Browsing by Subject "valinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 32
  • Hemminki, Panu (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Luther-säätiön Lähetyshiippakunnassa toimivien jäsenten sitoutumista liikkeeseen ja heidän valintamotiivejaan. Tutkimuksessa kuvataan jäsenten uskonnollista taustaa, kristillisiä arvoja, osallistumista Lähetyshiippakuntaan, herätysliikkeisiin ja ev. lut. kirkkoon sekä osallistumisaktiivisuuden muutoksia. Tutkimus esittelee kannustimet, jotka ovat motivoineet Lähetyshiippakunnan valintaan ja sitoutumiseen. Väljänä viitekehyksenä on käytetty rationaalisen valinnan teoriaa, kääntymisen teoriaa ja resurssimobilisaatioteoriaa. Tutkimusaineisto (N=152) kerättiin keväällä 2014. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon kaikista ikäryhmistä. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen. Kyselylomakkeessa on 43 kysymystä. Kyselyssä on myös avoimia kysymyksiä, joiden kautta saatiin laadullista aineistoa. Vastaajat ovat aktiivisia Lähetyshiippakunnan toimintaan osallistujia ja liikkeeseen vahvasti sitoutuneita. Maallistuminen, luopuminen luterilaisesta tunnustuksesta ja naispappeus ovat syynä siihen, että kyselyyn osallistuneet ovat pettyneet ev. lut. kirkon toimintaan. Jäsenet ovat löytäneet Lähetyshiippakunnasta kaipaamansa kodinomaisen ja luotettavan yhteisön, jossa pidetään kiinni kristillisistä periaatteista. Lähetyshiippakunnan jäsenten pääasialliset motiivit toimintaan sitoutumiselle voidaan jakaa neljään ryhmään: Oikeaoppisuus ja raamatullisuus, ev.lut. kirkkoon pettyminen, ystävyys ja sosiaaliset suhteet sekä seurakuntayhteys ja kodinomaisuus. Miehen julistama puhdasoppinen Sana ja ehtoollinen ovat yhteisön toiminnan keskiössä. Yhteyksiä muihin liikkeisiin ja kirkkoon pidetään kuitenkin yllä, vaikka niihin osallistuminen on vähentynyt viime vuosina sanoman sisällön ohentumisen vuoksi. Lähetyshiippakunnassa samanmielisten muodostama tiivis jumalanpalvelusyhteisö tarjoaa varmuuden ja kokemuksen luterilaisen tradition muuttumattomista periaatteista. Pelastuksen varmistaminen ja perinteisen evankeliumin kuuleminen olivat kannustimia, jotka motivoivat liikkeeseen kiinnittymiseen. Korkea moraali ja Raamatun aktiivinen lukeminen oli vastaajille yleistä. Liikkeessä on havaittavissa fundamentalistisia piirteitä, mutta toiminta on maltillista ja monet haluavat pysyä kirkossa jännitteistä huolimatta. Yli puolet jäsenistä epäili, että tietyt erimielisyydet kirkon kanssa saattavat kuitenkin johtaa kirkosta eroamiseen. Jäsenet näkivät liikkeen tulevaisuuden valoisana ja jäsenmäärän kasvavana. Liike haluaa tarjota luterilaisen tunnutuksen mukaista opetusta ja samoin ajattelevien yhteyttä. Kaikilla jäsenillä on luterilaisuuden ydinkohtien ja Raamatun arvovallan puolustamisen tehtävä sekularisaatiota vastaan. Lähetyshiippakunta on rationaalinen valinta niille, joiden uskonnollinen arvomaailma on säilynyt ennallaan yhteiskunnan ja kirkon muutoksessa. Liike pyrkii täyttämään kirkon tehtävän puhdasoppisen sanan julistamisessa ja käyttää näin symbolista valtaa uskonnollisella kentällä.
