Browsing by Subject "valtasuhteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Meri, Maija (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study addresses the ways in which environmental challenges and power relations are manifested through tourism in the easternmost province of Panama, Darién. Historically, the area of Darién has remained relatively isolated from the rest of the country and tourism in the area is of small-scale. However, the high biodiversity and natural resources have drawn increasing attention, thus resulting in tensions and competing interests between different stakeholders. Local perceptions of tourism bring insight about how people make sense of and engage with touristic activities, and how geopolitical and ecological discourses contribute to environmental inequalities. The theoretical background draws from geopolitical ecology, which states the role and impact of the environment in the shaping of political space and power relations. The research is based on 37 thematic interviews and participant observation carried out during a one-month ethnographic fieldwork in Darién. The findings indicate that tourism has contributed to exposing the environmental challenges in Darién, but also caused controversy over the use of resources for tourism. Tourism brings forward power relations and demonstrates that different players are in an uneven position. The results show that tourism in Darién has been influenced by its remoteness and the nowadays largely misleading assumption of its unstable security situation. Darién faces a broad range of environmental problems, resulting mainly from the State´s weak presence and poor environmental policies. However, tourism has been locally able to enhance environmental awareness and interest towards conservation. Different tourism actors have unequal possibilities in making use of natural resources depending largely on their wealth and social networks. Further geopolitical interests appear through territorial issues and questions concerning land ownership. The findings indicate that by looking at tourism, many underlying tensions related to existing social inequalities, power relations and distribution of ecological benefits can be revealed.
  • Peltola, Katja (Helsingfors universitet, 2016)
    Higher education is seen to be a part of the global educational market nowadays. In order to stand out on this market, universities work for accreditations so that they can prove the level of their quality. Accreditations are preceded by long processes during which the university has to show that is meets all the requirements. There is quite a lot of research on accreditations as such but less on how they effect the internal power relations at a university. In this research, the aim was to study the effects of an accreditation process on internal power relations at a university. The theoretical starting point was Risto Heiskala's power theory which combines resource theories and structuralism and Hannu Simola's grid of the effects of a power mechanism. Simola's grid is based on Heiskala's theory. The aim was to analyse how accreditation processes present themselves a university from the power aspect and also how accreditation processes are talked about and how they are regarded. The material was collected at Svenska handelshögskolan (Hanken) where they were working towards an accreditation. The material consisted of 26 protocols and 6 interviews. All the interviewees worked in the university management. The analysis was based on Simola's grid and the material was analysed using critical discourse analysis. The results of this research show that a lot of power is used during accreditation processes. During these processes, many power relations seem to change, either momentarily or more permanently. At times, the use of power seems to be conscious while at times it seems to be more unconscious. The effects of power that is being used seem to cover all the four areas in Simola's grid, namely resources, position, identity and self-regulation. According to the results of this research, the effects seem to be more complicated than the grid suggests. In some research papers, accreditations have been mentioned as a new form of steering. According to the results of this research, this steering mechanism seems to cover the whole university and its staff and this is why there should be more research on the internal effects of the processes. The material in this research represented mainly the point of view of the management. In order to get a broader picture of the situation in future research, the material should cover also the research and teaching personal. In this research, the material was collected in a small university but it would be interesting to see whether the results apply also for a larger organisation.
