Browsing by Subject "varallisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Lehtinen, Anna-Riitta (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 107
  • Dahlberg, Tomi; Koskinen, Lasse; Raijas, Anu (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 119
  • Eerolainen, Eemeli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aims. The aim of this study was to examine the relation between adolescents’ academic self-efficacy and their family structure, estimated income and estimated quality of parent-child-relationship. Self-efficacy, also known as one’s trust in their own capabilities, is a fundamental source of human motivation. It is positively related to persistence, stress control and performance, all of which support success in school. Earlier studies have shown that family background is related to adolescent’s academic self-efficacy and academic performance. Methods. The data was collected with questionnaires as a part of Mind the Gap -project during spring 2014. The participants (N = 1316) were 13–14-year-old students from elementary schools of the metropolitan area of Finland. Academic self-efficacy was measured of six different school subjects. The estimated income was evaluated in general and in relation to friends. The estimated parent-child-relationship was evaluated in relation to mum and dad seperately. The instruments were based on questionnaries used in previous research. I used one-way analysis of variance to examine, whether there were differences in the levels of academic self-efficacy between groups based on family structure, income and parent-child-relationship. I also used regression analysis to see, whether family structure, evaluated income and evaluated quality of parent-child-relationship predicts the variation of academic self-efficacy. Results and conclusions. Adolescents from intact families had higher level of academic self-efficacy than adolescents from blended families or single parent families. Adolescents who evaluated their income higher had higher level of academic self-efficacy than adolescents with low or mediocre evaluation of income. Adolescents who evaluated their parent-child-relationship higher had higher level of academic self-efficacy than adolescents with poor or mediocre evaluation of parent-child-relationship. Family structure, estimated income and estimated parent-child-relationship predicted academic self-efficacy, but not strongly. The results were similar to earlier findings. The results suggest that adolescents from certain backgrounds might be in greater need of support of their academic self-efficacy. This should be noticed by the school and the caretakers.
  • Peura-Kapanen, Liisa; Raijas, Anu; Lehtinen, Anna-Riitta (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 118
    Raportissa kuvataan kokonaisvarallisuuden hallintaan liittyvän työkalun testaamista sekä esitetään kuluttajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä sen käytöstä ja hyödyllisyydestä. Palvelukonseptin ja siihen liittyvän työkalun kehittäminen on viimeinen vaihe Tekesin SERVE-tutkimusohjelmasta rahoitettua VINHA-hanketta. Luonnosvaiheessa olevan työkalun testaus toteutettiin ryhmäkeskusteluin. Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelisteista koottiin testausta varten neljä kuluttajaryhmää ja Osuuspankin asiakasneuvojista yksi ryhmä. Keskeiset teemat, joihin ryhmäkeskusteluissa etsittiin vastauksia, liittyivät työkalun lähtökohta-asetelmaan, tietojen keruuseen ja työkalun toimintoihin. Prosessina etenevän työkalun toimintoja havainnollistettiin keskustelijoille kuvin ja esimerkein. Työkalun kehittämisvaiheessa syntynyt elämänaluepiirakka palvelun lähtökohtana nähtiin luontevaksi varallisuutta koskevien päätösten jäsentäjäksi. Talous ja terveys ovat muita elämänalueita - asuminen, perhe, työ ja eläkkeelle jääminen sekä vapaa-aika - yhteen kokoavia elementtejä. Keskustelijat näkivät työkalun keskeisinä toimintoina elämän muutosten hallinnan, varautumisen riskeihin sekä suunnittelun ja päätöksenteon tukemisen taloutta koskevissa yksittäisissä ja suurissa ratkaisuissa. Kuluttajien mukaan erilaiset laskelmat, skenaariot ja vaihtoehtojen vertailut palvelevat