Browsing by Subject "valtiomuodot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Cosens, Barbara; Ruhl, J. B.; Soininen, Niko; Gunderson, Lance; Belinskij, Antti; Blenckner, Thorsten; Camacho, Alejandro E.; Chaffin, Brian C.; Craig, Robin Kundis; Doremus, Holly; Glicksman, Robert; Heiskanen, Anna-Stiina; Larson, Rhett; Similä, Jukka (National Academy of Sciences, 2021)
    Proceedings of the National Academy of Sciences Sep 2021, 118 (36) e2102798118
    The speed and uncertainty of environmental change in the Anthropocene challenge the capacity of coevolving social–ecological–technological systems (SETs) to adapt or transform to these changes. Formal government and legal structures further constrain the adaptive capacity of our SETs. However, new, self-organized forms of adaptive governance are emerging at multiple scales in natural resource-based SETs. Adaptive governance involves the private and public sectors as well as formal and informal institutions, self-organized to fill governance gaps in the traditional roles of states. While new governance forms are emerging, they are not yet doing so rapidly enough to match the pace of environmental change. Furthermore, they do not yet possess the legitimacy or capacity needed to address disparities between the winners and losers from change. These emergent forms of adaptive governance appear to be particularly effective in managing complexity. We explore governance and SETs as coevolving complex systems, focusing on legal systems to understand the potential pathways and obstacles to equitable adaptation. We explore how governments may facilitate the emergence of adaptive governance and promote legitimacy in both the process of governance despite the involvement of nonstate actors, and its adherence to democratic values of equity and justice. To manage the contextual nature of the results of change in complex systems, we propose the establishment of long-term study initiatives for the coproduction of knowledge, to accelerate learning and synergize interactions between science and governance and to foster public science and epistemic communities dedicated to navigating transitions to more just, sustainable, and resilient futures.
  • Kosonen, Liisa (2008)
    Käsittelen poliittisen historian pro gradu tutkielmassani poliittista pilalehdistöä ja sen reagointia Suomen valtiomuotokysymykseen vuosina 1918–1919. Pyrin tarkastelemaan miten moniulotteisen ja tunteita herättävän ajanjakson tapahtumat esitettiin tuon ajan pilakuvissa. Kuvaan valtiomuotokysymystä sellaisena kuin se pilalehdissä tuona aikana koettiin ja ymmärrettiin. Tarkoituksena on, selvittää pilalehtien kautta minkälaisia merkityksiä kuningaskysymykselle annettiin aikalaisten mielissä. Pilapiirrokset toimivat peileinä aikakautensa poliittisiin tapahtumiin, kuvaten mitkä asiat koettiin tärkeiksi. Tutkielmassa hahmotetaan myös pilalehdistön toimintaympäristöä sekä vaikutusmahdollisuuksia osoittamalla pilalehtien merkitys poliittisina mielipidevaikuttajina. Aineistona tutkielmassa on käytetty valtiomuotokysymystä käsitteleviä pilakuvia vuosina 1917–1919 ilmestyneistä pilalehdistä Ampiainen, Fyren, Hovnarren, Kerberos, Kurikka ja Tuulispää. Valtiomuotokysymys näkyy keskeisenä aiheena pilalehdistössä koko tarkastelujakson ajan toukokuus-ta 1918 kesäkuuhun 1919, jolloin Suomi sai tasavaltalaisen hallitusmuodon monivaiheisen päätän-täprosessin jälkeen.Pilakuvia on tulkittu niiden makromerkityksen kautta, pyrkien vastaamaan mihin piirroksen merkit viittaavat, eli mitä siinä oli. Pilakuvien maailma oli monarkistinen ja pilalehtien mukaan Suomesta olisi voinut tulla tasavalta, monarkia, pakotettu tasavalta ja jälleen monarkia Mannerheimin johdolla. Pilalehtien mielipiteet vaihtuivat nopeasti olosuhteiden muuttuessa. Pilalehdistössä suuria valtiomuotokysymykseen liittyneitä teemoja olivat hallitsijakysymyksen sitominen järjestysvaltakysymykseen sekä hallitusmuotokysymyksen etäisyys tavallisten kansalaisten arjesta. Syksyn edetessä monarkian tulon nähtiin tuovan ratkaisun myös moneen sisäpoliittiseen ongelmaan. Aluksi lehdet asettivat armeijan mielipiteen päättävään asemaan ja vasta yhteiskunnallisen tilanteen vakiinnuttua pilalehdistössä näkyi merkkejä kuningaskuumeesta. Kuninkaan kannatus kasvoi kohti varsinaista kuninkaanvaalia, jonka jälkeen maailmatilanteen kääntymisen aiheuttamaa lopputulosta oli pilakuvien vaikea hyväksyä. Pilakuvaston mukaan monarkia nähtiin ennen kaikkea aseena sosialismia vastaan. Kuningashankkeen kadotessa asialistalta, presidentillinen valtiomuoto ilmestyi taas nopeasti piirroskuvastoon, vaikka vielä äsken oli estoitta naureskeltu tasavaltalaisuudelle, joka piirtäjien mu-kaan edusti massojen päätöntä valtaa ja arveluttavaa karkeutta. Pilalehtien muisti oli lyhyt ja paluu tasavallan kannattajaksi kävi nopeasti monarkian edellytysten romahdettua.
  • Tuomioja, W. W. (Edistysseurojen kustannus., 1918)