  • Almenti, Cira (Helsingfors universitet, 2004)
    Tutkimukseni aineistona on Työväenopiston italian kielen opiskelijoiden lyhyitä, vapaamuotoisia kirjoituksia ja muutama sähköpostiviesti hyvin Italiaa tuntevilta ihmisiltä. Teksteissä kerrotaan mielikuvista Italiasta ja italialaisista. Analysoin aineistoa sosiaalipsykologisen diskurssianalyysin menetelmin. Johtuen aineiston sisällön stereotyyppisyydestä käsittelen teorialle omistetussa kappaleessa menetelmän ohella aiempaa tutkimusta stereotypioista. Analyysi jakautuu kolmeen osaan: ensin käsittelen koko aineistossa toistuvia teemoja, sitten 11 kokonaista kirjoitusta ja lopuksi kokoan analyysin perusteella kolme diskurssia Italiasta ja italialaisista. Nämä diskurssit toteutuvat sekä aineistossani että monissa muissa teksteissä, joissa puhutaan Italiasta tai etelästä ylipäänsä. Diskurssien sosiaalinen funktio on luoda etäisyyttä sisä- ja ulkoryhmän välillä. Ensimmäiset kaksi diskurssia vahvistavat kirjoittajien paremmuuden tunnetta vertailussa "etelämaalaisten" kanssa. Kolmas diskurssi sen sijaan rakentaa kuvaa italialaisista suomalaisia inhimillisempinä. Diskurssit Italiasta voidaan sijoittaa laajempaan kontekstiin, joka koskee kansainvälisiä valtasuhteita. Tässä kontekstissa suomalaisten käyttämät diskurssit Italiasta ovat pieni osa isoa hegemonista diskurssia, joka jakaa planeettamme kehittyneeseen pohjoiseen/länteen ja kehittymättömään etelään, johon Italiakin usein sijoitetaan.
  • Olavinen, Iris (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielma käsittelee työläisvaltaisten osuuskauppojen keskusliittona toimineen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton naisille suunnatun valistuksen muodostumista 1920-luvulta 1930-luvun alkuun. Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa naisten valistustoimintaa järjestivät 1920-luvun lopulta alkaen Naiset Mukaan -toimikunnat. Tutkielman lähtökohtana oli kiinnostus etsiä mahdollisia sukupuolitettuun toimintaan vaikuttaneita syitä ja asenteita. Osuustoiminnan tasa-arvoisuuteen pohjaavat periaatteet myös sukupuolten suhteen tekivät juuri osuustoimintaan liittyvästä toiminnasta mielenkiintoisen kohteen sukupuolten valtasuhteiden tarkastelulle. Aikaisempi tutkimus osoittaa osuuskauppojen naisvalistuksen olleen kuluttajavalistuksen ohella paljolti kotitalousvalistusta kotitalouskursseineen. Tutkielmassa tarkastellaan niitä valintoja ja vaikutteita, joiden piirissä Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa oltiin 1920-luvulla, kun naisvalistuksen tarpeellisuudesta keskusteltiin ja kun sen suuntaviivoista päätettiin. Kontekstina toimii kansainvälinen osuustoimintaympäristö, jolloin suomalaista osuuskaupoissa harjoitettua valistusta tarkastellaan suhteessa kansainväliseen ja ulkomaiseen kenttään. Pääasiallisena aineistona on Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pöytäkirjoja vuosilta 1924 ja 1928 ja Naiset Mukaan -keskustoimikunnan pöytäkirjoja vuosilta 1928 ja 1931. Kansainvälistä puolta naisten osuustoiminnallisesta valistuksesta edustaa otos Osuustoimintanaisten Kansainvälisen Killan komitea- ja kongressijulkaisuista vuodesta 1924 vuoteen 1934. Moninaisen aineiston vuoksi tutkimusotetta voi kutsua triangulaatioksi, jolloin tutkimuskohteesta pyritään saamaan mahdollisimman kokonainen kuva erilaisia aineistoja hyödyntäen. Metodisina työkaluina käytetään sisällönanalyysiä ja tekstimassan teemoittelua. Lisäksi tutkielmassa esitellään ja vertaillaan kansainvälistä ja ulkomaista, erityisesti englantilaista valistusta ja pohditaan ulkomaisen osuustoiminnallisen naisvalistuksen vaikutuksia suomalaisen naisvalistuksen muodostumiseen. Teoreettiset käsitteet vallasta, toimijuudesta ja pätevyydestä määrittävät näkökulmaa. Näillä käsitteillä teoretisointi mahdollistaa sukupuolisensitiivisen tarkastelun ja tuo esiin naisten ja miesten valtasuhteita ja naisvalistustoiminnan muodostumisen rakenteellisia ehtoja. Naiset Mukaan -toimikuntien toiminnan muodostuminen oli osin vuorovaikutteinen prosessi miesvaltaisen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton johdon ja paikallisten