parhaiten ratkaisujen etsintää. Sijoituksiin liittyvät esimerkit romahdusten vaikutuksista sijoitusten kehitykseen koettiin kiinnostavina. Työkalun hyvänä puolena nähtiin niin ikään kokonaiskuvan hahmottaminen omasta taloudesta, jossa varallisuuden hankintaan, rahoitukseen ja suojaamiseen liittyvät toiminnot ovat yhdessä paikassa ja johon tarpeen mukaan liitetään päivittäistalouden seuranta. Kuluttajan tavoitteiden ja niitä koskevien suunnitelmien seuranta, tietojen täydentäminen ja muutokset joko verkossa tai raporteilla täydentävät kokonaisvaltaista varallisuuden hallintaa. Kuluttajien suhtautuminen työkaluun oli pääosin myönteistä. Eniten työkalussa askarruttivat kuluttajasta kerättävät tiedot ja niiden mahdollinen käyttö muihin tarkoituksiin sekä työkaluun sisältyvien laskelmien luotettavuus ja puolueettomuus. Luottamus palvelun tarjoajaan - esimerkiksi pankkiin - on kuluttajien tärkeä reunaehto työkalun hyväksynnälle. Asiantuntijat kokivat työkalun omaa neuvontatyötä helpottavana. Asiantuntijoiden mukaan työkalu auttaa löytämään konkreettisia perusteluja kuluttajien toiminnalle ja havainnollistaa eri vaihtoehtojen vaikutusta. Sekä kuluttajat että asiantuntijat pitävät työkalun sopivimpana palvelukanavana verkkoa ja tarpeen mukaan henkilökohtaista palvelua.
  • Peura-Kapanen, Liisa; Raijas, Anu (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Keskustelualoitteita 38
  • Sunikka, Anne; Peura-Kapanen, Liisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1/2008
    Tutkimuksessa on selvitetty kuluttajien näkemyksiä varallisuuden hallinnasta ja vertailtu niitä finanssialan asiantuntijoiden kuluttajia koskeviin näkemyksiin. Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat varallisuuden sisältö ja varallisuuden hankinnan motiivit, varallisuutta koskevat päätökset ja tietolähteet sekä varallisuuden ja riskien hallinta. Tutkimuksen tarkoituksena on niin ikään arvioida lähtökohtia uudenlaisten varallisuudenhallinnan palveluiden kehittämiselle. Tutkimus on laadullinen dyadi-tutkimus. Kuluttaja-aineisto koottiin ryhmäkeskusteluin, joissa oli mukana 33 eri elinvaiheita edustavaa kuluttajaa Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapaneelista. Asiantuntija-aineisto koostui finanssiyrityksen 11 asiantuntijalle pidetyistä teemahaastatteluista. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuluttajien ja asiantuntijoiden näkemykset varsin yhdenmukaisiksi. Kuluttajat pitävät varallisuuden hankkimisessa tärkeänä turvallisuutta ja elämän laatua. Sijoittamisen motiivina korostuu säästäminen pahojen päivien varalle. Korkea tuotto on tärkeää vain osalle kuluttajia. Kuluttajat tunnistavat hyvin varallisuuden eri lajit ja sijoitusinstrumentit, mutta pitävät myös henkistä pääomaa tärkeänä varallisuuseränä. Rahoitusvarallisuutta ja asuntovarallisuutta ajatellaan erillisinä ja varallisuuden hahmottaminen kokonaisuutena on kuluttajille vierasta. Kuluttajat liittävät päätökset elämän tilanteisiin, kun taas asiantuntijat keskittyvät kuvailemaan kuluttajien säästämis- ja sijoituspäätöksiä. Kuluttajien kiinnostus ja osaaminen sijoittajina ovat keskeisiä tekijöitä käyttäytymisessä. Kiinnostuneet kuluttajat luottavat omaan kykyynsä toimia sijoitusmarkkinoilla ja haluavat tehdä sijoituspäätöksiä itsenäisesti. Osa kuluttajia tukeutuu mieluiten päätöksissään finanssiyrityksen asiantuntijoihin. Kuluttajat nostavat haastatteluissa esiin luottamuksen merkityksen finanssiyrityksiä kohtaan. Luottamuksesta viestivät neuvonnan asiantuntemus sekä avoimuus esimerkiksi sijoitusten kulujen kertomisessa. Asiantuntijat sen sijaan uskovat kuluttajien luottavan finanssi-instituutioihin ja korostavat kuluttajien ymmärtämisen merkitystä. Kuluttajien näkemys varallisuuden hallinnan kokonaisuudesta on kapea-alainen. Esimerkiksi riskien hallinnan merkitystä osana varallisuuden hallintaa ei läheskään aina oivalleta. Myös asiantuntijoiden mukaan palveluntarjoajilta puuttuu käsitys varallisuudenhallinnan kokonaisuudesta ja tätä kokonaisuutta tukevat palvelut. Sekä kuluttajat että asiantuntijat pitävät tärkeänä kokonaisvarallisuuden hallitsemista tukevien palvelujen kehittämistä. Kehittäminen voi osittain tapahtua jo nykyisten palveluiden pohjalta.
