Browsing by Subject "valmentava johtaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Alanen, Pauliina (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa selvitetään esimiesasemassa tapahtuvan valmentavan johtamisen yhteyttä johtajan rooliin ja organisaatiokulttuuriin. Valmentava johtaminen on organisaation kehitykseen tähtäävä johtamismalli, jonka yhteydessä organisaatioon kehittyy valmentavaa kulttuuria. Tutkimusaihetta havainnollistetaan teollisuusorganisaatiossa toteutetun tapaustutkimuksen avulla, jossa valmentavaa johtamista tarkastellaan suorittavan portaan esimiesten kautta. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita haastateltavien käsityksistä roolistaan johtajana sekä valmentavan johtamisen ja organisaatiokulttuurin välisistä jännitteistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen avulla voidaan tutkia valmentavaan johtamiseen vaikuttavia tekijöitä johtamisen ja organisaatiokulttuurin leikkauspisteessä. Viitekehyksen ensimmäisessä osassa perehdytään johtamiskirjallisuuteen sekä valmentavaan johtamiseen ja valmentamiseen esimiesasemassa. Toisessa osassa perehdytään organisaatiokulttuurin ja johtamisen yhteyteen. Lisäksi tarkastellaan valmentavaa kulttuuria ja sen kehittämistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on toteutettu tutkimuskohteessa keväällä 2016. Tutkimuksessa haastateltiin suorittavan portaan lähiesimiehiä teollisuusorganisaatiossa. Haastateltavat valittiin siksi, että lähiesimiehet ovat vastuussa sekä tuotannosta että työntekijöistä, joten esimiesasemassa tapahtuvaa valmentavaa johtamista oli otollisinta tarkastella heidän kauttaan. Kaikki haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineistoa analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen teoriaohjaavaa teemoittelumenetelmää. Tutkimuskohteen toimiala, historia sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset ominaisuudet nousevat esille tärkeimpinä organisaatiokulttuuriin ja sitä kautta johtamiseen vaikuttavina tekijöinä. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen valossa havaitaan, että haastateltavien organisatorinen asema tuotannon johtajana ja valmentavana esimiehenä aiheuttaa roolikonfliktin, minkä johdosta valmentavan esimiehen roolin sisäistäminen on haastavaa. Haastateltavien uskomukset ja johtamiskäsitykset tukevat valmentavaa johtamista vain osittain. Toiseen tutkimuskysymykseen liittyen tutkimuskohteessa havaitaan useita eri johtamiskäytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa valmentavan johtamisen kanssa. Organisaatiokulttuurissa ilmenevät valmius, sitoutuneisuus ja motivaatio kehittyä valmentavaa johtamista tukevaksi kulttuuriksi ovat riittämättömiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että valmentavan johtamisen kehittymiseen vaikuttavat niin esimiesten oma johtamisajattelu kuin organisaation konteksti ja kulttuuri. Yhtenäisten tavoitteiden asettaminen ja ristiriitaisuuksien poistaminen ovat erittäin merkittäviä valmentavan johtamisen kehittämisessä.
  • Tukiainen, Miili (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this study was to examine what type of assumptions leaders working in central government agencies and institutions have when it comes to the qualities and abilities of a manager as a coach. The other aim was to observe its effects on well-being capital. The study introduces a current issue because modern organizations are more interested than ever in taking their leadership culture one step further and going into an interactive and individualized working environment. Managerial coaching provides an implement for this need. This study’s qualitative material was collected in the spring of 2021, with the use of theme interviews. The material included interviews of eight leaders, working in central government agencies and institutions. The interviews were transcribed and analyzed using the dialogical thematic analysis method. It provided the theoretical insights and earlier research results to interact with the collected material as well as with the researcher’s own assumptions. The formed categories (28) were created from the interview material, and the analysis ended up with five themes. These themes described the viewpoints, qualities, and abilities of managerial coaching as well as its impact on competence development and coaching interaction. The well-being capital formed a theme of its own, including the examination of the extended view on the intellectual capital. The results of this study were found through the dialogue of the materials from the interviews and the earlier theory and research findings. The five themes described the viewpoints on the managerial coaching qualities and skills, such as value systems, the importance of feedback and the emotional skills. The competence development was treated as a fundamental part of managerial coaching processes and it was associated with the phenomena of productivity and well-being. Interaction was considered as a special enabler of the managerial coaching processes and it was also attached to the praxes of well-being at work. The factors attached to well-being capital were also recognized both from the study’s material and from the theory context. This study was commissioned by a coaching company so the results of this study can be used in the field of managerial coaching education in the future. It also provides insights to the leadership development of the central government, due to the interviews of the eight leaders working in central government agencies and institutions.