Browsing by Subject "vastuullinen kuluttaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hietikko, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Sosiaalinen media on 2010-luvulla muodostunut merkittäväksi osaksi ihmisten arkea, ja samalla siitä on tullut tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä identiteetin ja statuksen esittämisen paikka. Oman maun ja elämäntyylin osoittaminen erilaisten julkaisujen kautta on tässä tärkeässä roolissa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan mikroblogipalvelu Twitteriin julkaistuja twiittejä, jotka liittyvät suomalaiseen kasviproteiinivalmiste nyhtökauraan. Twiittien lisäksi aineistona hyödynnetään nyhtökauraa koskevia artikkeleita ja pätkiä TV-ohjelmista, joihin twiiteissä on viitattu. Tutkielmassa analysoidaan, miten nyhtökauraa on voitu eri tavoin hyödyntää twiiteissä oman identiteetin ja statuksen esittämisen välineenä. Tarkastelun kohteena olevat twiitit on julkaistu aikavälillä 25.11.2015-31.7.2016. Tällä ajanjaksolla nyhtökaura tuli ensimmäisiä kertoja julkisuuteen, sai vähitellen runsaasti huomiota sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, oli käynnistyvän tuotantonsa takia saatavuudeltaan hyvin eksklusiivinen, ja alkoi lopulta vähitellen muuttua arkipäiväisemmäksi, yleisesti kuluttajien saatavilla olevaksi tuotteeksi. Tutkielman kaksivaiheisessa analyysissä pyrkimyksenä on ensin muodostaa kattava käsitys siitä, miten nyhtökaurasta puhuttiin tarkasteltavan ajanjakson aikana ja millaisia ominaisuuksia ja merkityksiä siihen yhdistettiin sekä twiiteissä että tuotetta esittelevissä artikkeleissa ja ohjelmissa. Analyysin toisessa vaiheessa syvennetään ymmärrystä siitä, millaisia identiteettejä nyhtökauran avulla esitettiin ja miten nyhtökauraan liittyviä twiittejä voitiin käyttää symbolisen erottautumisen välineenä. Analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että nyhtökaurasta puhuttiin tarkastellulla ajanjaksolla erityisesti vastuullisena, kasvipohjaisena, trendikkäänä ja ennakkoluulottomana suomalaisena ruokainnovaationa. Näin ollen nyhtökauran avulla voitiin esittää etenkin vastuullisen kuluttajan identiteettiä. Samaan aikaan mediassa puhuttiin laajemminkin vastuullisen kuluttamisen trendistä, joten nyhtökaura mahdollisti myös itsen esittämisen trendikkäänä ja asioista perillä olevana aktiivisena henkilönä, mihin voi 2010-luvulla liittyä statusarvoa varsinkin nuorten ikäluokkien keskuudessa. Nyhtökauraan ja siihen kohdistuvaan innostukseen liittyen twiitattiin myös negatiiviseen sävyyn. Tämä mahdollisti perinteisemmän, trendeistä piittaamattoman identiteetin esittämisen. Lisäksi nyhtökauran avulla korostetiin vegaanin tai kasvissyöjän identiteettiä. Keskeisenä teemana näiden kaikkien erilaisten identiteettien ympärillä twiiteissä nousi esiin pyrkimys aitouteen. Identiteetin aitouteen liittyi kaksi ulottuvuutta: yhtäältä todisteltiin Twitterissä esitetyn identiteetin todenmukaisuutta, ja toisaalta korostettiin oman identiteetin luonnollisuutta ja perustumista puhtaasti sisäisiin mieltymyksiin ja motiiveihin. Tutkielman tapausesimerkki havainnollistaa, miten arkisen ruokatuotteen avulla sosiaalisessa mediassa voidaan esittää varsin erilaisia identiteettejä. Ajankohtaiset trendit sekä sosiaalisen median piirteet vaikuttavat osaltaan identiteetin ja statuksen esittämisen tapoihin ja mahdollisuuksiin.
  • Mäkelä, Juha (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää minkälaisia mahdollisuuksia ja esteitä kuluttajilla on vaikuttaa yritysten vastuulliseen tuotetarjontaan. Lisäksi pyrittiin saamaan selville mitä kanavia kuluttajat käyttävät vaikuttaessaan vastuulliseen tuotetarjontaan sekä miten yritykset tukevat kuluttajien osallistumista tuotetarjontaan vaikuttamisessa. Kyseessä oli tapaustutkimus päivittäistavarakaupan kontekstissa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun avulla haluttiin saada kokonaisvaltaisempi käsitys erilaisista kuluttajien mahdollisuuksista ja esteistä vaikuttaa vastuulliseen tuotetarjontaan. Tutkimuksen empiirisessä vaiheessa haastateltiin kymmentä eri-ikäistä kuluttajaa ja kolmea yrityksen edustajaa, jotka toimivat päivittäistavarakaupassa. Kaikki haastateltavat valittiin Uudeltamaalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui vastuullisen liiketoiminnan, vastuullisen kuluttamisen sekä tuoteryhmäjohtamisen pohjalle. Tämän tutkimuksen mukaan kuluttajien mahdollisuudet ja esteet vaikuttaa yrityksen vastuulliseen tuotetarjontaan ovat moninaisia. Kuluttajan mahdollisuuksiin vaikuttaa vastuulliseen tuotetarjontaan liittyvät kaupan tarjoamat kanavat, joista tämän tutkimuksen valossa suosituimpia ja parhaiten toimivimpia väyliä ovat myymälän henkilökunta sekä päivittäistavarakaupan nettisivut. Kuluttajien mahdollisuuksia parantaa myös se, miten hyvin kauppa tukee kuluttajan osallistumista. Tämän tutkimuksen mukaan yritykset tukevat kuluttajien osallistumista vastuulliseen tuotetarjontaan opastamalla ja neuvomalla kuluttajia siitä mikä on vastuullista muun muassa myymälässä ja informoimalla nettisivujen tai sosiaalisen median välityksellä. Kaupat myös valvovat ja ovat asettaneet tarkat vastuullisuuskriteerit omien tuotteidensa tuotannossa ja tarjonnassa, jotta kuluttaja voisi tehdä ainakin näiden tuotteiden osalta vastuullisen valinnan. Lisäksi voidaan todeta, että kaupan suuri koko voi edesauttaa sekä kuluttajan että kaupan mahdollisuuksia ottaa vastuullinen tuote valikoimiinsa. Kuluttajien esteisiin vaikuttaa kaupan vastuulliseen tuotetarjontaan vaikuttivat puolestaan myymälän koko, koska pieneen myymälään ei voi mahduttaa kaikkea kuluttajien pyytämää. Tämä nähtiin myös kaupan puolella olevan esteenä. Lisäksi kuluttajan perinteiset valintakriteerit näyttivät edelleen vaikuttavan enemmän kuin vastuullisuus myös tuotetarjontaan vaikuttamisessa, mikä on linjassa aikaisemman tutkimustulosten kanssa. Kuluttajat pitävät tuotteista, jotka ovat tuttuja, laadukkaita ja edullisia, minkä vuoksi ne toistuvat myös tarjontaan vaikuttamisessa. Kaupan puolelta kuluttajan vastuulliseen tarjontaan vaikuttamisen esteenä voi olla toivotun tuotteen heikko kysyntä. Kaupan tehtävä kuitenkin on tehdä voittoa myymillään tuotteilla.