  • Heikkinen, Niina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastelin apokryfikirjoihin kuuluvan Juditin kirjan päähenkilön leskeyttä ja sen vaikutusta hänen toimijuuteensa. Juditin kirjan leskeyttä vertasin toisen temppelin ajan juutalaisen yhteiskunnan ja Raamatun kirjoitusten antamaan kuvaan leskistä. Tavoitteena oli myös selvittää, edellyttikö Juditin toimijuus muita hänen leskeyteensä läheisesti liittyviä piirteitä: hurskautta, kunniallisuutta, kauneutta, yhteiskunnallista asemaa ja varallisuutta. Tutkielmaani valitsin Juditin leskeyteen läheisesti liittyvät ja myönteisiksi tulkitut piirteet, jotka esiintyvät toisen temppelin ajan juutalaisen yhteiskunnan ja Raamatun kertomusten naisia ja leskiä koskevissa kuvauksissa. Lisäksi keskityin vain niihin piirteisiin, jotka kerrotaan Juditin hahmon esittelyn yhteydessä ja jotka toistetaan kertomuksen loppujakeissa. Tutkielmassa keskityin Juditin leskeydestä ja siihen liittyvistä piirteistä kertovien piirteiden jakeiden analysointiin sekä leskeyden ja muiden piirteiden temaattiseen tarkasteluun tutkimuskirjallisuuden, toisen temppelin ajan juutalaiseen yhteiskuntaan ja Raamatun kertomusten leskiin liitetyn kuvan pohjalta. Juditin leskeyttä ja piirteiden toimijuutta tarkastelin sosiaalihistoriallisen lähestymistavan ja intersektionaalisuuden avulla. Tutkielman lähdeaineiston analysoinnin ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta esitän, että Juditin leskeys pohjautuu toisen temppelin ajan juutalaisen ja Raamatun kertomusten antamaan kuvaan leskistä. Juditin leskeys mahdollistaa Juditin itsenäisyyden ja tarjoaa puitteet Juditin toimijuudelle. Toisen temppelin ajan juutalaisuuteen ja Raamatun kertomuksiin liittyvän tutkimuskirjallisuuden perusteella Juditin toimijuus edellyttää leskeyden lisäksi muita piirteitä, kuten varallisuutta. Nämä piirteet mahdollistavat Juditin toimijuuden kertomuksessa tavalla, joka oli kuitenkin patriarkaalisen yhteiskunnan rakenteiden vuoksi epätodennäköistä toisen temppelin ajan juutalaisuudessa ja monissa Raamatun kertomuksissa. Näin ollen esitän, että Juditin leskeyttä ja toimijuutta on sen sijaan tarkasteltava symbolisesti ja juutalaiseen naiseen liitettyinä ihannepiirteinä.
