Browsing by Subject "validiteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Ruoppila, I; Poutanen, V-M; Laurinkari, J; Vesala, H (Kela, 2003)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 73
    Tavoitteenamme oli selvittää Kansaneläkelaitoksen (Kelan) etuuksien vaikutusta vuonna 1962 pienois-Suomi-otoksen 57 kunnasta vajaamieliseksi diagnosoitujen 2-64-vuotiaiden henkilöiden psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin sekä etuuksien yhteyksiä heidän käyttämiinsä palveluihin vuosina 1962-1998. Kehitysvammaiseksi määritellyistä henkilöistä (n = 2 340) 48 % on saanut jotakin Kelan etuutta, erityisesti työ-kyvyttömyyseläkettä, vuosina 1970-1997. Sukupuolella ei ollut yhteyttä etuuksien saantiin vuonna 1997. Lievästi kehitysvammaiset henkilöt olivat saaneet etuuksia vähemmän kuin vaikeammin kehitysvammaiset. Etuuksien alkamisikä on selvästi alentunut: vuoden 1940 jälkeen syntyneillä se oli keskimäärin 16-17 vuotta. Kelan etuuksilla ei ollut yhteyttä kehitysvammaisten henkilöiden kokemaan sosiaaliseen huono-osaisuuteen eikä syrjäytymiseen. Kelan eläkkeitä saaneet olivat psyykkiseltä ja fyysiseltä toimintakyvyltään lähes samantasoisia kuin etuuksia ilman olleet. Rekisteritietojen perusteella etuuksia saaneet ja niitä ilman olleet erosivat hyvin vähän palveluiden käytössä.
  • Mattila, H (Kela, 1999)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 48
    Miksi eri tutkimukset tuottavat erilaista ja ristiriitaiseltakin vaikuttavaa tietoa organisaation asiakaspalvelun laadusta? Tässä tutkimuksessa käydään läpi erilaisia tutkimustyyppejä ja pohditaan, miten yksittäisen lomakekyselyn toteuttamistapa vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Keskeisellä sijalla on käsitteellinen erottelu asiakkaiden palvelukokemusten selvittämiseen tähtäävän ja organisaation imagoa kartoittavan tutkimustyypin välillä. Tutkimusaineiston pääosa koostuu asiakkaille Kelan toimistoissa vuonna 1997 jaetusta kyselystä ja samana vuonna tehdystä satunnaisesti väestölle suunnatusta postikyselystä.
  • Vartiainen, Liisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Aims. The aim of this Master’s Thesis (Special Education) is to evaluate reliability and validity of the CodyTest in Finland with grade 2–4 children. The CodyTest is designed to identify children who are at risk for mathematical learning difficulties. The test’s reliability and validity has been evaluated in German sample, but not before with Finnish sample. Methods. Fivehundredthirteen children participate the study. Data was collected during years 2016–2017 and that was part of teacher’s training program of Niilo Mäki Instituutti. The teachers used the test with children in their own classes. The data is owned by Niilo Mäki Instituutti, which granted it to be used in this study. The construction of CodyTest was evaluated by confirmatory factor analysis (CFA) and the reliability was evaluated by Cronbach’s alfa. Configural freqvency analysis and Pearson’s correlation was used to assess if the results of CodyTest were stable over seven months. The concurrent validity of CodyTest was evaluated with correlations between CodyTest and other mathematical skills tests. Results. The structural equation model which was found by CFA has a good fit (X^2 (33)=99.427, p<0.001, CFI=0.96, TLI=0.93, RMSEA=0.06). The analysis showed that CodyTest has two latent factors, namely “subitizing and comparing” (α=0.75) and “number sequence and basic arithmetic skills” (α=0.74). The composite test’s reliability was 0.77. The stability of CodyTest’s scores were reliable between seven months, the test-retest correlations were high, and it was possible to identify low performing children both times. The two factor and composite scores were correlating with mathematics skills test total scores. The results in this thesis show that the reliability and validity of CodyTest are good in Finnish sample.
