Browsing by Subject "varastointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Kokkola, Jari (Suomen metsätieteellinen seura, 1993)
  • Räsänen, Pentti K.; Hänninen, Tapani (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Räsänen, Pentti K.; Hiltunen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Nygren, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1986)
  • Huuri, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1965)
  • Räsänen, Pentti K.; Koukkula, Aarno; Yli-Vakkuri, Paavo (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Långström, Bo (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Laamanen, Tuija-Liina (Helsingfors universitet, 2015)
    Carrot production is very specialized and professional in Finland. Long term storage of the yield is necessary during winter. In storage, the resistance of carrots to diseases decreases even with optimized storage conditions. Diseases can cause huge losses during long storage periods, but the severity of losses varies between years and fields. One of the most harmful diseases of carrots during storage is Mycocentrospora acerina. It is a soil borne fungus that cannot be controlled by fungicides. This is a study of the test method to evaluate the risk of M. acerina in a field. In this test slices of carrots were placed in a container with collected soil samples from a test field. The containers with soil samples and carrot slices were kept six weeks in the dark at +15 °C temperature. After that it was possible to see if M. acerina had grown up from the soil and infected the carrots by forming dark colored patches to the carrot slices. By calculating and comparing the amount of patches on each soil sample it was possible to evaluate the risk of M. acerina in a test field. Results from the test were compared to amount of M. acerina infection found in stored carrots harvested from the same fields. The study showed that it is possible to evaluate the risk of M. acerina. Soil samples can be collected in different times of the year, and the test can be made with fresh or storage carrots. The test samples need to be comparable, so they must be collected the same way and the amount of samples in each container must be sufficient to minimize variation. This study will introduce simple guidelines that farmers can use to test fields and evaluate the risk of M. acerina.
  • Einola, Jouko (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)
  • Romakkaniemi-Niemelä, Pirkko (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Yrjölä, Heikki (Helsingfors universitet, 2009)
    Ilmastonmuutos, fossiilisten polttoaineiden väheneminen sekä niiden hinnan nousu ovat aiheuttaneet sen, että kiinnostus uusiutuvia energiavaroja kohtaan on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Peltobioenergian käyttö on ollut vähäistä Suomessa mutta sen käyttö on yleistymässä. Bioenergiakasveista ruokohelven viljely on lisääntynyt Suomessa merkittävästi, koska se on satoisin energiakäyttöön tarkoitetuista heinäkasveista. Ruokohelven pääasiallinen käyttötarkoitus on polttaminen voimalaitoksissa silputtuna ja sekoitettuna pääpolttoaineeseen eli esimerkiksi turpeeseen tai hakkeeseen. Jotta ruokohelven lämpöarvo tai muut ominaisuudet eivät heikentyisi, niin varastointi tulisi suorittaa oikein. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää optimaalisin varastointimuoto ruokohelpipaaleille. Työ aloitettiin perustamalla erilaisia koevarastoja pyörö- ja suurkanttipaaleille. Koevarastoinnin tarkoituksena oli kokeilla erilaisten kate- pohjamateriaalien sekä niiden yhdistelmien vaikutusta paalien kosteuspitoisuuksiin viiden kuukauden aikana sekä laskea varastointikustannukset eri varastotyypeille. Tutkimuksessa mukana olleet katemateriaalit olivat aumamuovi, kevytpeite, peitepaperi sekä peittämätön versio. Pohjamateriaaleina tutkimuksessa käytettiin aumamuovia, trukkilavoja sekä paljasta maata. Tavoitteena oli myös selvittää kolmen erilaisen kannettavan pikakosteusmittarin tarkkuus verrattuna uunikosteuteen. Vertailussa mukana olleet mittarit olivat: Wile 25 Digital, Haymatic Digital ja DICKEY-john. Katemateriaaleista parhaaksi ratkaisuksi osoittautui aumamuovi. Se ei päästänyt vettä lävitseen eikä myöskään kondensoitumista havaittu tutkimuksen aikana. Kustannuksia tarkasteltaessa aumamuovi oli ylivoimaisesti edullisin vaihtoehto vertailluista vaihtoehdoista. Pohjamateriaaleista trukkilavat olivat paras vaihtoehto ruokohelpipaalien varastointiin. Aumamuovi sekä paljas maa keräsivät vettä ja kastelivat paaleja alaosastaan. Mittarivertailussa tarkimmaksi kannettavaksi pikakosteusmittariksi osoittautui Wile 25 Digital paalien kosteuden ollessa alle 20 %. Mittarin tarkkuus ei kuitenkaan ollut riittävä tarkkojen mittausten suorittamiseen. Kestoltaan alle viiden kuukauden varastointiaikoina lappeelleen varastoituja pyöröpaalivarastoja ei ole taloudellisesti järkevää peittää eikä niiden alle tarvitse asettaa pohjamateriaalia. Sen sijaan suurkanttipaalivarastot tulisi peittää myös lyhytaikaisen varastoinnin aikana, koska suurkanttipaalit ovat huomattavasti herkempiä kastumaan kuin lappeelleen varastoidut pyöröpaalit. Varastointiajan ollessa yli viisi kuukautta molemmat varastotyypit tulisi peittää aumamuovilla sekä pohjustaa varastot trukkilavoilla tai muulla sellaisella materiaalilla joka pitää alimmat paalit pois märästä maasta.