  • Haapiainen, Tero Johannes (2008)
    Luonnonvaroista saatavat tulot kasvattavat monien valtioiden varallisuutta huomattavan paljon. Vaikka useat tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään luonnonvaroista saatavien tulojen ja taloudellisen kasvun välistä yhteyttä, luonnonvaroista saatavien tulojen ja demokraattisuuden välinen yhteys on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Luonnonvaroilla vaikuttaa kuitenkin olevan varsin ongelmallinen vaikutus demokraattisuuteen. Esim. useissa Lähi-idän maissa joissa öljyvarat muodostavat suuren osan valtion varallisuudesta, demokraattisuus on varsin heikolla tasolla. Tutkielmassa tutkitaan syitä, joiden kautta luonnonvaroista saatavat tulot voivat heikentää yhteiskunnan demokraattisuutta. Tutkimuksista ensimmäisenä otetaan tarkasteluun Paul Collierin ja Anke Hoefflerin malli ”Democracy and Resource Rents” (2005). Kyseisessä mallissa luonnonvaroista saatavat tulot pienentävät yhteiskunnan verotusta ja siten julkiseen valtaan kohdistuvaa valvontaa ja tarkkailua ja mahdollistavat näin varallisuuden käytön vilpilliseen toimintaan ja kavalluksiin. Omar Al-Ubaydlin mallissa ”Diamond´s Are a Dictator´s Best Friend: Natural Resources and the Tradeoff Between Development and Authoritarianism” (2006) luonnonvaroista saatavien tulojen kasvaessa vallassa oleva diktaattori maksimoi omaa hyötyään harjoittamalla kansalaisiin kohdistuvaa sortoa. Sorto pienentää sekä demokraattisuutta että taloudellista aktiivisuutta. Taloudellisen aktiivisuuden pieneneminen vähentää diktaattorin saamia verotuloja, mutta on silti kannattavaa koska demokraattisuuden pieneneminen kasvattaa diktaattorin todennäköisyyttä säilyttää valta-asemansa. Tutkielman jälkimmäisessä osassa tarkastellaan Ricky Lamin ja Leonard Wantchekonin mallia ”Political Dutch Disease” ( 2002). Kyseisessä mallissa vallassa oleva poliittinen eliitti siirtää tietyn osan varallisuudestaan seuraavalle sukupolvelle. Tämä mahdollistaa vallan ja varallisuuden siirtymisen sukupolvelta toiselle. Näin luonnonvaroista saatavien tulojen lisääntyessä demokraattisuuden mahdollisuus myös pitkällä aikavälillä heikkenee. Tutkielman perusteella päätellään, että luonnonvaroista saatavat tulot lisäävät demokraattisuuden kannalta haitallisia ilmiöitä kuten lahjontaa, kavalluksia ja kansalaisiin kohdistuvaa sortoa. Varallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle mainitun kaltaiset ilmiöt toistuvat usealla periodilla ja heikentävät demokraattisuutta myös pitkällä aikavälillä. Luonnonvaroista saatavien tulojen vaikutus yhteiskunnan demokraattisuuteen ei vaikuta olevan aina automaattisesti negatiivinen, mutta tietyissä olosuhteissa ne voivat aiheuttaa edellä mainitun kaltaisia ilmiöitä, jotka vähentävät demokraattisuuden mahdollisuutta. Tärkeimmät lähteet: Collier, Paul ja Hoeffler, Anke: ”Democracy and Resource Rents” (2005) Working Paper, University of Oxford, Department of Economics, april 2005 Al-Ubaydli, Omar: ”Diamond´s Are a Dictator´s Best Friend: Natural Resources and the Tradeoff Between Development and Authoritarianism” (2006) Working Paper, University of Chicago, October 2006 Lam, Ricky ja Wantchekon, Leonard: ”Political Dutch Disease” (2002) Manuscript, Department of Politics, New York University, November 2002
  • Saari, Juho (Kuluttajatutkimuskeskus, 2013)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 8
  • Öhman, Taina (Helsingfors universitet, 2011)