  • Räihä, Jouni; Ruokamo, Enni (Elsevier, 2021)
    Energy and Buildings 251 (2021), 111366
    Detached house owners can improve energy efficiency in heating by adding a supplementary heating system alongside the primary mode. Whereas research on primary heating mode adoption is wide, studies focusing solely on the determinants of supplementary heating system adoption is limited. This study examines the determinants of supplementary heating system adoption and consideration in Finland with a survey data collected from a sample of newly built detached house owners. We employ discrete choice modeling to investigate the homeowners’ supplementary heating system choices and interpret the results vis-à-vis the diffusion of innovations literature. The supplementary heating systems under study are solar panel, solar thermal heater, air-source heat pump and water-circulating fireplace. Overall, the findings indicate that homeowners are generally receptive to supplementary heating in Finland. The analyses show that several factors such as age, education, primary heating mode, heating system attributes, location, environmental attitudes and information channels impact the supplementary heating system adoption decision.
  • Kallio, Tuomas (Ministry of the Environment, 2009)
    The Finnish Environment 27en/2009
    Several structural funds programmes co-funded by the European Union will be implemented in Finland during the programming period 2007–2013. Sustainable development as a cross-cutting principle guides both European Structural Funds programme preparation and implementation. This report aims to provide a framework for integrating environmental considerations into the implementation of these programmes. The focus will be on the four Regional Competitiveness and Employment programmes funded from the European Regional Development Fund (ERDF programmes), but the results can be applied to all types of structural funds programmes as well as to national regional development.
  • Velling, Pirkko; Tigerstedt, P. M. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1984)
  • Weissenberg, Kim von (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Arola, Hanna (Suomen ympäristökeskus, 29.3)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2012
    Jatkuvatoimiset mittalaitteet ovat yleistyneet ympäristönseurannassa lähinnä hanketasolla. Uusien menetelmien myötä ovat ennen kaikkea antureiden oikeaoppiseen käyttöön ja tuloksien laatuun liittyvät kysymykset nousseet esiin.Opas esittelee kolme erityyppistä ja yleisesti käytössä olevaa sameusanturia sekä erilaisia virtalähteitä ja tiedonkeräimiä. Lisäksi teoksessa esitellään eri antureille ja erilaisiin mittauspaikkoihin soveltuvia telineitä kuvien ja piirustuksien kera. Paikanvalinnan merkitystä tuloksien edustavuuteen on painotettu ja antureiden kalibroinnista annetaan huolelliset ohjeet aina näytteenotosta aineiston oikeaoppiseen käsittelyyn. Laadunvarmistus ja toimiva huolto takaavat aineiston korkean laadun ja tästä teoksesta löytyy esimerkkejä laadunvarmistusmenetelmistä sekä huollossa yleisimmin vastaan tulevista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lopuksi käydään läpi pääkohdat aineiston käsittelystä ja arkistoinnista.Jatkuvatoimisen sameusmittauksen oppaan tarkoitus on antaa vastauksia kysymyksiin, joita niin kokeneille kuin aloittelevillekin mittaajille voi tulla vastaan. Jatkuvatoimisen sameusmittauksen menetelmiä ei ole yleisesti standardoitu, eikä tämäkään teos ole standardi vaan mittaajilta mittaajille suunnattu opas, jossa on koottu asiantuntijoiden arvokasta kokemusta yksiin kansiin.
  • Laukkanen, Tuula (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 5/2007
    Siinä, missä vähenevän väestön alueilla mietitään tyhjenevien aravavuokratalojen kohtaloa, on Helsingin kaupungilla maan suurimpana vuokranantajana omat ongelmansa. Kaupungin palveluvaltainen elinkeinoelämä vetää pienituloisia ja vähävaraisia eli sosiaalisen vuokra-asukkaan kriteerit täyttäviä työn- ja asunnonhakijoita. Samanaikaisesti vuokrataloihin ja vuokratalokeskittymiä sisältäviin asuinalueisiin kohdistuu kielteistä arvostelua ja kaupungin asuntopoliittisessa keskustelussa pohditaan, onko vuokrataloja liikaa vai liian vähän ja pitäisikö kaupungin saada vapaasti valita omat vuokralaisensa. Kritiikistä huolimatta Helsingin kaupungin omistamat vuokra-asunnot ovat kysyttyjä ja niitä vapautuu hakuun hitaasti: vuonna 2005 rekisteröitiin hakijoiksi 26 000 kotitaloutta, joista