Browsing by Subject "valtiot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Haapiainen, Tero Johannes (2008)
    Luonnonvaroista saatavat tulot kasvattavat monien valtioiden varallisuutta huomattavan paljon. Vaikka useat tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään luonnonvaroista saatavien tulojen ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä, luonnonvaroista saatavien tulojen ja demokraattisuuden välinen yhteys on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Luonnonvaroilla vaikuttaa kuitenkin olevan varsin ongelmallinen vaikutus demokraattisuuteen. Esim. useissa Lähi-idän maissa joissa öljyvarat muodostavat suuren osan valtion varallisuudesta, demokraattisuus on varsin heikolla tasolla. Tutkielmassa tutkitaan syitä, joiden kautta luonnonvaroista saatavat tulot voivat heikentää yhteiskunnan demokraattisuutta. Tutkimuksista ensimmäisenä otetaan tarkasteluun Paul Collierin ja Anke Hoefflerin malli ”Democracy and Resource Rents” (2005). Kyseisessä mallissa luonnonvaroista saatavat tulot pienentävät yhteiskunnan verotusta ja siten julkiseen valtaan kohdistuvaa valvontaa ja tarkkailua ja mahdollistavat näin varallisuuden käytön vilpilliseen toimintaan ja kavalluksiin. Omar Al-Ubaydlin mallissa ”Diamond´s Are a Dictator´s Best Friend: Natural Resources and the Tradeoff Between Development and Authoritarianism” (2006) luonnonvaroista saatavien tulojen kasvaessa vallassa oleva diktaattori maksimoi omaa hyötyään harjoittamalla kansalaisiin kohdistuvaa sortoa. Sorto pienentää sekä demokraattisuutta että taloudellista aktiivisuutta. Taloudellisen aktiivisuuden pieneneminen vähentää diktaattorin saamia verotuloja, mutta on silti kannattavaa koska demokraattisuuden pieneneminen kasvattaa diktaattorin todennäköisyyttä säilyttää valta-asemansa. Tutkielman jälkimmäisessä osassa tarkastellaan Ricky Lamin ja Leonard Wantchekonin mallia ”Political Dutch Disease” ( 2002). Kyseisessä mallissa vallassa oleva poliittinen eliitti siirtää tietyn osan varallisuudestaan seuraavalle sukupolvelle. Tämä mahdollistaa vallan ja varallisuuden siirtymisen sukupolvelta toiselle. Näin luonnonvaroista saatavien tulojen lisääntyessä demokraattisuuden mahdollisuus myös pitkällä aikavälillä heikkenee. Tutkielman perusteella päätellään, että luonnonvaroista saatavat tulot lisäävät demokraattisuuden kannalta haitallisia ilmiöitä kuten lahjontaa, kavalluksia ja kansalaisiin kohdistuvaa sortoa. Varallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle mainitun kaltaiset ilmiöt toistuvat usealla periodilla ja heikentävät demokraattisuutta myös pitkällä aikavälillä. Luonnonvaroista saatavien tulojen vaikutus yhteiskunnan demokraattisuuteen ei vaikuta olevan aina automaattisesti negatiivinen, mutta tietyissä olosuhteissa ne voivat aiheuttaa edellä mainitun kaltaisia ilmiöitä, jotka vähentävät demokraattisuuden mahdollisuutta. Tärkeimmät lähteet: Collier, Paul ja Hoeffler, Anke: ”Democracy and Resource Rents” (2005) Working Paper, University of Oxford, Department of Economics, april 2005 Al-Ubaydli, Omar: ”Diamond´s Are a Dictator´s Best Friend: Natural Resources and the Tradeoff Between Development and Authoritarianism” (2006) Working Paper, University of Chicago, October 2006 Lam, Ricky ja Wantchekon, Leonard: ”Political Dutch Disease” (2002) Manuscript, Department of Politics, New York University, November 2002
  • Tammisto, Tuomas (2008)
