Browsing by Subject "vaikutusmahdollisuudet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Pöntinen, Janna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Objectives. It is important to identify the factors behind stress at work, because stress can impair health and job performance. Based on previous studies, there may be a wide range of factors behind stress such as job demands, interpretation of situations and job autonomy. The aim of this study was to examine the associations between cognitive demands, autonomy and stress in teaching. Methods. The data was gathered by the Finnish Institute of Occupational Health’s Brain Work Survey. Participants (n = 424) worked in a teaching organization. The survey assessed the prevalence of cognitive demands at a weekly level, as well as the perceived load and perceived inspiring cognitive demands. Autonomy was assessed by exploring the opportunities participants have for influencing factors relevant to the performance of their work. The perceived stress was assessed on a numerical scale from zero to ten. Hierarchical regression analysis was used for the statistical analysis of the data. Results and conclusions. Cognitive demands and autonomy were associated with stress. Higher amount of instruction problems and perceived cognitive load were associated to higher perceived stress. The more autonomy there was at work, the less stress was experienced. However, the explanation rate of autonomy was closely related to cognitive demands. The results can be utilized in developing work as favourable for health and performance as possible.
  • Virkki, Minna (Helsingfors universitet, 2010)
    Aims. Sustainable development has become the most important theme in the development co-operation in the 21st century. Sustainable development is pursued by environmental education among other things. This research rose from the discussion about the meaning of environmental education in developing countries and especially the effect it might have in the environment and society. Nepal and one of its rural private schools was selected as a research object. The themes and questions of the research are: 1. Conceptions of the immediate environment of students and teachers: What does immediate environment mean according to the students and teachers? 2. Students' most important acts in the environment: What kind of effect do the students think they can have on the environment in their everyday life? 3. Teachers' opinions, experiences and methods in environmental education: What do teachers think should be taught to the students in environmental education? What are the teachers actually teaching? What kind of methods are the teachers using while teaching environmental education? Researching the conceptions of immediate environment and acts in the environment gives information about the students' and teachers' relation with the nature in their everyday life and the baseline from which environmental education will be implemented from. Teachers' opinions, experiences and methods in environmental education provide information on the current implementation of the environmental education. Methods. Ethnography was selected as a research method. Before collecting the actual data, a pre-study was conducted. The aim of the pre-study was to specify the research themes and practice the cross-cultural interview as a research method. The actual data was collected in the last week of January 2010 in Dhangadhi, Nepal. The data included twenty-two drawings and captions from the students and one group interview with the teachers. The data was analyzed with brief quantitative analysis and full analysis was done with a qualitative method called content analysis. Results and conclusions. Teachers' and student's conceptions of immediate environment differ from each other. Students saw the immediate environment from the scientific approach while the teachers thought it was more social conception. The interface was found in their own personal environment. This interface is a good baseline for environmental education. The most important acts in the environment for the students were protection towards the environment. The students saw their possibilities to have an influence in the environment through the school. A connection between the school and acting in the environment was evident. In the teachers' opinions and experiences of environmental education, environmental problems and the importance of teaching attitudes and values were found. No logic thematic entities were discovered but the teachers did use different kinds of methods in their teaching. Achieving the international aims for environmental education was very challenging in the research school because of the teachers' lack of information and skills to teach the subject. The context where the school works was also challenging.
  • Kausto, Johanna (2002)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkentaa empiirisesti työelämässä vaikuttavien psykososiaalisten tekijöiden, erityisesti työntekijöiden oikeudenmukaisuuskäsitysten ja työterveyden välistä yhteyttä. Viitekehyksenä näiden tekijöiden välisiä suhteita tarkasteltaessa oli Karasekin (1979) esittämä malli, jonka mukaan vaikutusmahdollisuudet työhön ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä työterveyttä ennustavia tekijöitä. Työterveyttä tarkasteltiin työkyvyn ja koetun terveyden näkökulmasta. Tekijöiden välisistä suhteista muodostettiin aikaisempien tutkimusten (Elovainio ym. 2001) pohjalta seuraavat hypoteesit: 1) Käsitykset päätöksenteon ja esimiehen oikeudenmukaisuudesta välittävät vaikutusmahdollisuuksien ja työkyvyn sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koetun terveyden välistä yhteyttä, 2) Käsitys esimiehen oikeudenmukaisuudesta muuntaa vaikutusmahdollisuuksien ja työkyvyn sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koetun terveyden välistä yhteyttä ja 3) Käsitys esimiehen tuesta ja luottamuksesta muuntaa vaikutusmahdollisuuksien ja työkyvyn sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koetun terveyden välistä yhteyttä. Hypoteeseja testattiin kyselylomakkeen avulla kerätyssä poikkileikkausaineistossa. Tutkimukseen osallistui 1443 kunta-alan teknisen sektorin työntekijää. Tutkittavista oli miehiä 75% ja naisia 25%. Sukupuolen lisäksi taustatekijöistä vakioitiin vastaajien ikä, ammattiasema sekä työsuhteen muoto (määräaikaisuus). Vaikutusmahdollisuuksia työhön ja esimiehen tukea selvitettiin Terve Organisaatio -kyselyyn sisältyvillä mittareilla. Käsityksiä päätöksenteon ja esimiehen oikeudenmukaisuudesta arvioitiin kahdella asteikolla (alkup. Moorman). Työkykyä mitattiin työkykyindeksillä ja koettua terveyttä selvitettiin yksittäisellä kysymyksellä. Tekijöiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin hierarkkisten lineaaristen regressiomallien avulla. Tulokset tukivat aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjä käsityksiä koetun oikeudenmukaisuuden merkityksestä työterveydelle, mutta antoivat oikeudenmukaisuuskäsitysten ja työterveyden välisistä yhteyksistä hieman tarkemman kuvan. Esimiehen oikeudenmukaisuus toimi vaikutusmahdollisuuksien ja työkyvyn sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koetun terveyden välistä yhteyttä muuntavana tekijänä. Esimiehen oikeudenmukaisuus on tulosten perusteella työterveyden yksi edellytys siten, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön ennustavat työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä etenkin, jos esimies-alaissuhteeseen sisältyvä vuorovaikutus koetaan oikeudenmukaiseksi.