asunnon sai vain vajaat 14 %. Todennäköisesti hakijoiden määrää kasvattaa sähköisen haun helppous, sillä samalla ovat kasvaneet myös hakijajoukosta nopeasti poistuvat kotitaloudet ja ne, jotka eivät ota vastaan tarjottua asuntoa. Hakijajoukko vaihtuu tavalla, joka on herättänyt kysymyksen: minne hakijat lähtevät? Missä ja millaiset ovat ne asuntomarkkinat, jotka vetävät pienituloisia ja vähävaraisia kotitalouksia? Ovatko myös pienituloiset yltäneet omistus- tai asumisoikeusasuntoihin? Tämä raportti seuraa syyskuussa 2005 kaupungin vuokra-asuntoa hakeneiden asumisen kehittymistä yhden vuoden aikana. Se kertoo, minkälaisia asuntoratkaisuja voivat tehdä ne, joilla asema työmarkkinoilla, tulot ja varallisuus rajaavat toimia. Se kertoo myös, mitä mieltä asunnonhakijat ovat sähköisestä hakumenettelystä, asuntojen jakamisen oikeudenmukaisuudesta ja vuokrataloista, kaikkine ilon ja harmin aiheineen.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (9)
  • Piiroinen, Sanna; Järvelä, Katja (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 8/2006
    Kuluttajien toimintaympäristön muutokset vaikuttavat arkeen monin tavoin. Kaupan rakenteen ja valikoimien muutokset, yhden hengen talouksien määrän kasvu ja kiireinen päivärytmi ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka kehystävät myös kuluttajien ruokavalintoja. Myös tieto ruoasta ja esimerkiksi sen riskeistä lisääntyy jatkuvasti. Arkiset valinnat voivat olla kompromisseja perheenjäsenten toiveista tai tasapainoilua terveellisyyden ja herkuttelun optimaalisen suhteen löytämiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ruoan turvallisuuteen liittyviä kuluttajien näkemyksiä ja toimintatapoja. Tutkimusaineisto (N = 1 777) kerättiin Internet-kyselyllä lokakuussa 2005. Aineisto on edustava otos suomalaisista 15-79-vuotiaista Internetin käyttäjistä. Kysely on jatkoa vuosina 2004-2005 tehdylle laadulliselle tutkimukselle, jossa kuluttajat kertoivat omista ruoan turvallisuuteen liittyvistä toimintatavoistaan ja ruokavalinnoistaan Internet-pohjaisen päiväkirjan avulla. Tässä raportissa keskitytään kyselyn tuloksiin, joita verrataan laadullisessa tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Kyselyn tulokset osoittavat, että ruoan turvallisuudesta pidetään melko hyvin huolta kotona ruokaa käsiteltäessä ja säilytettäessä. Ruoan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota myös ruokaa ostettaessa. Oman toiminnan huolellisuus oli yhteydessä etenkin vastaajien ikään sekä mm. sukupuoleen ja kiinnostukseen ruokaan liittyviin asioihin. Vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään sen mukaan, kuinka kiinnostuneita he olivat ruokaan liittyvästä tiedosta ja kuinka hyvin he noudattivat ruoan turvallisuuteen liittyviä suosituksia. Melko suuri osa kuluttajista luottaa siihen, että ruoan turvallisuuden eteen tehdään työtä elintarvikeketjussa. Samanaikaisesti tuloksista nähdään kuluttajien luottamus omiin kykyihinsä ja kokemukseensa ruoan turvallisuuden arvioinnissa. Myös ruokaan liittyvää informaatiota suhteutetaan omaan kokemukseen ja sitä kautta kertyneeseen tietämykseen. Vaikka esimerkiksi viranomaisten ohjeita ruoan turvallisesta käsittelystä pidetään tärkeinä, voi ruokaa koskevan tiedon paljous ja koettu muuttuvuus hämmentää ja jopa ärsyttää kuluttajia. Se taas saattaa horjuttaa luottamusta itse asiasisältöön tai tiedonlähteeseen. Ruokaan kohdistuu samanaikaisia monenlaisia toiveita. Sen tulisi olla herkullista, mutta kuitenkin terveellistä ja lisäksi edullista. Toiveet muuttuvat tilanteen mukaan ja toisaalta myös eri elintarvikkeisiin kohdistuu erilaisia odotuksia. Etenkin ruoan terveellisyys joutuu usein väistymään todellisissa valintatilanteissa. Kuluttajat tunnistavat ravitsemukselliset riskit ja pitävät niitä vakavina, mutta käytännössä niitä usein ollaan valmiimpia ottamaan kuin muita riskejä. Tällaisia valintoja kuvataan usein poikkeuksiksi tavanomaisesta. Näiden poikkeuksien lähempi tarkastelu olisi tärkeää kuluttajien arjen ymmärtämiseksi. Tutkimuksen tulokset antavat aiheen pohtia sitä, miten yhä lisääntyvän ruokaa ja syömistä koskevan moninaisen informaation kanssa tulisi toimia. Kuluttajien käyttäytymistä pyritään usein ohjaamaan tiedottamalla asiantuntijanäkökulmasta oikeista toimintatavoista tai epätoivottuun käyttäytymiseen liittyvistä riskeistä. Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin informaatio todella saa aikaan toivottuja muutoksia. Tiedon omaksuminen osaksi omaa toimintaa näyttäisi olevan hidas prosessi.