    Pro gradu -työssäni pyrin selvittämään millä tavoilla Papua-Uuden-Guinean politiikka tulee esiin metsätaloudessa, jossa yhdistyvät kiinnostavalla tavalla perifeeriseksi mielletty Papua-Uuden-Guinean valtio, sen paikallisyhteisöt, ylikansalliset yritykset ja kansalaisjärjestöt. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat minkälaista poliittista toimintaa hakkuut synnyttävät paikallisyhteisöissä ja miten hakkuut vaikuttavat valtion ja paikallisyhteisöjen keskinäisiin suhteisiin. Tutkielmani perustuu vuonna 2007 Papua-Uudessa-Guineassa (PUG), Itä-Uuden-Britannian maakunnassa sijaitsevassa kylässä tehtyyn kolmen kuukauden mittaiseen kenttätyöhön. Kylä, jonka asukkaat kuuluvat pääosin mengen-kansaan, oli kiinnostava kohde, sillä alueella oli asukkaiden suostumuksella hakattu metsää 1980-luvulta alkaen, ja toisaalta kylässä toimi paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. Lisäksi kentällä ollessani PUG:ssa järjestettiin parlamenttivaalit. Kylässä ollessani osallistuin kylän elämään, haastattelin kyläläisiä ja kävin lukuisia epämuodollisia keskusteluja, seurasin vaalikampanjointia ja keskusteluja maankäytöstä. Tämän lisäksi haastattelin paikallisten kansalaisjärjestöjen työntekijöitä matkalla kylään ja sieltä pois. Tutkielmassani osoitan, että luonnonsuojelu kylässä liittyy laajemmin paikallisten ympäristön, kulttuurin ja itsemääräämisen suojeluun, ja on siten ns. lokalistinen poliittinen liike, jonka kannattajat ottavat aktiivisesti osaa myös PUG:n parlamenttipolitiikkaan. Myös hakkuita tukevat paikalliset ovat tiiviisti mukana niin yhteisön sisäisessä kuin parlamenttipolitiikassakin. Olen työssäni pyrkinyt purkamaan "paikallisen" käsitettä käsittelemällä yhteisön sisäisiä valtasuhteita, jakolinjoja ja eri näkökulmia, jotka pohjautuvat paikalliseen kulttuuriin. Tämän lisäksi hakkuut edistävät valtion asemaa Itä-Uudessa-Britanniassa. Yhtäältä valtio pyrkii käyttämään metsäyhtiöiden rakentamia metsäautoteitä oman kansallisen infrastruktuurinsa pohjana, vaikkakin yritysten luoma infrastruktuuri on useimmiten heikkolaatuista ja lyhytikäistä. Toisaalta hakkuiden aiheuttamat maakiistat ja yritysten väärinkäytökset myös luovat paikallisyhteisöissä tarpeen valtiolleja erityisesti oikeuslaitokselle. Keskeiset teemat työssäni ovat paikallisten ympäristöönsä liittämät merkitykset ja tavat, joilla he tuottavat ympäristönsä niin fyysisesti kuin käsitteelisestikin. Omavaraisviljelijöinä toimiville kyläläisille ympäristön tila on taloudellisesti tärkeä, minkä lisäksi ympäristöön liitetään monia merkityksiä; esim. yhteisön historia nähdään siinä. Vastaavasti myös valtio ja yritykset pyrkivät muokkaamaan, käsitteellistämään ja hallinnoimaan ympäristöä, mm. teiden ja kartoituksen avulla. Näissä yhteyksissä antropologinen keskustelu paikasta ja tilasta, kuin myös poliittinen maantiede ovat tärkeitä. Hakkuut ja eri tavat hahmottaa ympäristöä aiheuttavat kiistoja maanomistuksesta, minkä vuoksi käsittelen paikallisten tapoja hallinnoida maitaan kuin myös PUG:n maanomistuslainsäädäntöä. Maanomistus ja -kiistat ovat poliittisia kysymyksiä, joihin paikalliset joutuvat ottamaan kantaa, ja juuri maakiistat lisäävät mm. oikeuslaitoksen tarvetta. Osin kiistat synnyttävät myös poliittista toimintaa, jonka eri muotoja käsittelen työssäni. Paikalliset, poliittisista suuntauksistaan riippumatta, luovat myös yhteyksiä hyvin eri tason toimijoihin aina kansalaisjärjestöistä valtion eri virastoihin ja ulkomaisiin yrityksiin.