    Johdanto Riittämätön ravinnonsaanti haittaa lasten fyysistä ja psyykkistä kasvua. Se myös heikentää Saharan eteläpuoleisen Afrikan tuottavuutta ja taloudellista kehitystä. Erityisen heikossa asemassa ovat lapset ja hedelmällisessä iässä olevat naiset johtuen nopean kasvun, raskauden ja imetyksen aiheuttamista vaatimuksista. Yleensä ruokaturvattomuus johtuu fyysisestä tai taloudellisesta ruoan hankintamahdollisuuden puuttumisesta ja on näin ollen läheisesti yhteydessä köyhyyteen sekä kestävien elinkeinojen ja turvaverkostojen puuttumiseen. Kaupungistumisen myötä monien afrikkalaisten elinkeinot, ruokatottumukset ja elämäntyyli ovat muuttuneet. Koska elämä kaupungeissa poikkeaa monin tavoin elämästä maaseudulla, myös ruokaturva ja sen taustalla olevat tekijät voivat olla erilaiset kaupungissa ja maaseudulla. Tällöin myös ruokaturvaohjelmat tulee suunnitella asuinpaikan mukaan ja kohdistaa voimavarat tarpeen mukaan. Harvat tutkimukset kuitenkaan tarkastelevat ruokaturvaa yhtä aikaa kaupungissa ja maaseudulla, mistä johtuen ruokaturvan erilaisuudesta näissä eri asuinympäristöissä on vähän tietoa. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää teini-ikäisten tyttöjen ruokaturvan taso Zambézian maakunnan maaseudulla ja kaupungeissa sekä tarkastella onko ruokaturva erilainen maaseudulla ja kaupungeissa. Lisäksi selvitetään mitkä tekijät ovat yhteydessä hyvään ruokaturvaan ja ovatko siihen yhteydessä olevat tekijät erilaisia näissä asuinympäristöissä. Aineisto ja menetelmät Tämä pro gradu -tutkielma on osa suomalais-mosambikilaista yhteistyöprojektia: Teini-ikäisten tyttöjen ravitsemus ja ruokavalio Zambéziassa (Estudo do Estado Nutricional e da Dieta em Raparigas Adolescentes na Zambézia). Tutkimus selvittää 15–18-vuotiaiden teinityttöjen ravitsemustilaa, ruokavaliota ja ruokaturvaa maaseudulla ja kaupunkiympäristössä Zambézian maakunnassa, ennen sadonkorjuuta ja sadonkorjuun jälkeen. Tämä osatutkimus perustuu ennen sadonkorjuuta tammi-helmikuussa 2010 kerättyyn aineistoon (n=277). Ruokaturvaa mitattiin Household Food Insecurity Access Scale (HFIAS) -kyselylomakkeella. Taustatietohaastattelusta poimittiin ruokaturvan kannalta mielenkiintoiset tekijät ja tarkasteltiin niiden yhteyttä ruokaturvaan. Tulokset Ruokaturvan havaittiin olevan huomattavasti parempi maaseudulla kuin kaupungissa. Maaseudulla kotieläimiä omistavat perheet kuuluivat harvemmin huonoon ruokaturvaluokkaan, kuin perheet jotka eivät omistaneet eläimiä. Kaupungissa ylimmässä varallisuustertiilissä olevat perheet kuuluivat keskimmäisessä varallisuustertiilissä olevia harvemmin huonoon ruokaturvaluokkaan. Maaseudun ja kaupungin välillä havaittavaa eroa ruokaturvassa selitti varallisuus. Johtopäätökset Maaseutua ja kaupunkeja tulisi ruokaturvatutkimuksissa käsitellä erillisinä tutkimuskohteina. Erilaiset ruokatottumukset saattavat vaikuttaa koettuun ruokaturvaan kaupungeissa ja maaseudulla. Ruokaturvan taustatekijät ovat myös erilaiset, jolloin ruokaturvattomuuden poistaminen vaatii eri toimintatapoja asuinpaikasta riippuen. Varallisuudella saattaa olla suurempi merkitys ruokaturvan kannalta kaupungeissa kuin maaseudulla. Varallisuuden ja ruokaturvan välisen yhteyden selvittäminen kaupungissa ja maaseudulla vaatii kuitenkin luotettavan varallisuusmittarin. Vuodenaika tulisi ottaa huomioon aiempaa paremmin kun tutkitaan kroonista ruokaturvattomuutta. Ruokaturvatutkimuksissa tulisi kerätä tietoa myös ruokavalion monipuolisuudesta ja tehdä antropometrisiä mittauksia, jotta ruokaturvasta saataisiin kokonaisvaltainen kuva.