  • Rokkonen, Hannu Ilmari (2008)
    Tiivistelmä Yhteiskunta on muuttunut kulutusyhteiskunnaksi ja ihmisestä on tullut kuluttaja. Tämä yhteiskuntatieteellinen opinnäyte tarkastelee taloustieteen ja filosofian käsitteiden avulla juuri kuluttajaa, jonka tavoitteena on hyvä elämä. Hyvän elämän tavoite kiteytyi jo aikoinaan Aristoteleen ajatuksissa, joita tarkastelen ensimmäisessä luvussa. Toisessa luvussa lähestyn kuluttajaa ja kuluttamista talouden näkökulmasta. Taloustieteen näkemys kuluttajasta esitellään kuluttajan teoriassa. Kulutuksen odotetaan kasvavan ja hyödyttävän ihmistä entistä paremmin. Silti kuluttaja joutuu tekemään valintoja eri hyödykkeiden välillä, koska yhdellä kertaa hän ei pysty saamaan kaikkea mitä haluaa. Kolmannessa luvussa lähestyn ihmistä yksilönä. Ihminen on olento, jolla on tarpeita ja tavoite tyydyttää ne mahdollisimman hyvin. Ihmiset toimivat rationaalisesti valitessaan keinoja preferoimiensa päämäärien saavuttamiseksi. Taloustieteessä näitä kuluttajan valintoja tutkitaan rationaalisen valinnan teoriassa. Lähestyn tätä teoriaa kriittisesti, koska pidän sitä riittämättömänä tulkitsemaan sosiaalisia ilmiöitä kuten juuri kuluttajaa inhimillisine ominaisuuksineen. Kyseenalaistan myös käsityksen rationaalisesta kuluttajasta, joka tietojensa avulla hakee maksimaalista hyötyä ja tavoittelee pelkästään omaa etua. Lisäksi tuon esille liberalismin ja utilitarismin keskeisiä teemoja kuten vapauden. Esittelen myös eksistentialismin, jonka mukaan ihmisen tulee olla vapaa, jotta hän kykenee ottamaan vastuuta elämästään. Ihminen siis muovaa omilla valinnoillaan oman elämänsä. Näitä teorioita ja Aristoteleen oppeja vertaan toisiinsa sekä taloustieteen teorioihin etsien erilaisia vaihtoehtoja sille, mitä on järkevä valinta ja onko sellaista olemassa. Valintaan liittyy myös yhä enemmän moraalisia kysymyksiä. Valinnat eivät aina hyödytä ihmistä ja ne ovat aika ajoin vahingoittaneet etenkin ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Miksi ihminen sitten valitsee itseään haittaavia vaihtoehtoja? Tulisiko yhteiskunnan laatia erilaisia eettisiä sääntöjä, jotka antaisivat valintaohjeita kuluttajalle? Tähän ongelmaan paneudumme enemmän luvuissa neljä ja viisi. Samalla tarkastelen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kuluttajille jakautuvaa hyvinvointia. Viidennessä luvussa käsittelen myös George Soroksen ajatuksia kapitalistisen järjestelmän puutteista. Jos kuluttaja haluaa muuttaa yhteiskuntaa, onko se mahdollista arjen valintojen yhteydessä? Palaan tähän kysymykseen, koska se oli ensimmäinen kysymys, josta opinnäytettä tehdessäni lähdin liikkeelle. Onko yksittäisen kuluttajan valinnoilla vaikutusta maailmanmenoon?