naisaktiivien välillä. Monet hallitusneuvostossa vaikuttaneet miehet vastustivat aluksi naisten erillistoiminnan synnyttämistä. He pelkäsivät naisten täysin ohjaaman ja hallinnoiman erillisvalistuksen hajottavan liikettä, kuten englannin osuustoimintamiehet olivat raportoineet käyneen omassa liikkeessään ensimmäisen maailmansodan aikana. Toisaalta erillisvalistusta naisten ja miesten kesken pidettiin tasa-arvopyrintöjen vastaisena. Vuoden 1927 lopulla Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Hämeen–Satakunnan osuuskauppaliiton naiset alkoivat itsenäisesti järjestää naisvalistustoimintaa perustaen keskustoimikunnan Tampereelle. Naisten toiminnan virikkeenä oli ulkomaisten naisten osuuskaupallinen valistustoiminta. Johtopäätöksenä voi todeta, että naisten oma aktiivisuus oli naiserityisen toiminnan perustamisen moottorina. Miesvaltainen johto oli pakotettu reagoimaan ja päätyi ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Naisvalistusta ryhdyttiin toteuttamaan keskusjohtoisesti. Naiset Mukaan -toimikuntien valistustoiminta suunnattiin naisille mutta toiminnan ohjauksessa olivat mukana myös miehet.
  • Pajunen, Minna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen mielenosoituksia ja niiden synnyttämää Stand with Standing Rock -ympäristöliikettä Dakota Access -öljyputkea vastaan. Mielenosoitukset järjestettiin vuosina 2016 ja 2017 Standing Rockissa, Pohjois- ja Etelä-Dakotassa. Erityisenä tutkimuskohteena ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen tuottamat mediatekstit ja niissä esiintyvät valtaan ja ympäristöön liittyvät diskurssit. Tutkimusmenetelmänä on Norman Faircloughin kehittelemä kriittinen diskurssianalyysi, joka perustuu sosiaalisen konstruktionismin ideoille. Tutkimusaineistona on yhteensä 46 Indian Country Today -verkkoportaalissa julkaistua uutistekstiä, jotka ovat ilmestyneet elokuun 2016 ja helmikuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksessa on hyödynnetty Atlas.ti-tietokoneohjelmaa. Tutkimus osoitti, että alkuperäiskansojen tuottamat ympäristöön liittyvät mediadiskurssit ovat samantyyppisiä kuin Yhdysvaltain enemmistön tuottamat mediadiskurssit. Ympäristön saastuminen ja muut ympäristön tilaan vaikuttavat muutokset näyttäytyvät vakavana uhkana, johon alkuperäiskansojen on nopeasti reagoitava pystyäkseen pelastamaan ympäristön jälkipolville. Luonnonsuojelulla on välittömät vaikutukset myös alkuperäiskansojen kulttuurin säilymiseen. Valtaan liittyvät diskurssit heijastelevat alkuperäiskansojen ja Yhdysvaltain enemmistön välisen suhteen nykytilaa ja kehitystä. Diskurssianalyysin tulokset osoittavat, että alkuperäiskansat suhtautuvat edelleen epäluuloisesti Yhdysvaltain enemmistöön, mutta ryhmien väliset suhteet ovat kehittymässä parempaan suuntaan. Mielenosoitusten herättämä maailmanlaajuinen huomio on osaltaan tulosta alkuperäiskansojen ja Yhdysvaltain enemmistöön kuuluvien aktivistien yhteistyöstä. Kriittisen diskurssianalyysin lisäksi tutkielmassa kontekstualisoidaan Stand with Standing Rock -ympäristöliikettä tutkimalla mielenosoitusten taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Tutkielman kontekstiosuudessa käsitellään Pohjois- ja Etelä-Dakotan ympäristöhistoriaa ja Pick-Sloan-projektia, Yhdysvaltain hallituksen alkuperäiskansoihin kohdistamaa politiikkaa ja sen vaikutuksia ryhmien välisiin suhteisiin sekä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kansalaisaktivismia erityisesti 1960-luvulla. Lisäksi tutkielmassa käsitellään mielenosoituksiin johtaneen rakennusprojektin vaiheita ja mielenosoitusten jälkeen käynnistynyttä oikeusprosessia. Tämä tutkimus tuottaa ja syventää tietoa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen käyttämistä mediadiskursseista. Diskurssianalyysin tulokset tuottavat tietoa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen ja Yhdysvaltain enemmistön välisistä suhteista ja näissä suhteissa tapahtuneesta kehityksestä. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevien mediatutkimusten ja erityisesti kriittistä diskurssianalyysia hyödyntävien tutkimusprojektien vertailutietona.
