Browsing by Subject "vastakulttuuri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kumpulainen, Ida (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimus tarkastelee camp-sensibiliteettiä Kenneth Angerin lyhytelokuvasarjassa The Magick Lantern Cycle (1947-81). Tutkielman lähtökohtana on Susan Sontagin essee Notes on ’Camp’ (1964). Sontag kuvailee campia estetiikan lajina, jonka syvin olemus on sen rakkaudessa epäluonnolliseen ja liioitteluun. Tutkielma kysyy missä mielessä Kenneth Angerin elokuvia voi pitää campina, millaista on Kenneth Angerin camp ja millaisia ulottuvuuksia elokuvien camp-luenta tuo niiden tulkintaan. Keskeisiä tutkimusmetodeja ovat lähiluku, intertekstuaalinen analyysi ja queer-luenta. Teoriaosuus esittelee aluksi Sontagin camp-teorian ja etenee siitä teoriaan myöhemmin kohdistettuun kritiikkiin. Tutkielmassa käydään läpi myös modernimpia camp-teorioita. Tästä edetään Mihail Bahtinin karnevalismiin, joka on myös aiemmassa tutkimuksessa nostettu esiin Angerin elokuvien yhteydessä. Lopuksi kaikista käsitellyistä camp-teorioista kootaan synteesi ja määritellään, kuinka camp tulisi ymmärtää käsitteenä tämän tutkielman kontekstissa. Käsittelyosa jakautuu kolmeen eri teemaan. Ensimmäinen alaluku keskittyy Angerin elokuvien avantgardistiseen muotoon ja kuva- sekä merkkikieleen kytkeytyviin piilomerkityksiin. Luvun ydinargumentti on, että Angerin elokuvien camp-merkitysten syntyminen liittyy elimellisesti juuri näihin piilomerkityksiin, joista Sontag puhuu esseessään asioiden kaksoisvalaistuksena. Uskonnon ja populaarikulttuurin suhdetta Angerin elokuvissa pohtiva toinen alaluku lähestyy Angerin elokuvien camp-olemusta ritualistisuuden, karnevalismin sekä antropologi Victor Turnerin liminaliteetin käsitteen kautta. Luvussa argumentoidaan, että liminaalitilassa eli välitilassa totuttuja konventioita ja normeja voidaan tarkastella niiden ulkopuolelta. Näitä normeja voidaan sitten toisintaa satiirisesti ja saattaa ne camp-valoon. Viimeinen alaluku pureutuu Angerin elokuvien sukupuolirepresentaatioihin ja sukupuolen korostettuun performatiivisuuteen. Luvun ydinargumentti on, että camp näkee asiat, erityisesti sukupuolet, lainausmerkeissä. Camp sukupuoliparodia kyseenalaistaa valtakulttuuriin juurtuneita mielivaltaisia sukupuolikonstruktioiden perustuksia alleviivaamalla niiden keinotekoista luonnetta. Drag-taiteeseen vertautuva liioiteltu sukupuolten performoiminen myös tuottaa elokuviin campia mies- ja naiskuvaa. Keskeisinä päätelminä voidaan todeta, että campin ydinominaisuudet, eli parodia, ironia, esteettisyys, performanssi ja vastarinta löytyvät kaikki Angerin elokuvista. Angerin elokuvat eivät ole ensisijaisesti poliittisia, mutta epäpoliittisina niitä ei voi pitää. Camp laittaa esteettisyyden sisällön edelle, mutta myös estetiikka on usein ideologista ja siten poliittista. Camp omii kulttuurisia artefakteja kaoottiseen välitilaansa hajottaakseen hallitsevia representaatioita ja tekee sen liioittelun ja karnevalismin kautta, se on vastakulttuuria. Angerin elokuvat ovat tietynlaisen olemisen tavan manifesti, jota ei ole suunnattu cis-heteronormiin kuuluvalle katsojalle, vaan tarkoitettu katarttisena kokemuksena queer-yleisölle.
  • Virtanen, Petra (Helsingfors universitet, 2017)
    Vlasta Chramostován Huoneistoteatteri (Bytové Divadlo Vlasty Chramostové) oli ainutlaatuinen yhteiskunnallinen ja teatterihistoriallinen ilmiö, joka toiminnallaan vuosina 1976–1980 jatkoi Tšekkoslovakian alueella esitetyn laittoman teatterin perinnettä. Teatterihistoriallinen termi bytové divadlo (huoneistoteatteri) viittaa nykyisin ennen kaikkea juuri Vlasta Chramostován huoneistoteatteriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Vlasta Chramostován huoneistoteatterin ajallinen ja tapahtumallinen elinkaari suhteessa 1970-luvun yhteiskuntaan ja sen ajan tšekkoslovakialaiseen teatterikenttään. Tutkimus vastaa kysymykseen, minkälainen toisinajattelijoiden vastakulttuurin ilmentymä Huoneistoteatteri oli, ja käy läpi sen toiminnan ominaispiirteitä sekä sen osuutta tšekkoslovakialaisessa teatterihistoriassa. Huoneistoteatterin laittomasta luonteesta johtuen sen historiaan on vaikea päästä käsiksi muuten kuin muistitiedon kautta. Tutkimuksen tärkein lähdeaineisto on näyttelijä Vlasta Chramostován omaelämäkertateos. Hänen muistelmiaan luetaan työssä realistisen lukutavan kautta. Tämä tarkoittaa, että kirjoitettua muistitietoa käsitellään dokumentaarisena kuvauksena tapahtuneesta tiedostaen, että elämäkertatekstissä on aina kyse muistelijan valinnoista mitä kertoa ja mitä jättää kertomatta. Tutkimuksessa Chramostován muistelmat asetetaan dialogiin toisen huoneistoteatterilaisen, kirjailija Pavel Kohoutin muisteluromaanin sekä muun lähdeaineiston kanssa. Lähdeaineiston niukkuuden vuoksi tutkimuksessa kuuluu eniten Chramostován ääni. Tämä on silti perusteltua, sillä Huoneistoteatteri oli erityisesti hänen oma projektinsa. Huoneistoteatterissa esitettiin neljä eri näytelmää, joiden ensi-illat ajoittuivat noin vuoden välein. Esitykset syntyivät pienissä työryhmissä, ja kaikissa niissä kantavana voimana oli Chramostová itse. Esityksiä järjestettiin Chramostován kodin lisäksi muissa yksityisasunnoissa Prahassa, Brnossa, Olomoucissa ja maaseudulla rajatulle yleisölle mahdollisimman huomaamattomasti. 1970-luvun loppua kohden salaisen poliisin toiminta vaikeutti esitysten toteuttamista, ja katsojiin kohdistunut uhka sai Chramostován lopettamaan teatteri-illat. Huoneistoteatteriin kulminoitui niin kutsutulle ”normalisaatioajalle” tyypillinen ajankuva. Teatterin historia peilasi maassa vallinnutta yhteiskunnallista tilannetta: Prahan kevään jälkeiset muutokset ja murrokset ovat nähtävissä teatterin elinkaaressa. Vlasta Chramostován huoneistoteatteri syntyi osana liikehdintää, joka vaati 1970-luvun puolivälissä Tšekkoslovakiaan yhteiskunnallisia muutoksia. Vaikka teatterin poliittisesti luettavissa oleva kannanotto rajoittui lähinnä kiellettyjen taiteilijoiden mukanaoloon, Huoneistoteatteri kehittyi ja vakiintui osaksi toisinajattelijoiden vastakulttuuria. Tälle oli ominaista muun muassa osallistujien ainutlaatuinen yhteisöllisyys salaisen poliisin jatkuvan painostuksen alla.