  • Siipilehto, Liisa (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (9)
  • Tigerstedt, P. M. A.; Malmivaara, Eero (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Oskarsson, Ole; Tigerstedt, P. M. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1972)
  • Laine, Juhana (Helsingfors universitet, 2017)
    Yhä useampi suomalainen eroaa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta, ja kirkko menettää jalansijaa yhteiskunnassa. Kirkollinen vihkiminen oli pitkään monelle tärkeä syy kuulua kirkkoon, nykyään kuitenkin siviilivihkimisiä on enemmän kuin kirkollisia vihkimisiä. Nyky-yhteiskuntaa leimaa lukematon valinnanmahdollisuuksien määrä. Globalisoitumisen myötä tieto on yleensä hetkessä saatavilla, ja se voi helpottaa valintojen tekemistä. Kaikki valinnat eivät kuitenkaan ole helppoja ja niitä tehtäessä joutuu punnitsemaan yhä laajempia kokonaisuuksia. Yksilön valinnoilla tehdään eroa muihin, johonkin mitä ei haluta tai minkälaiseksi ei haluta leimautua. Yksilöllistyvässä maailmassa jokainen on yhä enemmän vastuussa itsestään ja valinnoistaan. Tutkimukseni tarkoitus on tätä taustaa vasten selvittää miksi kirkon jäsen valitsee siviilivihkimisen. Aineistoni keräsin kyselylomakkeilla, vastauksia sain yhteensä 50 kappaletta. Vastaajat olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä vuonna 2013, jolloin he avioituivat siviilivihkimisellä. Tutkimukseni on aineistolähtöinen ja aineiston analysointimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessani sovelletun sisällönanalyysin pohjalta vihkitavan valinnan perustelut jakaantuivat kolmeen pääluokkaan: 1) Käytännön perustelut, 2) Tunteisiin ja tunnelmaan liittyvät perustelut, 3) Kirkkoon ja uskontoon liittyvät perustelut. Siviilivihkimisen valinneet kirkon jäsenet perustelevat valintaansa tyypillisesti käytännön perusteluilla. Käytäntöön liittyvistä perusteluista suurin osa liittyy siviilivihkimisen nopeuteen ja helppouteen sekä siihen, että halutaan pienet juhlat. Nämä teemat määrittävät koko tutkimusta. Siviilivihkiminen koetaan sopivaksi valinnaksi kun halutaan joko nopea vihkitoimitus tai avioitua nopealla aikataululla. Pieni juhla nähdään usein helppona vaihtoehtona, kun halutaan säästää aikaa ja rahaa. Vaikka useat siviilivihkimisen valinneet haluavat vain vähän vieraita, korostavat he silti läheisten osallistumisen merkitystä. Kirkkoon ja uskontoon liittyvissä perusteluissa käy ilmi, että monelle joko rippikoulun suorittamatta jättäminen tai ulkomailla avioituminen, ovat esteitä kirkolliselle vihkimiselle. Siviilivihkimisen valinneet kirkon jäsenet tekevät usein valintojensa perusteluissa eroa muihin. Muut vaihtoehdot näyttäytyvät turhamaisina ja liian juhlallisina. Kirkollinen vihkiminen nähdään kalliina vaihtoehtona johon liittyy lähes poikkeuksetta vaivalloiset suuret hääjuhlat. Moni liittää hääjuhlan vain ja ainoastaan kirkolliseen vihkimiseen. Useat vastaajat kertoivat, etteivät viettäneet häitä tai viettävät hääjuhlaa vasta kirkollisen avioliiton siunaamisen yhteydessä. Siviilivihkimisen valinneilla on vahvoja mielikuvia kirkollisesta vihkimisestä. Mielikuvat jotka liitetään kirkon tilojen suuruuteen tai kirkollisen vihkimisen hintaan ovat tärkeitä syitä jättää kirkollinen vihkiminen valitsematta. Tutkimustulosteni pohjalta voidaan perustellusti kysyä, onko kirkko markkinoinut vaihtoehtoja vihkimisen osalta heikosti.