  • Backholm, Amanda (Helsingfors universitet, 2013)
    I min avhandling undersöker jag de maktstrukturer som ligger som grund för arbetet i UNHCR:s flyktingläger. Min forskning fördjupar sig i frågan om hur fältarbetare omsätter UNHCR:s strategier i praktiken. Hur används strategierna i det vardagliga arbetet och vilka maktrelationer är det arbete som fältarbetarna utför invävt i? Mitt empiriska material består av intervjuer med personer som arbetar eller har arbetat på fältet i flyktingläger för FN:s flyktingorgan UNHCR eller FN:s organ för palestinska flyktingar UNRWA. Jag har använt mig av samtalsintervjuer för att samla in mitt material och jag analyserar materialet med hjälp av kvalitativ innehållsanalys, Norman Faircloughs kritiska diskursanalys och Erving Goffmans dramaturgiska sociologi. Utgående från mina forskningsfrågor har jag kommit fram till följande slutsatser. Strategierna och programmen som används av fältarbetarna i det dagliga arbetet i flyktinglägren är enligt mina informanter formade utifrån de behov som finns i lägren, både för flyktingarna och för fältpersonalen. Strategierna och programmen skall stöda arbetet och fungera som riktlinjer så att alla som arbetar för organisationen jobbar på samma sätt. Informanterna formar ändå strategierna utifrån de lokala behov som finns i lägren och utför arbetet på der sett de anser vara bäst. Jag gör en indelning i interna och externa maktrelationer som påverkar fältarbetarnas arbete i analysen av mitt empiriska material. Interna maktrelationer i organisationen som präglar arbetet på fältet går enligt mina informanters svar att identifiera i organisationens hierarkiska och byråkratiska kultur. De externa maktrelationerna som påverkar arbetet är relation till flyktingarna, till det internationella samfundet, till bidragsgivarna och till de lokala makthavarna. Jag undersöker hur organisationen arbetar med att öka kvinnors självbestämmandemakt med hjälp av strategier och program i flyktingläger. För att forma arbetet i relation till de externa maktrelationerna skapas program och strategier som ger en bild av UNHCR som en organisation som har makt och kunskap att genomföra sitt mandat. Jag använder mig av organisationssociologi utifrån Max Webers, Amitai Etzionis och David Silvermans teorier. Förenta Nationerna som organisation och kvinnors roll i utveckling utgör också en viktig del av min teoretiska diskussion i kombination med Michel Foucaults teorier om makt och styrning. Som en fördjupning av begreppen styrning och makt använde jag mig av forskningen om självbestämmandemakt.
