunnustukset” ajoittaa vuosien 1931 ja 1932 väliin. Tässä tutkimuksessa osoitetaan loogisen johtopäätöksen olevan, että kun Lewis luki Augustinuksen ”Tunnustukset” käännyttyään kristityksi, hän niiden perusteella alkoi käsittää Ilon Jumalan työnä ja ymmärtää uudella tavalla sen roolin omassa kääntymisessään kristinuskoon. Koska ”Ilon yllättämän” ja ”Tunnustusten” välistä suhdetta ei ole aikaisemmin tutkittu, on myös tähän kysymykseen jouduttu kiinnittämään tässä tutkimuksessa huomiota. Vertailemalla molemmista töistä löytyviä teemoja on tässä tutkimuksessa kuitenkin tultu siihen tulokseen, ettei Lewis käyttänyt ”Tunnustuksia” mallina kirjoittaessaan ”Ilon yllättämää”. Sen sijaan samankaltaisuudet selittyvät kirjailijoiden samanlaisilla kokemuksilla.
  • Lotsari, Eliisa; Dietze, Michael; Kämäri, Maria; Alho, Petteri; Kasvi, Elina (MDPI, 2020)
    Water 12 7 (2020)
    Macro-turbulent flows (i.e., coherent flow structures reaching through the whole water column), have not been studied widely in northern seasonally frozen rivers during both open-channel and ice-covered flow conditions. Thus, we aim: (1) to detect and compare the macro-turbulent flow, both at open-channel and ice-covered flow conditions; (2) to explore spatial variation of macro-turbulent flow characteristics within a meander bend; and (3) to detect the effects of near-bed layer velocity fluctuation on bedload transport during differing overall flow conditions. The analyses are based on 5–10 min-long acoustic Doppler current profiler (ADCP) measurements from a subarctic river. The ice-covered low flow, and open-channel higher and lower flow conditions were measured over the period of 2016 to 2020. This study found that macro-turbulent flow existed at all measurement locations under both open-channel and ice-covered flow conditions. Macro-turbulent flow was most consistent and obvious in the streamwise velocity component, and in particular at the inlet and outlet of the investigated meander bend. During all seasons, the near-bed velocities consistently exceeded the sufficient amount for sediment transport. At inlet and outlet areas, the greatest near-bed velocity fluctuation across the critical threshold for sediment transport coincided with the measurement times having frequent macro-turbulent flow.
  • Härkönen, U; Muhonen, M; Matinheikki-Kokko, K; Sipari, S (Kela, 2016)
    Työpapereita 97
    Tämä arviointi koskee psykofyysisen fysioterapian soveltuvuutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Tutkimuksessa kuvataan psykofyysiseen fysioterapiaan liittyviä kokemuksia, vaikutuksia ja hyötyjä psykofyysisen fysioterapian asiakkaiden, asiantuntijoiden ja tieteellisten tutkimusten näkökulmasta. Analysoitavan aineiston muodostavat haastattelut ja kirjallisuuskatsaus. Psykofyysisen fysioterapian teemahaastattelut toteutettiin syksyn 2015 aikana Suomessa asuville neljälle psykofyysisen fysioterapian asiakkaalle ja viidelle alan asiantuntijalle. Psykofyysisessä fysioterapiatilanteessa asiakkaille on ollut uutta ja merkityksellistä tulla kohdatuksi ja kuulluksi oman kokemusmaailmansa kautta. Tämä näkyy mm. kiireettömyytenä kohtaamistilanteissa. Asiakkaat kokivat luottamuksellisen ja turvallisen terapiasuhteen itseään voimaannuttavana. Myös psykofyysisen fysioterapian asiantuntijoiden mukaan vuorovaikutuksen laatu nähtiin terapian perustana. Asiakkaan kokemusta ymmärtävä ja todentava lähestymistapa oli heidän kertomansa mukaan edellytys asiakkaiden omien voimavarojen ja kykyjen vahvistumiselle sekä tulokselliselle terapialle. Psykofyysiseen fysioterapiaan olennaisesti liittyvä kehollinen työskentely paransi niin asiakkaiden kuin terapeuttien mukaan kuntoutujien itsetuntemusta ja minäkuvaa kehonkuvan jäsentymisen myötä. Kehollinen työskentely ja liikekäsityksen laatu ja laajuus toimivat