  • Sarvas, Risto (Suomen metsätieteellinen seura, 1953)
  • Johnsson, Helge (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Gustafsson-Sundquist, Erika (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tässä tutkielmassa tarkastellaan korkeasti koulutettujen, työelämästä vapaaehtoisesti pois lähteneiden suomalaisnaisten työstä irrottautumiselleen antamiaan merkityksiä ja tulkintoja. Tarkastelun kohteena ovat ne merkitykset, joita nämä työelämästä omasta tahdostaan vetäytyneet naiset antavat työlle, elämälle ja itselleen. Naisten kertomuksia lähestytään yksilöllisinä tarinoina, narratiiveina, joista rakentuu yhdessä yhdenlainen tarina suomalaisten korkeakoulutettujen naisten työhön ja omaan elämään liittyvistä elämänvalinnoista. Ääni annetaan naisille itselleen, ja erityinen kiinnostus kohdistuu naisen omaan elämän hallinnan käsitteeseen sekä naisen valtaan päättää omasta elämästään. Tutkimus osallistuu laajempaan keskusteluun esimerkiksi työelämästä, tasa-arvosta, arvoista, yksilöllistymisestä ja oman elämän hallinnasta. Tutkimus asemoituu sosiologisen identiteetti- ja työelämätutkimuksen kentille ja rakentuu sosiaalisen konstruktionismin ideoille. Tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä ovat muun muassa identiteetti, arvot, työelämän tasa-arvo, työuupumus, leppoistaminen, vastuurationaalisuus ja elämänpolitiikka. Siinä missä naisten työelämästä irtautumista on käsitelty aiemmin usein perhepoliittisista näkökulmista, tässä tutkielmassa myös perhe asemoituu vahvasti suhteessa naisen omiin elämänvalintoihin. Keskiöön asettuukin nainen itse, jonka valinnat vaikuttavat laajasti myös ympäristöön ja esimerkiksi naisen läheisiin. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat iältään 28–46-vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita perheellisiä ja yksineläviä naisia pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä: haastateltujen mainintoja tiivistettiin teemakokonaisuuksiksi ja tehtiin näin tulkintoja haastateltavien ilmiöille antamista merkityksistä sekä niihin liittämistä käsityksistä. Tässä tutkimuksessa kollektiivinen tarina naisten työstä irrottautumiseen liittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä piirtyy sellaiseksi, jota määrittää monien uusien mahdollisuuksien saaminen. Tämä näyttäytyy naisille muun muassa lisääntyneenä vapaa-aikana, osaamisen kehittymisenä tai verkostojen laajentamisena. Työelämästä irrottautumisessa on kyse nimenomaan naisten omasta valinnasta, johon ollaan myös jälkikäteen pääsääntöisesti tyytyväisiä. Osalla päätöstä on saattanut edeltää työuupumuskin, mutta useimmiten taustalla ovat vaikuttaneet pikemminkin koetut ristiriidat työpaikan arvojen ja omien arvojen välillä. Nämä ristiriidat ovat johtaneet esimerkiksi oman työn sisällön, arvojen tai työyhteisön kyseenalaistamiseen, minkä seurauksena lopulta myös valinta työelämästä irrottautumisesta on realisoitunut. Monet haastatelluista naisista kertoivat myös saaneensa työelämästä irrottautumisen myötä lisää voimia sekä uskoa itseensä. Erityisen olennaiseksi teemaksi työelämästä irrottautumisen yhteydessä näyttäisi nousevan koettu työn merkityksellisyys. Suhde työhön ei määrity enää sopimusten tai korkean palkan perusteella, vaan suhteesta tulee ennen kaikkea henkistä. Työn tulee tarjota sopivasti haasteita ja sen arvomaailman vastata omia arvoja ja arvostuksia. Lisäksi yhä useammin työn koettu mielekkyys ja omien arvojen vastaavuus työpaikan arvojen kanssa ovat myös yleisemmin yhteiskunnassa niitä tekijöitä, joilla hyvää elämää mitataan. Elämänlaadun nähtiin tässäkin tutkimuksessa muodostuvan etenkin mielekkäästä tekemisestä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä sekä elää omien arvojensa mukaisesti. Työn merkityksellisyys näyttäisi määrittävän usein myös tutkimukseen osallistuneiden naisten tulevaisuudensuunnitelmia, ja esimerkiksi mahdollisen työelämään paluun tulisi tapahtua naisten omien arvojen pohjalta eikä missään nimessä enää hinnalla millä hyvänsä. Aineistossa korostuukin vahvasti naisen oma tahto. Arvokas työelämä ja oma jaksaminen ovat vahvasti yhteydessä siihen, että työ koetaan yhdenmukaiseksi omien arvojen kanssa ja työtehtävät nähdään selkeiksi ja tarpeeksi