Browsing by Subject "valtakunnan metsien inventointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Nyyssönen, Aarne (Suomen metsätieteellinen seura, 1963)
  • Kangas, Annika; Korhonen, Kari T. (The Finnish Society of Forest Science and The Finnish Forest Research Institute, 1995)
    Semiparametric models, ordinary regression models and mixed models were compared for modelling stem volume in National Forest Inventory data. MSE was lowest for the mixed model. Examination of spatial distribution of residuals showed that spatial correlation of residuals is lower for semiparametric and mixed models than for parametric models with fixed regressors. Mixed models and semiparametric models can both be used for describing the effect of geographic location on stem form.
  • Tonteri, Tiina (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)
  • Niemi, Pietari (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomen metsätalous on jo pitkään ollut kestävällä tasolla, sillä metsien vuotuiset hakkuut ovat pienemmät kuin vuotuinen metsänkasvu. Tulevaisuudessa puun tarve kuitenkin tulee kasvamaan, mikä tulee lisäämään hakkuiden määrää. Hakkuiden määrän lisääntyessä hyvälaatuisen puun kysyntä kasvaa, jolloin Suomen metsätalouden yksi suurimmista ongelmista – metsänhoitorästit, nostaa päätään. Metsänhoitorästit ovat Suomessa yleisimpiä taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä, jolloin ne vaikuttavat pitkällä tähtäimellä hakattavan puun laatuun. Rästien määrä taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö onkin käynnistänyt Kansallinen metsästrategia 2025 -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on keksiä ratkaisu metsänhoitorästien vähentämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laserkeilatun metsävaratiedon hyödyntämisen vaikutuksia metsänhoidon toimenpiteiden toteutumiseen eri alueilla ja eri omistajaryhmissä. Aineistona käytettiin yhdeksän maakunnan alueelta vuosina 2009–2016 mitattuja Valtakunnan metsien inventointi (VMI) 11 ja 12 maastokoealoja, joista osa oli Suomen Metsäkeskuksen 2010–2012 laserkeilaamalla alueella ja osa ei. Laserkeilatun metsävaratiedon hyödyntämisen erojen tarkastelun avuksi luotiin neljä logistista regressiomallia mallintamaan taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä: 1) eri alueilla, 2) eri omistajaryhmissä, sekä taimikonhoidon ja ensiharvennuksen toteutumisen todennäköisyyttä 3) eri omistajaryhmissä, ja 4) ilman erottelua omistajien suhteen. Tulosten perusteella laserkeilattu metsävaratieto laskee taimikonhoito ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä alueellisesti taimikoissa keskimäärin 0,8 % ja nuorissa kasvatusmetsissä 1,2 %. Omistajaryhmien välillä laserkeilattu metsävaratieto laski taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä molemmissa omistajaryhmissä. Yksityisomistuksessa olevissa taimikoissa keskimäärin 1,5 % ja muut-ryhmän omistamissa 1 %. Ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä keilaus laski yksityismetsissä keskimäärin 2,4 % ja muut-ryhmän omistamissa metsissä 1,8 %. Taimikonhoitojen ja ensiharvennusten toteutumisen todennäköisyyteen laserkeilatulla metsävaratiedolla oli alentava vaikutus. Keilaus laski taimikonhoidon todennäköisyyttä yksityismailla 1,3 % ja muut-ryhmän omistamilla mailla 1,2 %. Ilman omistajaryhmien huomioimista keilatulla alueella oli 1,1 % pienempi todennäköisyys taimikonhoidolle. Vastaavat luvut ensiharvennukselle olivat yksityismailla 1,5 %, muut-ryhmän mailla 1,3 % ja ilman omistajaryhmiä 1,2 %. Vaikka tutkimuksen mukaan laserkeilattu metsävaratieto laski taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä, niin johtopäätösten kanssa täytyy olla varovainen, sillä metsänhoidon aktiivisuuteen vaikuttaa myös muita tekijöitä kuten metsänomistajien tavoitteet, alueen metsänhoitoyhdistyksen toiminta ja puun hinta. Laserkeilatun metsävaratiedon laskevaa vaikutusta taimikonhoidon ja ensiharvennuksen toteutumisen todennäköisyyteen ei voida perustella tämän tutkimuksen aineiston avulla. Tutkimus osoitti, että laserkeilatulla metsävaratiedolla on mahdollisesti metsänhoitoa aktivoiva vaikutus, mutta aihe vaatii vielä lisätutkimuksia.
  • Kuusela, Kullervo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Ilvessalo, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Ilvessalo, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1927)
    Silva Fennica
  • Linnamies, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)