  • Bergström, Katariina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Keskustelua sukupuolesta ja tasa-arvosta voidaan pitää osittain kahtiajakautuneena. Yhtäältä voi törmätä puheeseen, joka mieltää sukupuolen muuttumattomaksi ja tasa-arvon uhaksi, kun taas toisaalta vastaan voi tulla keskusteluja, joissa sukupuolen moninaisuus ja todellisen tasa-arvon merkitys tunnistetaan. Kansainväliseen YK-perheeseen lukeutuva UN Women Suomi asettuu jonnekin näiden kahden polemiikin välimaastoon. Naisjärjestö kertoo ajavansa tasa-arvoa, mutta tällainen tasa-arvo mielletään pääasiassa naisen ja miehen väliseksi. Sekä kansallisen että globaalin tason toimijana UN Women Suomi ja sen tuottamat diskurssit muodostavat itsessään kiinnostavan tutkimuskohteen. Tämän tutkielman aineistona toimii UN Women Suomen vuonna 2020 julkaisema verkkoaineisto, uutiset ja tositarinat. Tätä aineistoa analysoidaan hyödyntämällä Foucault’n diskurssianalyysiä. Foucault’n ajatukset juuri mikrotason vallasta tarjoavat työkalun aineiston analysointiin. Lisäksi kyseisen diskurssianalyysin avulla pyritään pureutumaan paremmin siihen, kenen ääni aineistossa kuuluu, minkälaista diskurssia sukupuolesta ja tasa-arvosta tuotetaan sekä millä tavoin vallankäyttöä legitimoidaan. Naisjärjestön verkkoteksteissä globaalin etelän tasa-arvotilanne nähdään keskeneräisenä samaan aikaan kun Suomen merkittävää johtoroolia tasa-arvoasioissa peräänkuulutetaan. Rakenteellinen näkökulma epätasa-arvosta ei nouse riittävästi esille ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia korostettaessa. Myös liiallisen naistoimijuuden vaaliminen sälyttää vastuun ongelmanratkaisusta nimenomaan näistä ongelmista kärsivien harteille. Lisäksi diskurssit globaalia epätasa-arvoa tuottavista rakenteista uusintavat olemassa olevia valtasuhteita globaalin etelän ja pohjoisen välille. Essentialistisista lähtökohdista ammentava tasa-arvopuhe ottaa siten huonosti huomioon epätasa-arvon intersektionaalisen luonteen sekä sukupuolen ja identiteettien moninaisuuden. Lisäksi naisjärjestön tasa-arvopuhe sijoittaa suurimmat tasa-arvohaasteet ”vähemmän kehittyneisiin maihin”. Vaikka tasa-arvon myönnetään paikka paikon olevan keskeneräinen myös Suomessa, kuva globaalista etelästä säilyy auttamatta stereotyyppisenä. Tällainen puhe asettuukin osaksi laajempaa orientalistista ja developmentalistista kontekstia, jonka avulla globaalin etelän todellisuutta toiseutetaan.
  • Airaksinen, Anna Maria (Helsingin yliopisto, 2017)
    This study aims to explore how power relations are produced, maintained and challenged in a primary school classroom context. Theoretically, the study is framed around post-structuralist theories about the subject and power, whereby power is understood both as controlling the subject but also enabling the subject to act. Judith Butler's concept of performativity is used to analyse the power structures in the classroom in detail. The research was conducted by using ethnographic research methods, mainly participatory observation and group interviews. The data was collected in a primary school 6th grade classroom in the Helsinki region. The fieldwork for the study was conducted between March and May 2015. Power relations were performatively constituted by repetitive actions, for example by using repetitive disciplinary methods. Challenging power relations was possible by varying these repetitive actions. Power relations in the classroom were deeply gendered. The study adds to the body of research on schools, power and agency. By analysing how power relations in the classroom are challenged, the research provides one perspective into how agency can be understood in school. The wider social context of the research relates to the role and agency of children in society. The study aims to explore the connection between agency that is enabled in the classroom and agency in society in general. The study suggests that power relations in the classroom are related to how children view their role in society at large.