haastaviksi. Lisäksi työyhteisön on oltava toimiva. Tutkimuksessa haastatelluille työelämästä jättäytyminen ja sitä edeltävä, sen aikainen ja sen jälkeinen pohdinta näyttäytyvät lopulta eräänlaisena matkana omaan itseen. Joillain tämä matka on ollut pidempi ja vaatinut esimerkiksi useampia irtiottoja ja jälleen palaamista työelämään, kun taas toisilla päätös on saattanut syntyä ja matka toteutua nopeastikin. Myös vankka sosiaalinen pääoma näyttäisi olevan vahvasti yhteydessä tutkimuksessa haastateltujen naisten elämään: vahvat verkostot ja materiaalinenkin pääoma ovat osaltaan myös mahdollistaneet tehtyä valintaa ja auttaneet naisia myös valintaan liittyvissä identiteettipohdinnoissa. Lopulta prosessissa vahvimmin vaikuttavaksi tekijäksi osoittautuu kuitenkin oma mieli: kyse on omaan elämänpolitiikkaan liittyvistä valinnoista, joiden tuloksena päästään lähemmäs sitä, mikä itseä oikeasti kiinnostaa. Naisten pitkä matka alistetusta sukupuolesta vailla oikeuksia esimerkiksi työelämässä on kulkenut ensin miesten rinnalle työelämään, sitten kohti tasa-arvoisempaa työelämää ja sittemmin myös kohti vapaaehtoista työstä irtautumista ja oman elämän hallintaa. Tämän tutkimuksen havaintojen mukaan monet suomalaiset korkeasti koulutetut naiset voivat, tarpeeksi suuren ristiriidan työelämässä kokiessaan, ottaa itselleen aikaa ja jättää työelämän, joko lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa. Useimmiten nainen kuitenkin palaa takaisin työelämään, tavalla tai toisella. Kuitenkin tällöinkin tärkeäksi tulee, että uusi työ ja suunta elämälle vastaavat omia arvoja ja työ koetaan merkitykselliseksi. Vaikka levon merkityskin tunnistetaan, tähän tutkimukseen osallistuneilla valinnan fokus on toisaalla: työelämästä pois jättäytyminen on antanut naisille ennen kaikkea paremman mahdollisuuden tehdä yksilöllisten elämänpoliittisten valintojen kautta itselleen oman näköisen elämän.
  • Perttula, Petra-Marja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Homeschooling in Finland is a rare phenomenon, though it has been steadily increasing in the past years. Extensive research about homeschooling has been conducted internationally, whereas this field of study has not been researched widely in Finland. The reasons for parents to choose homeschooling is one of the most explored topics within the field and information on their motives can be found in many countries where homeschooling has been researched. The purpose of this thesis is to examine motives for Finnish families to choose homeschooling and about their experiences and opinions about its strengths and weaknesses. The aim is to discover what kinds of knowledge and skills homeschooling offers and what kinds of gaps it may leave. This study was carried out as a qualitative case study. The material was collected by interviewing three former homeschooling students and their parents. The interview method was semi-structured thematic interview. The interviews lasted 52 minutes on average and they were recorded and transcribed for more thorough analysis. The material was analyzed by using content analysis. The study shows that Finland has similar reasons for choosing to homeschool as the rest of the world. In this study, the primary reasons that emerged were to provide children with the appropriate worldview, the desire of parents to keep children near and hold the family together, and the gifted child's dissatisfaction with schooling together with social and school-related problems. School criticism or academic reasons were not emphasized, which suggests that the Finnish school system is valued. The study brings up a variety of strengths and weaknesses of homeschooling. However, they are not unequivocal. Homeschooling also varies between families and even within the same family. This research can be considered an overview of the topic, but the generalization of the results should be done with caution given the small sample size. Further studies on homeschooling in Finland, parents' motives to choose homeschooling, and the experiences of homeschooling families should be conducted in order to ensure a fuller picture of the phenomenon.
  • Wei, Run-Peng; Lindgren, Dag (Suomen metsätieteellinen seura, 1991)