Browsing by Subject "vakuuttaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Isotalo, Joonas (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen aiheena on monialaisten maatilayritysten liitännäiselinkeinojen liikevaihdon ja vahinkojen suhde. Työn tavoitteena oli tutkia LähiTapiolan Agro-maatilavakuutuksella vakuutettuja maatilayrityksiä, joilla on myös vakuutettua liitännäiselinkeinotoimintaa. Liitännäiselinkeinon liikevaihdon kasvaessa toiminta alkaa olla yhä yritysmäisempää, jolloin myös isojen vahinkojen riski on olemassa. Tutkimuksen keskiössä ovat liitännäiselinkeinon liikevaihdon ja vahinkoriskin yhteyden tutkiminen sekä liitännäiselinkeinojen tuotantosuuntien ja vahinkoriskin yhteys. Lisäksi tutkittiin vakuutussopimuskohtaisia korvaussummakeskiarvoja, vahinkomääriä, sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Aineistosta muodostettiin logistisia ja multinomiaalisia regressiomalleja, joilla pyrittiin ennustamaan , mikä on todennäköisyys, että vakuutussopimukselle tapahtuu vakuutuksesta korvattava vahinko. Liikevaihdon yhteys vahinkoriskiin oli vahva kaikilla mittareilla mitattuna. Vahingonto-dennäköisyys kasvoi lineaarisesti suhteessa liitännäiselinkeinon liikevaihdon kasvuun. Kun ajan vaikutus vahinkotapahtuman todennäköisyyteen poistettiin, saatiin laaditun mallin avulla tulos, jonka mukaan korvattavan vahinkotapahtuman todennäköisyys kasvoi 9 %:ä liikevaihdon kasvaessa 10 000 eurolla. Liikevaihto ei vaikuttanut vahinkosummakeskiarvoihin tai korvattavien vahinkotapahtumien määrään. Liitännäiselinkeinon tuotantosuunnan ja vahingon todennäköisyyden väliltä ei löytynyt merkitsevää korrelaatiota. Tutkimusaineiston perusteella korvattavan vahinkotapahtumantodennäköisyyttä ennustavat parhaiten aika ja liikevaihto.
  • Koskela, Tarmo (Helsingfors universitet, 2013)
    Maatiloilla varaudutaan vahinkoriskin varalle yleensä vakuutuksilla. Työkonevahingon sattuessa vahinkoriski realisoituu, jolloin vakuutustuote konkretisoituu. Vahinkotarkastus on usein osana vakuutusyhtiön ja viljelijän välistä korvauskäsittelyprosessia. Tutkimuksessa tutkitaan viljelijöiden kokemaa vahinkotarkastuksen laatua työkoneiden tarkastuksessa, mieltymyksiä vahinkotarkastuksen ja korjaamon suorittaman sähköisen tarkastuksen välillä sekä valmiuksia tehdä sähköinen tarkastus omatoimisesti. Tavoitteena on löytää keinoja parantaa vahinkojen korvauskäsittelyprosessia vahinkotarkastuksen osalta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa. Vahinkotarkastuksen palvelun laatu selvitettiin SERVQUAL-menetelmän ja palvelun laadun osatekijöiden avulla. Vahinkotarkastuksen palvelun laatu koettiin hyvänä vain konkreettisen ympäristön osalta. Pääosin laatu koettiin heikkona. Vastaajat pitivät laadun osatekijöistä tärkeimpinä palvelun luotettavuutta ja reagointialttiutta, mutta näiden laatu koettiin kaikista heikoimpana. Luotettavuuden osalta naudanliha- ja emolehmätilat kokivat laadun parempana kuin muut tuotantosuunnat. Viljelijöiden mieltymyksiä vahinkotarkastajan ja korjaamon suorittaman sähköisen tarkastuksen välillä selvitettiin palvelun laadun osatekijöitä hyväksikäyttäen. Vastaajat suosivat kaikkien laadun osatekijöiden osalta sähköistä vahinkotarkastusta enemmän kuin vahinkotarkastajaa. Eniten sähköistä tarkastusta suosivat kaikista nuorimmat vastaajat ja ne, jotka olivat kokeneet vahinkotarkastuksen palvelun laadun kaikista heikoimpana. Vastaajien valmiutta suorittaa sähköinen tarkastus omatoimisesti vaikuttaisi rajoittavan eniten kustannusarvion teko ja lisäajan käyttö vahingon selvittelytyöhön. Tämä tarkastusmuoto soveltuu huonosti suurehkoihin vahinkoihin, joissa kustannusarvion teko on haastavampaa ja aikaa kuluu enemmän. Toisaalta tarkastusmuoto näyttäisi soveltuvan pienempiin vahinkoihin. Tutkimus antaa vahvan kannusteen sähköisen vahinkotarkastuksen käyttämiselle maatilan työkonevahinkojen tarkastuksessa. Kustannusten hallitsemiseksi tulisi pyrkiä sopimuskorjaamoverkostoon, jolloin voidaan sopia korjauskustannusten tasosta ja säästää tarkastuspalkkioissa. Vahinkotarkastajan käyttö tulee jossain tapauksissa olemaan aina välttämätöntä. Vahinkotarkastuksessa tulee kehittää erityisesti palvelun luotettavuutta ja reagointialttiutta.