Browsing by Subject "vakuutusala"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Peura-Kapanen, Liisa; Nenonen, Sanna; Järvinen, Raija; Kivistö-Rahnasto, Jouni (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 8/2007
    Tutkimus käsittelee kuluttajien riskikäsityksiä ja riskeihin hallintaa. Erityisesti tutkimuksessa selvitetään kuluttajien arjen huolenaiheita, turvattomuuden kokemuksia sekä niihin varautumista turvavälineiden käytön, turvallisuutta edistävien toimintatapojen sekä vakuutusten avulla. Tutkimus on osa sähköisten vakuutuspalveluiden kehittämiseen liittyvää eInsurance -hanketta, johon liittyen tutkimuksessa selvitetään myös kuluttajien suhtautumista sähköisiin vakuutuspalveluihin. Tutkimuksen aineisto koottiin Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelisteille suunnatulla postikyselyllä, johon vastasi 770 panelistia. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä väestötasolla. Tutkimus osoittaa, että kuluttajien kokemat subjektiiviset riskit ja toteutuneet, objektiiviset riskit eivät vastaa läheskään aina toisiaan. Kuluttajat kokevat suurimmiksi riskeiksi liikenteen vaaratilanteet sekä oman tai läheistensä sairastumisen, mutta eivät ole huolissaan vaaratilanteista kodeissa. Yleisinä uhkakuvina vastaajat pitivät yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia ja ympäristön tilaa. Riskitietoisuus ja turvattomuuden tunne lisääntyvät vastaajille sattuneiden vaaratilanteiden myötä. Naiset ja iäkkäät kokevat riskejä ja turvattomuutta arjessaan muita yleisemmin. Riskien hallinnassa kuluttajat pitävät turvavälineitä, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja myös vakuutuksia sinällään tärkeinä. Erityisesti kotona turvavälineet ym. toimintatavat eivät kuitenkaan ole aina aktiivisesti käytössä. Kuluttajat ovat hankkineet esinevakuutuksia yleisemmin kuin henkilövakuutuksia. Vakuuttamisen esteinä ovat vakuutusten kalleus ja isot omavastuut. Yli puolet vastaajista on valmis hankkimaan vakuutuksen verkosta. Verkkovakuutuspalveluilta kuluttajat odottavat ennen muuta vertailtavuutta, esimerkkejä korvauskäytännöistä sekä hintalaskureita. Tutkimuksessa vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään riskikäsitysten ja riskeihin varautumisen perusteella. Vastaajien enemmistö kuului 'vakuutusmyönteisiin' tai 'turvallisuustietoisiin', jotka pitivät tärkeinä turvallisuutta edistäviä toimintatapoja ja vakuutuksia. Riskitietoutta tulisi lisätä erityisesti 'turvattomille' joilta näyttäisi puuttuvan tietoa, motivaatiota ja taloudellisia resursseja hallita arkipäivän riskejä sekä 'huolettomille', jotka uskovat hallitsevansa riskit eivätkä pidä riskeihin varautumista sen vuoksi erityisen tärkeänä.
  • Montonen, Tero (2005)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vakuutusalan myyntipäälliköiden omalle työlleen antamia myönteisiä merkityksiä työssä valtaistumisen näkökulmasta. Aineistona on yksilöhaastatteluja. Niitä analysoimalla rakennan myyntipäälliköiden jakaman yhteisötarinan, joka kertoo myyntipäällikön työn myönteisistä ulottuvuuksista. Vertaan yhteisötarinaa siitä selvästi poikkeavaan yksilökertomukseen. Tutkimukseni lähestymistapa on prosessuaalinen ja narratiivinen, ja se perustuu yhteisöpsykologian alueella tehtyyn valtaistumisen tutkimukseen. Lähtökohtana on, että työntekijä on itse oman työnsä asiantuntija, ja hänellä on mahdollisuus hallita omaa työtään ottamalla käyttöön yhteisöllisten tarinoiden tarjoamia resursseja. Työorganisaatioita käsittelevä valtaistamistutkimus jakautuu rakenteelliseen, psykologiseen ja prosessuaaliseen lähestymistapaan Rakenteellinen lähestymistapa on organisaatio- ja johtamistutkimuksen alueella paljon käytetty ja sen piiriin kuuluvat myös useimmat työorganisaatioissa toteutetut valtaistamisohjelmat. Psykologinen lähestymistapa tuo mukaan työntekijöiden näkökulman kiinnittämällä huomion yksilön voimaistumiskokemuksiin. Prosessuaalisessa lähestymistavassa puolestaan korostetaan sitä, että valtaistumisen sisältöä ei kukaan tutkija voi määritellä ulkoapäin tai etukäteen, vaan määrittelyn voivat tehdä ainoastaan tutkimukseen osallistuvat kukin omista lähtökohdistaan. Myyntipäälliköiden yhteisötarinassa korostuvat asiakkaiden, asiakassuhteiden ja lähityöyhteisön merkitys myönteisinä ja valtaistumisen resursseja tarjoavina ulottuvuuksina. Poikkeavassa nuoren menestyjän yksilökertomuksessa ei asiakkaita tai lähityöyhteisöä nähdä voimavaroina omassa työssä. Kun yhteisötarinassa myyntipäällikkö toimii asiakasta palvellen ja hänen etuaan huomioiden, nuori menestyjä keskittyy itsensä kehittämiseen ja oman työuransa edistämiseen. Nuoren menestyjän yksilökertomus toistaa kulttuurisesti jaettua tehokkaan, itsevarman, korkeasti kouluttautuvan ja eteenpäinpyrkivän työntekijän ihannetta. Mielenkiintoista on, että aikaisemman myyntityötutkimuksen kuvaama miehinen työorientaatio löytyy aineistossani yksilökertomuksesta, joka on nuoren naisen kertoma. Yhteisötarinassa on puolestaan paljonkin kulttuurissamme feminiiniksi leimattuja piirteitä kuten huolehtimista ja ihmisläheisyyttä, vaikka valtaosa tutkimukseni myyntipäälliköistä on miehiä. Tutkimukseni tulokset vahvistavat omalta osaltaan, että aikaisemmassakin tutkimuksessa käsitelty teema myyntityön ja sukupuolistereotypioiden välisestä suhteesta on eräs mielenkiintoinen jatkotutkimuksen kohde. Tämän lisäksi olisi syytä tutkia eri tarinatasojen (yksilökertomus, yhteisöllinen tarina ja kulttuurinen tarina) limittymistä ja niiden välistä vuoropuhelua tietyssä kontekstissa, vaikkapa myyntipäälliköiden työssä.