asiakkaan fyysisen toimintakyvyn edistämisen lisäksi itseymmärrystä rakentavina tekijöinä. Fyysisen toimintakyvyn paraneminen, kuten esimerkiksi asennon ja tasapainon hallinta sekä kävelyn varmentuminen lisäsivät asiakkaiden kokemuksen mukaan arjen sujuvuutta. Asiakkaat kertoivat myös pystyvyyden tunteensa ja mahdollisuutensa itsesäätelyyn lisääntyneen terapian ansiosta. Kirjallisuuskatsauksen tavoite oli selvittää psykofyysisen fysioterapian vaikutuksia tutkimalla alan tutkimusta viimeisen viidentoista vuoden ajalta. Alan tutkimuskirjallisuus oli runsasta ja temaattisesti moniulotteista. Siitä oli paikoin haastavaa tunnistaa psykofyysisen fysioterapian erityispiirteitä. Kartoittavan katsauksen päätulokset osoittivat, että kokonaisvaltaisella kehotietoisuustyöskentelyllä näyttäisi olevan keskeinen merkitys asiakkaan itsesäätelyn vahvistumiseen ja toimintakykyyn. Kehollinen työskentely vähensi asiakkaiden oiretuntemuksia ja lisäsi heidän itsensä hyväksymistä sekä vastaanottavuutta tuelle. Arvioitavan aineiston valossa psykofyysisen fysioterapian avulla voidaan kohentaa kuntoutujan työ- ja toimintakykyä sekä edistää terveyttä ja antaa ihmisille voimavaroja heidän oman elämänsä hallintaan. Erityisasiantuntemukseen perustuva kuntoutustoiminta on kuntoutujan tarpeista lähtevää ja yhteistyössä rakennettujen konkreettisten tavoitteiden ohjaamaa toimintaa. Kuntoutuja on kuntoutuksen aktiivinen toimija voimavarojensa mukaan. Arvioinnin mukaan psykofyysinen fysioterapia soveltuu Kelan järjestämään kuntoutukseen.
  • Matinheikki-Kokko, K; Härkönen, U; Muhonen, M; Sipari, S (Kela, 2016)
    Työpapereita 99
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tanssi- ja liiketerapian (TLT) soveltuvuutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Arvioinnissa on kuvattu tanssi- ja liiketerapian tuottamia vaikutuksia ja hyötyjä tanssi- ja liiketerapian asiakas- ja ammattilaiskokemusten sekä tieteellisten tutkimusten näkökulmasta. Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin realistista arviointitutkimusta, jossa määriteltiin tanssi- ja liiketerapiaa sekä sen merkitystä suhteessa Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sitä ohjaaviin standardeihin. Aineiston keruu toteutettiin laadullisin menetelmin ja kirjallisuuskatsauksena. Arvioinnin tavoitteena on edistää tuloksellisten kuntoutusmuotojen valintaa ja käyttöä kuntoutujien toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tässä tuotettua arviointitietoa voi näin ollen hyödyntää Kelan järjestämän kuntoutuksen päätöksenteossa. Tanssi- ja liiketerapiasta löytyi suuri määrä kansainvälisiä ja kansallisia julkaisuja, joista kirjallisuuskatsaukseen valittiin TLT:n vaikuttavuutta ja vaikutuksia arvioivia katsauksia ja kokeellista tutkimusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Laadullista vaikutusten arviointia edustavat puolestaan tanssi- ja liiketerapiaan liittyvät teemahaastattelut, jotka toteutettiin syys-lokakuun aikana 2015 neljälle tanssi- ja liiketerapian asiakkaalle ja viidelle asiantuntijalle. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Tanssi- ja liiketerapian asiakkaat kertoivat arvostavansa erityisesti kokemaansa luottamuksellista, avointa ja tasavertaista vuorovaikutussuhdetta ja näkivät sen terapiasuhteeseen sitoutumisen edellytyksenä. Kokonaisvaltainen kehollisuuden huomiointi ja luova liike tarjosivat asiakkaille uudenlaisen ja aiempia terapiakokemuksia rehellisemmän ja merkittävämmän lähestymistavan sekä tärkeän ilmaisukanavan heidän omille tunteilleen ja ajatuksilleen. Terapiaprosessin myötä asiakkaat kertoivat itseymmärryksensä lisääntyneen ja itsesäätelykykynsä kehittyneen mikä näkyi myös arkisten toimintojen parempana sujumisena sekä keskeytyneisiin opintoihin ja työelämään paluuna. Haastatellut asiantuntijat toivat esiin turvallisen, sallivan ja