  • Pousi, Iina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Reflection is often stated as a learning outcome of teacher education. However no consistent method exists to assess the extent to which students engage in reflective thinking. The purpose of this study is to explore the utility of Reflection Questionnaire developed by Kember et al. (2000) for measuring the reflection levels of Finnish pre-service teachers. In addition, the Reflection Questionnaire is placed as a part of a broader theoretical framework by examining associations between students’ approaches to learning and stages of reflective thinking. The data (n= 220) was collected in the spring of 2018 and it consisted of pre-service teachers at the beginning of their studies at the University of Helsinki. The reliability and validity of the instrument was examined in terms of internal consistency, structural validity, convergence validity, discriminant validity and nomological validity. The internal consistency was estimated by calculating Cronbach’s alpha. Confirmatory factor analysis (CFA) was used to examine the structural, convergent and discriminant validity of the Reflection Questionnaire. Nomological validity was examined using ALSI questionnaire which measures deep and surface approaches to learning. The Cronbach's alpha values signified that the dimensions of the Finnish version of Reflection Questionnaire were internally consistent. The confirmatory factor analysis indicated acceptable model fit and confirmed the original four-factor model, indicating structural validity of the instrument. In addition, the relationships between the dimensions of reflection supported convergence and discriminant validity. Relationships between deep and surface approaches to learning and the dimensions of reflection provided evidence of nomological validity. These findings reveal the utility of Reflection Questionnaire in measuring reflection levels of pre-service teachers. The Finnish version of Reflection Questionnaire is a valid instrument to be used for learning the extent to which students are engaging in the reflective thinking.
  • Malmila, Mia (2006)
    Tässä pro gradu-tutkielmassa pyrittiin löytämään laskennallisia keinoja, joita voidaan käyttää sairaanhoitajien määrän arvioimiseen ja ennustamiseen. Tutkimusaineisto oli osa-aineisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) vuonna 2002 kootuista leikkausyksikön ja heräämön aikatallenteista. Aineisto ei sisältänyt potilaiden henkilöllisyystietoja. Henkilökunnan identifiointitiedot muunnettiin kirjainkoodeiksi aineiston käsittelyn alkuvaiheessa. Koodauksessa ei noudatettu helposti tunnistettavaa systematiikkaa. Tietosuojan säilymisen takaamiseksi tutkimuskohteena ollutta leikkausosastoa ei mainita nimeltä. Teoriaosassa kartoitetaan tieteellisen tutkimuksen vaiheet. Osoitetaan tilastotieteen merkitys tutkimusprosessissa. Esitellään sairaanhoitajien määrän laskemista käsitelleitä tutkimuksia. Työaikalakiin perustuvat käsitteet työaika, varallaolo aika, lisätyö, ylityö ja hätätyö määritellään. Vuorotyön termit yövuoro, lepotauko ja vuorokausilepo määritellään. Käsitettä otoskoko tarkastellaan erilaisten laskumenetelmien avulla. Tilastotieteen teorioista esitellään otannan perusmenetelmät, ja valitaan tapahtumaaikojen poimintaan sopiva otantamenetelmä. Määritellään faktorianalyysi. Esitellään menetelmän kehittymistä teoreettisesta tutkimusmenetelmästä empiiristen tutkimusongelmien ratkaisijaksi. Validiteetti määritellään, ja kuvataan reliabiliteettikäsitteen laskennallisia kehitysvaiheita. Määritellään asteikko. Faktorianalyysimallia ja mittausmallia verrataan toisiinsa. Empiirisessä osassa esitellään havaintoaineiston muokkaamisen kulku. Lasketaan tutkimusaineiston otoskoko. Kuvataan otoksen poiminnan vaiheet. Kerrotaan, miten tutkimusaineisto tiivistettiin dataksi. Esitellään, ja luokitellaan muuttujat, sekä tarkastellaan niiden soveltuvuutta faktorianalyysiin. Valitaan faktorianalyysimuuttujat, joita analysoidaan