  • Ilomäki, Timo (Helsingfors universitet, 2015)
    Väestöryhmien väliset terveyserot ovat sosiaaliepidemiologian keskeinen tutkimuskohde ja myös mielenterveyseroista on tehty paljon tutkimusta. Sosioekonominen asema on osittain ristiriitainen mielenterveyden häiriöiden riskitekijä kun taas taloudelliset vaikeudet näyttävät olevan suoremmassa yhteydessä mielenterveyden häiriöihin. Masennuslääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut 1990-luvun tasosta, mutta masennus ei ole väestötasolla yleistynyt yhtä merkittävästi. Pro gradu -työssäni tutkin taloudellisen aseman yhteyttä depressiolääkityksen aloittamiseen sekä siihen, kuinka kauan lääkitystä jatketaan. Taloudellista aseman pääasiallisena mittarina käytetään nettovarallisuutta ja suhteellisia varallisuusryhmiä. Tutkimuksen (seuranta-) aineisto koostuu Tilastokeskuksen Kotitalouksien varallisuus -tutkimuksen tuottamasta poikkileikkausaineistosta vuodelta 2004 sekä Kansaneläkelaitoksen lääkekulukorvaustiedoista koostetusta pitkittäisaineistosta vuosilta 2000–2012 (vuoden 2011 loppu). Tutkimusmenetelminä ovat: a) Lääkityksen aloittamisen elinaikamallinnus Coxin suhteellisten vaarojen mallin sekä Kaplan-Meier -menetelmän sovellusten avulla b) Lääkityksen keston determinanttien mallinnus logistisen regressioanalyysin avulla Aineiston kuvailussa käytetään lisäksi ristiintaulukointeja merkitsevyystesteineen ja mallinnusstrategiaa valittaessa käytetään myös muita tilastollisia menetelmiä. Nettovarallisuuden yhteyttä masennuslääkitykseen vakioitiin muilla taloudellisilla (tulot, velka) ja sosiaalisilla (sivilisääty, koulutus, työttömyys) sekä sukupuolen ja taustalla olevan psyykkisen sairastavuuden suhteen. Alimman varallisuuskymmenyksen suhteellinen riski aloittaa masennuslääkitys oli tutkimusjaksolla noin 60 % vertailuryhmää (IV-VII varallisuuskymmenykset) suurempi. Muiden nettovarallisuusryhmien riskisuhteet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mikä viittaa siihen, että taloudellisten tekijöiden vaikutus masennuslääkityksen aloittamiselle painottuu niihin, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Lääkityksen kestoon tilastollisesti merkitsevä yhteys oli testatuista muuttujista ainoastaan sukupuolella ja sillä, että henkilöllä oli diagnosoitu psyykkinen sairaus. Tutkimuksen tulokset sekä masennuslääkityksen aloittamisen että jatkamisen determinanttien osalta olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Lääkekäyttö on kestoltaan ja määrältään hyvin vaihtelevaa, mutta tämä vaihtelu ei tämän tutkimuksen perusteella selity sosioekonomisilla eroilla.
  • Peura-Kapanen, Liisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 108