asiakkaan toimijuutta kunnioittavan vuorovaikutussuhteen toiminnan lähtökohtana. TLT:ssä heidän kertomanaan on keskeistä ja asiakkaan eheytymistä tukevaa voimavaralähtöisyys sekä kolmen kokemustason kehollisuuden, tunnetason ja kognition integraatio. Arvioinnin mukaan tanssi- ja liiketerapia soveltuu Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuodoksi. TLT:n avulla voidaan kohentaa ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä edistää heidän terveyttään ja antaa ihmisille voimavaroja oman elämänsä hallintaan. TLT:n vaikuttavuudesta tehdään kasvavassa määrin ja määrätietoisesti tutkimusta, jonka tavoitteena on turvata edellytykset sille, että TLT:n terapeuttiset interventiot edistävät tehokkaasti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samaan aikaan korostetaan laadullisten ja dialogisten lähestymistapojen terapeuttista merkitystä. TLT:n erityisasiantuntemukseen perustuva kuntoutustoiminta on kuntoutujan tarpeista lähtevää ja yhteistyössä rakennettujen konkreettisten tavoitteiden ohjaamaa toimintaa. Kuntoutuja on kuntoutuksen aktiivinen toimija voimavarojensa mukaan.
  • Pellikka, Maiju (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tv-komedian yhteiskunnallinen tutkimus on keskittynyt vahvasti poliittiseksi satiiriksi luettavaan komediaan, eli komediaan, joka käsittelee selkeästi politiikkaa, sen instituutioita tai poliitikkoja. Kuitenkin esimerkiksi huumorin vaikutuspyrkimykset toimivat samalla tavalla riippumatta siitä, onko sisältö puhdasta poliittista satiiria vai ei, ja poliittisen satiirin ulkopuolisesta tv-komediastakin voidaan löytää lukuisia yhteiskunnallisia ominaisuuksia. Koska tv-komediaa kulutetaan paljon, on tärkeää pohtia sen roolia yhteiskunnassa. Tässä pohdinnassa oleellisia ovat myös kysymykset tv-komedian tekijöiden vallasta sekä vastuusta. Tv-komedian tekijät määrittelevät työllään väistämättä sitä, millainen yhteiskunnallinen rooli tv-komedialla oikein on ja miten he sitä käyttävät. Tästä syystä tämän tutkielman tavoitteena on selvittää tv-komedian tekijöiden käsityksiä poliittisen satiirin ulkopuolisen tv-komedian yhteiskunnallisesta roolista sekä tekijöiden vallasta ja vastuusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa mediavallan teorioihin, joiden kautta tv-komedian yhteiskunnallista roolia tarkastellaan. Pohjalla on Williamsin ja Delli Carpinin (2011) määritelmä poliittisesti relevantista mediasta. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltavat ovat alalla tunnustettuja tv-komedian käsikirjoittajia, ohjaajia ja näyttelijöitä, joilla on vankka kokemus tv-komedian tekemisestä Suomessa. Haastateltavat tiedostivat poliittisen satiirin ulkopuolisen komedian mahdollisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden, mutta käsitykset vaihtelivat sen suhteen, oliko tällainen ajattelu läsnä heidän työssään. Kolme vastaajaa koki, etteivät he mieti työtään yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta käsin, ja he suhtautuivat myös varauksellisemmin komedian mahdollisiin vaikutuksiin sekä heihin tekijöinä liitettyyn valtaan. Kaksi vastaajista halusi taas tietoisesti tuoda sisältöjensä kautta heille tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja esiin, he suhtautuivat komedian vaikuttavuuteen varmemmin ja he näkivät itsellään olevan myös selkeästi valtaa tv-komedian tekijöinä. Vastuuseen liittyvien käsitysten osalta edellä mainitut jakolinjat eivät olleet läsnä ja haastateltavien käsitykset vastuusta vaihtelivat: yksi haastateltavista ei nähnyt itsellään vastuuta tv-komedian tekijänä kun taas neljä vastaajaa koki heillä olevan vastuuta, mutta heilläkin käsitykset vastuun luonteesta vaihtelivat. Vastuuseen liitettiin ihmisarvon kunnioituksen ja vahingon tuottamisen välttämisen periaatteita, ja oikeus tekijän omien arvojen seuraamiseen koettiin tärkeänä.