  • Yli-Vakkuri, Paavo; Räsänen, Pentti; Hilli, Asko (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)
  • Kamppari, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Meat is a nutrient dense food providing us valuable amounts of fatty acids, minerals and vitamins and it is involved in the synthesis of protein, fat and membranes in the human body. Pork and poultry consumption has increased since 1970’s in Finland. Meat quality traits are affected by several factors such as breed, genotype, sex, rearing conditions, the animal’s age at the time of the slaughter and nutrition to mention few. The current study is part of INNOFEED-project which aims to show how and why ensiled grass should be biorefined into a variety of inventive feed products and that way establish new type of biorefineries from our most abundant field grown biomass. Grass silage can be pressed, and that way produce juice. The aim of the present study was to evaluate the influence of grass silage juice on fatty acid composition and vitamin E content on pork meat and whether it has an effect on lipid oxidation or color in vacuum and MAP packaged pork meat. Grass silage juice did not influence on total fat content or fatty acid composition in pork longissimus thoracis muscle. In vacuum packaged meat, there were no difference between feeding groups when oxidation was measured with TBARS. In MAP packed meat test feed group gave higher TBARS results throughout the storage period. Grass silage juice effected on color, especially on L* and a*-values. Meat color from test feed group was lighter and not as red as meat from control feed group.
  • Långström, Bo (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Mattila, Pasi; Rankinen, Katri; Grönroos, Juha; Siimes, Katri; Karhu, Eija; Laitinen, Pirkko; Granlund, Kirsti; Ekholm, Petri; Antikainen, Riina (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 40/2007
    Raportissa esitellään maatalouden ympäristötuen myötä vuosina 2003–2005 tapahtuneita tilatason viljelytoimenpiteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Tulosten mukaan vuosien 2003–2005 viljelytoimenpiteet eivät merkittävästi poikenneet ohjelmakauden alkuvuosien 2000–2002 toimenpiteistä. Merkittävimmät muutokset, varsinkin lannoituksessa, olivat tapahtuneet jo ensimmäisellä ohjelmakaudella (1995–1999), ja niiden toteuttamista jatkettiin toisella kaudella. Nurmialat ovat 2000-luvulla vähentyneet nurmivaltaisilla alueilla sekä tietyillä viljavaltaisilla alueilla, joilla ne olivat ennestäänkin pieniä. Talviaikainen kasvipeitteisyys, mukaan luettuna kevennetysti muokattu ala, on tietyillä alueilla kasvanut tarkastelujaksolla 2000–2005. Muutos on johtunut lähinnä kevennettyjen muokkausmenetelmien mutta viime vuosina yhä enemmän myös muokkaamattomuuden lisääntymisestä, mikä liittyy suorakylvön yleistymiseen. Etelä-Suomen viljanviljelyalueilla perusmuokkausmenetelmissä on tapahtunut merkittävä muutos 1990-luvun alkupuoleen nähden. Vuoden 1994 syksyllä sänkipeitteisestä peltoalasta kynnettiin Yläneenjoen ja Lepsämänjoen tutkimusalueilla noin 90 prosenttia, kun vuonna 2005 kynnetyn alan osuus oli enää noin puolet. Peltojen fosforikuormitukseen voimakkaasti vaikuttavan helppoliukoisen fosforin pitoisuudet alenevat, mutta hyvin hitaasti. Muokkausmenetelmissä ja maan fosforipitoisuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät myös muutoksina potentiaalisessa ravinnekuormituksessa. Esimerkiksi Yläneenjoen alueella maapartikkeleihin sitoutuneen fosforin kuormitus on muokkausmenetelmien muutosten myötä selvästi vähentynyt, mutta liukoisen fosforin kuormitus ei ole muuttunut, koska maan helppoliukoisen fosforin pitoisuudessa ei ole tapahtunut selviä muutoksia.