  • Pasuri, Anni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tarkastelen tutkimuksessani henkilöhahmojen välisiä valtasuhteita Mooses Mentulan romaanissa Jääkausi. Teos ei ole nuortenromaani, vaikka kuvaakin koulumaailmaa ja teini-ikäisen tytön suhdetta vertaisryhmäänsä. Toisena päähenkilönä on aikuinen mies, jonka fokalisointi sekä romaanin kieliasu erottavat teoksen tyypillisistä nuortenromaaneista. Keskityn tutkimuksessani teeman tutkimiseen narratologisin käsittein ja sovellan analyysissäni myös sosiaalipsykologiaa. Vallan käsitteen määrittelyssä käytän apuna muun muassa John Galbraithin, Barry Barnesin ja Michel Foucault'n tunnettuja teorioita vallasta. Kiusaamisen ja vallan suhteeseen pureudun erityisesti sosiaalitieteiden kautta. Tutkimuksessani pohdin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että henkilöhahmolla on valtaa suhteessa toisiin hahmoihin ja miten vallankäyttöä kuvataan. Tutkin, miten valta jakautuu tietyn ryhmän kesken ja miten yksi romaanin kuvaamista tytöistä on onnistunut nousemaan muita korkeammalle arvoasteikossa. Teoksessa kuvataan paljon eläinten luontaista käyttäytymistä ja keskinäisiä valtasuhteita, joten tarkastelen, miten eläinsymboliikka heijastelee vallan teemaa. Valtasuhteet muuttuvat tarinan aikana ja liittyvät kiinteästi henkilöhahmojen identiteettiin ja erilaisiin rooleihin. Erittelen tutkimuksessani vallan käsitettä ja sitä, miten teoksen hahmojen fokalisointi ilmentää erilaisia valtasuhteita. Esitän myös, että yhteisöllä ja vertaisryhmillä on olennainen merkitys yksilön sosiaalisen statuksen ja valtasuhteiden muodostumisessa, ja että ulkonäkö ja seksuaalisuus ovat kiinteässä suhteessa valtaan.
  • Andreasén, Essi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida kriittisesti espanjalaisen lehdistön uutisointia koskien Kataloniassa 1.10.2017 järjestettyä kansanäänestysprosessia. Tarkoituksena on vertailevan media-analyysin avulla selvittää, mitä löytyneet uutisdiskurssit paljastavat Espanjan mediajärjestelmän väitetystä poliittisesta parallelismista. Tutkimuksen aineistona toimivat systemaattisesti kootut, El País ja La Vanguardia sanomalehdissä julkaistut uutistekstit (uutisraportit, artikkelit, kuvat jne.) jotka on kerätty asetetun tutkimusajanjakson 1.9–31.10.2017 aikana. Metodologisesti on valittu kvalitatiivinen tutkimusote, jolla pyritään selvittämään miten monin tavoin poliittinen rinnakkaisuus ilmenee espanjalaisessa lehdistössä. Kriittisen diskurssianalyysin (CDA) teoreettisten työkalujen avulla tämä tutkielma rakentuu vertailevasta diskurssi- ja sisällönanalyysista lehtien El País ja La Vanguardia välillä. Kulttuurintutkimuksen tieteidenvälisen luonteen sekä median kulttuurienvälisen ulottuvuuden huomioiden, tässä tutkimuksessa pyritään käyttämään useiden toisiinsa liittyvien tieteenalojen ja teorioiden tulkitsevaa näkökulmaa, jotta voidaan perusteellisesti ymmärtää monimutkaista vuorovaikutusta Espanjan tiedotusvälineiden ja poliittisten realiteettien välillä. Tämän tutkimuksen tärkeimmät havainnot osoittavat, että espanjalaiset uutiset Katalonian itsenäistymiskansanäänestyksen prosessista syksyllä 2017 olivat poliittisesti puolueellisia. Tutkimusdatan tulkinta-analyysin mukaan Espanjan uutistapahtumien representaatio on usein riippuvaista lehtien piilotetusta poliittisesta asenteesta. Tämän tutkielman havainnointitulokset tukevat hypoteesia Espanjan mediajärjestelmästä tyypillisenä Välimeren alueen mediasysteeminä, jolle on ominaista vahva poliittinen parallelismi. Tutkimus peräänkuuluttaa tarvetta aiheen laajemmalle lisätutkimukselle ja korostaa akatemian tärkeää roolia taistelussa tiedotusvälineiden kautta rakennettavien, poliittisten valtarakenteiden luomista ja ylläpitämistä vastaan.