  • Kurkinen, Leena (1999)
    Tshekkoslovakia jakautui kahtia vuoden 1992 lopussa ilman verenvuodatusta. Valtion hajoamisprosessin rauhanomainen kulku ei kuitenkaan ole itsestään selvää kuten Jugoslavian esimerkki osoittaa. Tämän tutkimuksen pääkysymys on, miksi Tshekkoslovakia onnistui jakautumaan kahdeksi valtioksi ilman väkivaltaa. Keskeisessä asemassa on siis rauhanomaisen muutoksen problematiikka. Tutkimuksen viitekehys on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu tekijöistä, joilla väkivallattomia muutosprosesseja on aikaisemmissa tutkimuksissa selitetty. Esille nousseiden tekijöiden perusteella on kasattu yhteen viisi teemaa, joiden avulla Tshekkoslovakian hajoamista analysoidaan. Näihin teemoihin kuuluvat normit, valtasuhteet, intressit, poliittinen järjestelmä ja poliittinen kulttuuri sekä neuvotteluprosessi. Viitekehyksen toisessa osassa pyritään luomaan kokonaiskuva Tshekkoslovakian hajoamisesta sitomalla edellä mainitut teemat yhteen konstruktivistisen näkökulman avulla. Konstruktivismin lähtökohtana on se, että maailma rakentuu käytäntöjä säätelevien rakenteiden ja aktiivisten toimijoiden välisessä vuorovaikutusprosessissa. Tässä työssä konstruktivismia käyttämällä pyritään kaventamaan kuilua materiaalisten rakenteiden tärkeyttä painottavan selittävän tutkimusotteen ja ideoiden merkitystä korostavan ymmärtävän tutkimusotteen välillä. Tshekkoslovakian hajoamisprosessin analysointi osoittaa, että Tshekkoslovakian hajoaminen oli yhteiskunnallinen konstruktio, jossa rakenteiden ja käytäntöjen vuorovaikutus johti väkivallattomaan lopputulokseen. Tässä vuorovaikutusprosessissa keskeisimpiä tekijöitä olivat voimakas väkivallattomuuden normi, tshekkijohdon uusi slovakkien ja tshekkien suhdetta koskenut intersubjektiivinen ymmärrys, pienen eliitin päätöksentekoa tukenut poliittinen traditio sekä slovakkien mahdollisuus ilmaista tavoitteensa poliittisten kanavien kautta. Tutkimuksesta käy ilmi, että selittävän tutkimusotteen ohella kansainvälisen politiikan tutkimuksessa tarvitaan ymmärtävää otetta, sillä normeilla ja intersubjektiivisilla ymmärryksillä oli keskeinen merkitys Tshekkoslovakian hajoamisessa. Tutkimus tuo myös selvästi esiin, että konstruktivismissa on ainesta ymmärtävää ja selittävää otetta yhdistäväksi keskitien näkemykseksi.
  • Sukselainen, Silja Johanna (2003)
    Työ tarkastelee poliittisen auktoriteetin hajoamista Somaliassa 1990-luvun alussa maan sisällissodan seurauksena sekä YK:n rauhaturvaoperaatiota Somaliassa vuosina 1992-95. Yleisemmällä tasolla työ koskee "valtion hajoamisen" ilmiötä Afrikassa, kansainvälisiä rauhanturvaoperaatioita näissä konflikteissa sekä operaatioiden yleistä epäonnistumista rauhan aikaansaamisessa. Tavoitteena on ymmärtää miksi kansainvälisen yhteisön vastaus Somalian valtion hajoamiseen oli samaisen instituution jälleenrakennus sekä miksi tämä osoittautui ongelmalliseksi rauhan kannalta ottaen huomioon syyt, jotka alunperin johtivat valtion hajoamiseen. Teoreettisella tasolla tutkielma pyrkii liittämään edellä mainitut ilmiöt valtion ideaan, joka määrittelee kansainvälistä institutionaalista kontekstia. Tutkielmassa valitaan konstruktivistinen näkökulma, jonka avulla voidaan ymmärtää kuinka institutionaaliset rakennelmat muodostuvat ideoista ja vallasta. Valtion instituution legitimiteetti perustuu pitkään historialliseen prosessiin, mitä ei ole huomioitu kun malli on siirretty intenäistyneeseen Somaliaan ja tämä prosessi ilmenee uudestaan Somalian valtion jälleerakennuksessa sisällissodan jälkeen. Tutkimuksen mukaan YK pyrki valtion jälleerakennukseen sillä sen intressissä oli tämän järjestelmän ylläpitäminen, mutta myös siksi että Somalia näyttäytyi YK:lle "poikkeavana" ilmiönä "valtiokulttuurissa" ja vaati tämänlaista vastausta. Tarve jälleenrakentaa valtio oikeutti keskittymisen tähän tavoitteeseen, mutta Somalian konfliktin perimmäiset syyt ja erityispiirteet jäivät huomioimatta. Täten operaatio epäonnistui. Käytetyt lähteet koskevat Somalian poliittista kulttuuria ja sisällissotaa sekä sisältävät YK:n operaatiota käsittelevää tutkimusta, YK:n dokumentteja ja arvioita operaatiosta lähinnä konferenssiraporttien muodossa. Teoreettiset näkökulmat on kerätty Afrikan valtioita ja konflikteja sekä valtionsuvereniteetin instituutiota käsittelevistä lähteistä. Tärkeinä teoreettisina lähteinä ovat myös konstruktivistiset näkökulmat kansainvälisen politiikan tutkimuksessa, sosiologiassa, yhteiskuntateoriassa ja tieteenfilosofiassa.