mittausmallin avulla. Mittausmalleiksi saatiin kahden ja seitsemän faktorin mallit. Rakenteelliset validiteetit olivat 0.438 ja 0.844. Sairaanhoitajamäärään vaikuttavia tekijöitä voidaan kartoittaa mittausmallin avulla. Yksiselitteisen sairaanhoitajalukumääräennusteen laatiminen vaatii jatkoanalyysejä ja hallinnollisen aineiston lisäksi muita mittareita. Tärkeimmät lähteet: Cochran W. 1977, Sampling Techniques. Third Edition. John Wiley & Sons: Singapore. Holzinger K. J. & Harman H. H. 1951 [1941], Factor Analysis - A Synthesis of Factorial Methods. Third Impression. The University of Chicago Press: Chicago. Partanen P. 2002, Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Opetus- ja tutkimusyksikkö. Kuopion yliopistollinen sairaala. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus: Kuopio. Haettu 7. 12. 2004 Internet-osoitteesta http://www.uku.fi/vaitokset/2002/isbn_951-781-938-2.pdf. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, Sosiaali- ja terveyskertomus 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:11. Edita Prima: Helsinki. Tarkkonen L. & Vehkalahti K. 2005, Measurement Errors in Multivariate Measurement Scales. Journal of Multivariate Analysis 96. Pages 172 - 189. Elsevier.
  • Juntunen, Iiris (Helsingin yliopisto, 2020)
    Alternative research methods are needed to complement traditional dietary assessment methods in risk assessment, because traditional methods have bias related to misreporting and a short period of monitoring. The aim was to study whether food purchase data could be used in risk assessment to complement traditional food consumption data to estimate food intake. The study compared statistics from two different Finnish studies. This substudy of LoCard is based on the original grocery purchase data, a subsample provided by consenting retailer loyalty card holders (n=15 756) from 2017. FinDiet 2017 is a national dietary survey with individual level data based on two 24-h-dietary recalls (n=1 655). Four food groups were selected from both data sets: almonds and nuts, bananas, apples, and eggs. Post-stratification weights to correct selection bias for LoCard data were used and the degree of loyalty was taken into account. FinDiet data showed higher consumption of almonds and nuts, and apples than LoCard data. In LoCard data, banana consumption was relatively high compared to FinDiet data. When using post-stratification weights, the magnitude of differences did not change significantly. In conclusion, grocery purchase data cannot be used in risk assessment to estimate food intake as such, because bodyweight information is missing. Thus, consumption estimates per bodyweight cannot be executed. However, when combined with other food consumption data, purchase data have the potential to remediate some limitations of self-reported food consumption, such as misreporting and a short period of monitoring. Food purchase data also add timely information on population consumption and special dietary products. Future studies are needed to evaluate how food purchase data could practically be used in risk assessment process.
  • Hietanen, A; Suutama, T; Heikkinen, E; Heikkinen, R-L; Raitasalo, R (Kela, 2001)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 62
    Raportissa esitellään EXCELSA-projektin Suomen esitutkimuksen tuloksia. Tutkimusprojekti kohdistuu vanhenemiseen, terveyteen ja kompetenssiin, ja sitä toteutetaan kymmenen Euroopan maan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa elämänkulun aikaisista terveyden ja toimintakyvyn muutoksista ja niiden taustalla olevista tekijöistä. Pyrkimyksenä on löytää keinoja, joilla voitaisiin ylläpitää Euroopan eri alueilla ja erilaisissa sosiaalis-taloudellisissa oloissa elävien ikääntyvien henkilöiden autonomiaa ja elämänlaatua. Tutkimusaineistoa kerätään haastattelujen, kyselylomakkeiden sekä erilaisten ruumiinrakenteen ja toimintakyvyn mittausten avulla. Esitutkimuksessa testataan tutkimusasetelman ja -menetelmien toteutettavuutta ja soveltuvuutta.